Haittaako pöly aurinkopaneleiden toimintaa?

Timo Haapanen 23.05.2018 10:16

No yllättävän vähän jos aurinko paistaa korkealta. Kuvassa erittäin pölyiset panelit 370 W ja tuotto siitä huolimatta 18,3 A. Lähes sama minkä antaa hupipuolen maasähkölaturi, sieltä irtoaa 20 A.

Tietysti silloin kun paiste on viistosta pöly haittaa enemmän.

@timppa


Paneleiden laskennallinen max. on 22 A
muokattu: 2.1.2019 22:42
Matti Janhonen 23.05.2018 12:25

Asiasta hieman toiseen.
Irrotin eilen suoraan autoni kattoon liimatun aurinkopaneelin, kun oli vikaantunut.
Oli aika vaikea irrottava vaikka liimaa oli vain reunoissa ja joitain raitoja paneelin keskiosassa.

Se oli yllätys. että auton maalipinta paneelin alla oli palanut ruudulle. Asialla ei sinällään alumiinipeltisessä katoissa ole käytännön vaikutusta, mutta jossain vaiheessa katto paneelin alla on ollut tosi kuuma.

Timo Haapanen 23.05.2018 13:00

Tehot putoavat lämmön noustessa.

Kuvat 9 ja 10
http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/paneelit.pdf

Käyttölämpötilan max. on joissain paneleissa merkitty 60°C.

@timppa

Juhani Backman 23.05.2018 13:39
Matti Janhonen

Asiasta hieman toiseen.
Irrotin eilen suoraan autoni kattoon liimatun aurinkopaneelin, kun oli vikaantunut.
Oli aika vaikea irrottava vaikka liimaa oli vain reunoissa ja joitain raitoja paneelin keskiosassa.

Se oli yllätys. että auton maalipinta paneelin alla oli palanut ruudulle. Asialla ei sinällään alumiinipeltisessä katoissa ole käytännön vaikutusta, mutta jossain vaiheessa katto paneelin alla on ollut tosi kuuma.

Eihän kattoon suoraan varmasti lämpee .yli 100 asteiseksi suorassa auringossa .onko säästetty asennus paloissa.

Matti Janhonen 23.05.2018 15:39

En tiedä missä on säästetty kun olivat katolla jo kun ostin auton.
Liian suuri lämpötila tosiaan alentaa paneelin hyötysuhdetta.

Sitä mietin, että jos kiinnityspinta on lasikuitu niin miten paljon noin suuri lämpötila nopeuttaisi lasikuidun vanhenemista.

Paavo Kylmänen 29.05.2018 14:16

Ajattelin ostaa aurinkopanelin 150 W, kun siinä on juuri oikea pituus minun autoni lasikuitukaton reunapalteiden väliin. Puristaisin vain Sicaflex-liimavanan kohtaan, jossa panelin päädyn alareuna jää kantamaan palteen vinoa seinämää vasten. Tietenkin vahvistaisin vielä uudella vanalla päältäpäin. Paneli jäisi tähän viistoseinäiseen "uraan" pari senttiä koholle kuitukatosta, johon voisin vielä panna kumikiilan keskelle ettei paneli notku.

Miten arvelette, kuumeneekohan katto auringossa parkissa liikaa?
Uskoisin että kiinnitys näin on varma ilman mitään kiinnityskiskoja.
Jos saisin neuvoja, näkemyksiä, kokemuksia ja kritiikkiä.
Kiitos.
t. Boxstar

Liitetiedostot

20180529_135939.jpg
Seppo Suomi 29.05.2018 17:16

Onko 150 W paneeli tosiaan noin pitkä (riippuen tietenkin leveydestä)? Tekisin itse samalla tavalla kun kirjoitit. Jos tarvitsee jostain syystä paneeli irroittaa niin eriköhän se mattoveitsellä onnistuisi.
@seppo

Timo Haapanen 29.05.2018 18:02

Uskoisin että pysyy ja jäähtyykin tuuman raolla. Itsellä 140 wattinen notkui kulmakiinnityksellä ja finnfoamista tuet keskelle lopettivat notkumisen. Sydeemi näkyy pölykuvassa.

