Leirintämatkailijat käyttävät entistä enemmän rahaa ja palveluita vieraspaikkakunnilla

Leirintämatkailijat käyttävät entistä enemmän rahaa ja palveluita vieraspaikkakunnilla

23.9.2019

Leirintämatkailun suosio Suomessa on kasvussa. Leirintäalueiden yöpymismäärät ovat nousseet, ja tutkimus osoittaa leirintämatkailun liikevaihdon ja työllisyysvaikutuksen kasvaneen.

Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan leirintäalueiden yöpymismäärät (1,8 milj. yöpymistä v. 2018) ovat selvästi nousussa (+3,4 %) edellisvuodesta. Erityisesti ulkomaalaisten yöpymismäärät ovat nousseet (+4,5 %). Ulkomaalaisten osuus on 18 % kaikista yöpymisistä. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet Haaga-Helia ammattikorkeakoululla tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.

Leirintämatkailun liikevaihto on kasvanut

Leirintämatkailun liikevaihto Suomessa on vuonna 2019 noin 215 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut +9 % vuodesta 2017. Ala kerryttää yli 79,3 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 237 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu päivässä noin 104 euroa (kasvua 8 %). Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä rahankäytöstä ovat ruokakaupat, huoltamot, kahvilat ja ravintolat. Tyypillinen leirintämajoitusta sisältävä matka kustantaa 1 300 euroa (koko seurue).

Leirintämatkailun työllisyysvaikutus Suomessa on noin 2 740 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus on noussut noin 221 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2017. Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1 848 henkilötyövuotta.

Tyypillinen leirintämatkailija

Leirintämatkailijoita motivoivat matkalle eniten vapaus (paikan ja ajan suhteen) sekä matkakohteiden ja -vaihtoehtojen monipuolisuus. Matkailijoina (sisältäen karavaanarit) korostuvat yli 35-vuotiaat, aikuistaloudessa asuvat ja keskituloiset. Leirintämatkailun sesonki on laajentunut touko-kesäkuulle ja syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Huippukuukautena heinäkuu on säilyttänyt asemansa.

Mediaani-keskiarvon mukaan leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää tyypillisesti viikon (kaksi yötä / leirintäalue). Karavaanareiden matkat ovat kestoltaan selvästi pitempiä kuin muiden leirintäaluematkailijoiden.

Leirintämatkailulla vankka suosio

Matkailijoista 84 % suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Suosittelun keskiarvo 4,3 (asteikko 1-5) on pysynyt korkeana. Leirintämatkailijoista 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna. Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina.


• Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.

• SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana. SF-Caravanin jäsenenä on 79 yhdistystä, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on 62 247.

• Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tuloksista laadittiin yksityiskohtaisempi kooste (liitteenä).

Lisätietoja:

Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, puh. 0440 595 931, antti.saukkonen@camping.fi

Timo Piilonen, SF-Caravan ry, puh. 050 592 6561, timo.piilonen@karavaanarit.fi     

Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, puh. 040 826 8183, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi


Tietoja tutkimuksesta
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvien leirintäalueiden asiakkaat ja SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet henkilöt (23 000).  Tiedonkeruu tehtiin 24.6.-18.8.2019.  Tutkimukseen vastasi kaikkiaan noin 2 600 henkilöä (leirintäalueet 1 100 ja SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet 1 500).