@timppa

Paavo Kylmänen 29.05.2018 19:46

Löysin tuon paikallisesta akkutalosta oli pakkauksen päällä tiedot.
teho 140 W, mitat: 1495 x 680 x 50 mm. Hinta muistaakseni 170 € kieppeillä. Tarkemmat tiedot saan kun käyn sovittamassa panelia fyysisesti.
Edullisin säädin 10 A, hinta 44 €. Luulisi riittävän kun on koko kesän taivasalla, vai antaako häiriöitä läppärityöskentelyyn?
Mikä oli parhaan liiman tyyppi?
t. Boxstar

Timo Haapanen 29.05.2018 20:47

Panelin kyllä saa n. euron/watti
https://www.motonet.fi/fi/tuote/9000520/SolarXon-aurinkopaneeli-140W

https://www.thermosun.fi/140w-monikide-aurinkopaneeli


Ja säädin:
https://www.motonet.fi/fi/tuote/385129/Aurinkopaneelin-lataussaadin-10A-150W-1224V

https://www.tokmanni.fi/lataussaadin-10a-6438114907917.html

http://www.auraenergia.fi/kauppa/?product=aurinkopaneelin-lataussaadin-ws-10-a

Suoraa Kiinasta ilman välikäsiä
https://www.ebay.de/itm/10-50A-LCD-Display-Solar-Panel-Controller-Batterie-USB-Laderegler-DC-12V-24V/222991725444?hash=item33eb57b384:m:miMI14raIy2VqtgUEhbe4lw

https://www.ebay.de/itm/Solar-Laderegler-10A-12V-24V-LED-Solarregler-Solarpanel-Controller-Regulator/152918211685?hash=item239aa2bc65:g:ObQAAOSwMGhajoqd

Lähes kymmenkertainen hinta Suomessa on ryöstöä, samoja tavaroita myyvät. Mulla on mökillä alle kympin säädin ja hienosti toimii. Siinä säädettävissä aika minkä kuluttua se katkaisee kuorman, saa ulkovalot sammumaan yöllä.

@timppa


Mökillä veneen akkukin latautuu kympin säätimellä. Tuotemerkkejä on liimoissa vaikka kuinka, mutta tärkeää on se että liima on UV suojattu. Würthin liima/tiivistemassa on yksi hyvä.
muokattu: 29.5.2018 20:51
Paavo Kylmänen 11.06.2018 22:32

Ostin paikallisesta akkutalosta Victron 140 W paneelin, joka laskeutui katon palteiden väliin. Katon ja paneelin reunakiskojen väliin jäi 18 mm rako johon liimasin keskitukipalat notkumisen ehkäisemiseksi, Liima on Wurth 0890 100 110, joka vaikuttaa kovin jämäkältä ja jolla liimasin myös kaapelikiinnikkeetkin.
Kaapeli on 2 x 6 mm2 ja vein sen läpi tarpeettomaksi jääneestä antenniläpiviennistä.
10 A Victron säädin väliin ja toinen 90 Ah:n akku rinnalle.
5 m pituisen tötteröni katto tulikin lähes täyteen. Toivottavasti riittää puskaparkeissa. Jääkaappi on kompressorilla, ilman muita energiamuotoja. Ei talvikäyttöä.

t. Boxstar

Liitetiedostot

20180611_185118.jpg
Timo Haapanen 12.06.2018 11:06

No niin. Siinä on hyvät systeemit.

@timppa

Viljo Lämsä 14.06.2018 23:09

ebaysta 20A MPPT säädin reilu 20e postikuluineen.20Asäädin.Pitäisi olla parempi kuin vanhempi malli.Maksaa Suomessa toista sataa.

Timo Haapanen 15.06.2018 09:46

MPPT-säädin pääsee parhaiten oikeuksiinsa silloin kun paneleita on enemmän kuin yksi ja ne on kytketty sarjaan. Silloin säätimen hakkuri saa helpommin korkeaa jännitettä minkä se muuttaa latausjännitteeksi.rin.

Toimii hienosti paikoillaan olevissa kohteissa joissa varjostavat puut kaadetaan pois tieltä.

Sarjakytkennän haittapuolena on se että huonoiten tuottavan panelin huonoiten tuottava kenno määrää koko paketin tehon.
Karavaanari ei pysty valitsemaan paikkaansa niin ettei toisinaan joutuisi paikkaan missä on osittaista varjoa. Silloin kun panelit on kytketty rinnan voi toinen ( tai joku ) paneleista olla varjossa ja siitä huolimatta toinen antaa täyden latausvirran.

Paneleiden kennot ovat kämmenen kokoisia, jos yhden kennon peittää valolta täydellisesti esim. pahvinpalalla ei siitä panelista tule mitään.

@timppa





Läppäri hyppäytti 'rin.' tuonne ylös, ihmettelinkin minne se sanan osa katosi.
muokattu: 15.6.2018 09:49
Pekka Kauranne 30.12.2018 17:24

Eikös @timppa tuo paneelin tuotto / tuottamattomuus varjossa ratkenne valitsemalla monikidepaneeleiden asemasta 1 - kide paneelit... jolloin paneeleiden sarjaan kytkentä + MPPT säädin saa parhaimmillaan aikaiseksi tupla latausvirran ja on aikas kätevä myös pilvisinä päivinä...

Timo Haapanen 30.12.2018 18:37

Joopa, mutta koska varjo ei tule samanlaisena jokaiseen paneliin niin rinnan kytketyissä se paneli jossa on vähiten varjoa tuottaa enemmän. Sarjassa ollessaan mennään 'heikoimman lenkin' tuotoilla.

@timppa

Pekka Kauranne 01.01.2019 11:25

No joo , suo siellä vetelä täällä. Meillä paneelit hommattiin silmälläpitäen lähinnä yöpymisiä puskaparkeissa. Virtaa ei nyt normaalisti kulu juuri mihinkään mutta jo pelkästään jääkaapin apusähköt ja muu peruskuorma imevät akusta tehot jo 2-3 vuorokaudessa jos ei latausta ole saatavilla ja tähän kyllä A-paneeleiden tuotto on ihan omiaan. Pinta-alaa sen verran jotta pikkanen varjokaan ei haittaa merkittävästi.

Timo Haapanen 01.01.2019 11:45

Usko nyt Pekka että sarjaan kytketyissä paneleissa varjo pudottaa jokaisen panelin tehon siihen mikä on huonoiten tuottavan panelin huonoiten tuottava kennon teho. Ei auta pinta-ala.

Rinnan kytketyissä jos yksi paneli ( tai panelin yksi kenno ) on varjossa toiset auringossa olevat panelit tuottavat täysillä.
Tässä hyvää juttua.

http://www.oamk.fi/toolbox/fileuploads/esitys_asenn.pdf
@timppa

Pekka Kauranne 01.01.2019 14:00

Hyvä materiaali Timpalta ja pätee kyllä monikide paneeleille. Ehkäpä tässä keskustelussamme yksi puhuu yksittäisistä kennoista ja toinen ryhmästä kennoja mitkä on pakattu ja kytketty yhteen kaupalliseksi tuotteeksi tietyn nimellisjännitteen aikaansaamiseksi. Minä puhun tästä jälkimmäisestä. Kiinteiden järjestelmien asennuksissa kuten esimerkiksi aurinkovoimaloissa mitä nykyisin taloihinkin asennellaan on kaupallinen tuote "monikide" teknologia yleisesti parempi ja paremmin tuottava koska paneeleiden varjostusolosuhteita on mahdollista kontrolloida. Mobiilikaluston osalta haastetta tuovat muuttuvat varjostusolosuhteet nk. puolivarjot ym. Näihin tilanteisiin on yritetty kehittää 1-kide teknologian paneeleita, minkä hyvänä puolena on varjojen parempi sieto mutta vastaavasti pienempi tuotto optimiolosuhteissa. Se miten yksittäiset kennot on 1-kide paneeleissa kytketty sisäisesti osin sarjaan ja osin rinnan optimoimaan tuottoa on oma tieteenalansa ja siitä löytyy kosolti variaatioita eri valmistajien kaupallisissa tuotteissa. Noin tarkennuksena tuohon omaan sovellukseeni olen siis valinnut 2 kpl 12V:n 1-kidepaneelia jotka olen kytkenyt sarjaan.

Pekka Kauranne 01.01.2019 14:03

Itseasiassa tuo paneeleiden asennus on perheessämme vielä aika tuore juttu kun ollaan karavaanareina varsin tuoreita. Alkuun ajattelin, jotta ostan asennuksen avaimet käteen periaatteella joltain alan liikkeeltä vaan halusin kuitenkin ensin tutustua saatavissa olevaan teknologiaan ja sen variaatioihin. Tutustuin aiheeseen sekä netistä saatavan materiaalin, caravan liikkeiden, että tuttavien kokemusten kautta ja päädyin ratkaisuun yksikidepaneelien sarjaan kytkentään ja MPPT lataussäätöön.

Palvelu caravan liikkeissä - oikeastaan kaikissa oli ystävällistä ja auttavaista, mitä kyllä arvostan, mutta aika pian selvisi jotta ao. firmat asentavat vain omassa myynnissään olevia paneeleita vakiosäätimin varusteineen ja suureksi hämmästyksekseni MPPT teknologia oli kaikille näistä kysymistäni firmoista jokseenkin uutta, eikä näillä liikkeillä ollut ao. säätimiä saatavilla. Kysyin sitten firmojen halukkuutta asentaa asiakkaan itse hankkimat komponentit, mihin työhön ei halukkaita löytynyt. Ilmeisesti A-paneeleiden asennuksen kate saadaan paljolti tuotemyynnistä…

No eikun lisää opiskelemaan. Halusin tehdä järjestelmästä huollettavan ja sellaisen jos jokin paneeleista tarvitsee esimerkiksi uusia, niin paneelit saa irti helposti ja vaihdetuksi. Ihmettelin myös kaapeleiden läpivientiin tarkoitettuja läpivientiyhteitä, mitkä oli tarkoitettu vaunun kattoon liimattavaksi ajatuksella jotta kattoläpivienti tungetaan kaapelin ympäriltä mukamas tiiviiksi sikaflexillä tai jollain vastaavalla laadukkaalla tiivistemassalla. Hetken se kestää mutta kun alkaa vuotamaan niin on tosi salakavala ja saattaa turmella paljonkin rakenteita käyttäjän huomaamatta. Omat juuret on prosessiteollisuuden ja veneilyn sähköasennuksissa joten poimin kaapeleiden läpivientiratkaisun tuosta maailmasta. Nyt läpivienti on avattavissa ja huollettavissa helposti, se kestää upotuksen veteen, kestää ajoneuvon tuulikuormat ja rankkasateet ajon aikana ja ei siltikään laske vettä vaunun rakenteisiin vaikka alkaisi joskus vuotamaankin ja tietenkin johdot on helposti uusittavissa tai niitä mahtuu tarvittaessa lisäämäänkin. No onko tämä sitten liioiteltua laatua… ehkä mutta sama aikahan siihen asennusvaiheessa noin suurin piirtein menee tekeekö laadukkaan vai keskinkertaisen. Ohessa kuva tekeleestä kiinnostuneille….

Timo Haapanen 01.01.2019 14:58

'' Se miten yksittäiset kennot on 1-kide paneeleissa kytketty sisäisesti osin sarjaan ja osin rinnan optimoimaan tuottoa on oma tieteenalansa ja siitä löytyy kosolti variaatioita eri valmistajien kaupallisissa tuotteissa''

Taidat puhua panelista jossa on sisäisiä ohitusdiodeja jotka vaihtavat polariteettiä. En kyllä ole kuullut tavallisissa yksikidepaneleissa enkä myöskään monikidepaneleissa näitä olleen.

Tässä kerrotaan näistä diodeista ja myös säätimien eroista.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130377/Korte_Iivo.pdf?sequence=1

@timppa

Pekka Kauranne 01.01.2019 15:08

No ei tullut kuva mukaan , saas nähdä onnistuuko näin lisäämällä erikseen...

Pekka Kauranne 01.01.2019 15:40

Aivan loistava liitetiedosto Timpalta jälleen kerran. mikä tiivistää hyvin oleellisen paneeleiden ominaisuuksista. Hyvä opinnäytetyö kokonaisuutena. Juuri tuohon yksittäiseen dokumenttiin en ole aiemmin törmännytkään. Hyviä nämä dialogit toisinaan :-)

Mauri Laukkanen 02.01.2019 18:11

Hyvä linkki Timolta,eli tuosta tulee ilmi se todellisuus mikä on paneelien tuotto
täällä pohjolassa.
Eli olen usein pessimistisesti todennut että joillain tosi aurinkopaneeli ihmisillä virtaa tulee ympäri vuoden,muttakun tuossa totuus;
Kallistuskulmalla taas voidaan vaikuttaa siihen, milloin paneeli tuottaa parhai- ten. Mitä pystymmässä kulmassa paneeli on, sitä enemmän se tuottaa talven vähäisinä tunteina ja vastaavasti kesän tuotanto vähenee. Paneelin kallistami- sella maata kohti taas on päinvastainen vaikutus (kuva 12). Paneelin sijoitta- minen noin 45 asteen kulmaan taas on kompromissi, näiden ääripäiden välillä, ja mahdollistaa kohtalaisen tuoton ympäri vuoden. (Ahjo Energia.)

Timo Haapanen 02.01.2019 22:42

Mulla on talon katolla 5300 W:a, ei sieltä mitään tule jos on lunta päällä. Pari päivää sitten lumet tuli suojakelillä alas mutta ei ehtinyt tuottoon kun oli aivan sumppuria keliä. Loppukuusta ehkä aloitetaan tuotanto.

@timppa

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.