Akut testattu

Mielenkiintoinen testi erilaisista akuista, sponsoroitu kylläkin, joten katsojan/lukijan vastuulla.
Ylivoimainen voittaja on lämmitetty lithium akku, toimii myös pakkasessa. Jos siihen ei ole "varaa", kannattaa hankkia ihan perus lyijyakku. Agm akkua ei testin mukaan juurikaan kannata hankkia.
Ihan hyvä video, lontoota tietenkin jappasevat..

https://www.youtube.com/watch?v=iy3hga_P5YY

https://mortonsonthemove.com/best-rv-battery-test-results/

Joo, onhan erilaisia testejä tietenkin. Paremmuusjärjestys nyt vaan karavaanarillekin on: Litium - Geeli - AGM - avoin akku (se voi tietysti olla huoltovapaa tai ihan avoin eli vettä ajoittain lisättävä). Starttiakkusuositus onkin erilainen. Jos järjestystä mitataan rahassa, jokaisen kukkaro määrää sen sopivaksi, jos kiloissa, litium voittaa taas ja niin edelleen.

Litiumakun lataaminen vaatii lämpötilan ja jännitteen valvontaa ja se toimii heikosti pakkasessa.
Kaiken kaikkiaan se ei ole huolettoman käyttäjän akku

Tämänkin testin mukaan lämmityksellä oleva lithiumakku toimii hyvin pakkasessa, paremmin kuin lyijyakku.
Myös lyijyakku vaatii lämpötilan ja jännitteen valvontaa.

On kymmenien vuosien kokemukset neste-lyijyakuista, siis niistä perinteisistä Eivät paljoa maksa ja kun ei osta kaikkein halvinta, niin moneen vuoteen ei tarvitse mitään huolta kantaa. M- autonkin italialainen käyttöakku kesti 14 vuotta, eikä sitä ladattu tolppasähköllä, kuin pitempien talviseisokkien aikana 2-3 kk välein 24 h, kuten autossa hupiakkuina olevia geeli- ja lyijyakkuakin auton omalla laturilla.

Ei täyteen ladattu, pinnoiltaan puhdas ja päävirtakytkimellä kaikesta kulutuksesta erotettu
lyijyakku pakkasta tai hellettäkään pelkää. Koskaan en ole niitä millään irrallisilla latureilla ladannut. Laadukas akku, esim. Trane, maksaa parikymppiä enemmän kuin halpikset, mutta 8 vuotta kesti viimeisinkin ilman pienintäkään huolta h- auton epäsäännöllisessä ajossa.

Kokemuksia jo kolmesta Tranesta, joista yksi m- autossakin. Olisi pelkkää pulaamista näiden ""muka nykyaikaisten", mutta hellää huolenpitoa vaativien, kovin kalliiden, erikoisakkujen käyttäminen. Ainakin kokemuksistaan kirjoittavien mukaan ovat kovin vaativia!

Tuumailin tuota akkuhommaa, jossa normaali autoilusta Timo kerto oleellisen.
Mutta attelin tulevaisuutta, miten pohjoiseen saatasiin akusto, joka kestää kylmää, on kevyt, ja kykenee säilömään, ja luovutamaan kokoonsa nähen paljon virtaa lukemattomia kertoja.
Sellaista vaatii kyllä nämä olot sähköautoista, että ne menestyisivät täällä talviolosuhteissa . Siinä on haastetta.
Tosin paljonko valmistajat siihen panostaa, koska suurimmat markkinat lie lämpimissä olosuhteissa.
Tp

Nyt kannattaa huomata, että kyseinen testi on hupiakuista, ei käynnistysakuista.
Tahtovat mennä aina sekaisin kun kokemuksista kerrotaan ;D

Mitä tarkoittaa paras? Paras mihin? Mulle litium on aivan viimeisin vaihtoehto. AGM-akun poistin ( kunnossa olevana ) käytöstä toissa kesänä. Korkiton tavallinen vapaa-ajan akku on osoittautunut parhaaksi mulle. Kokonaisuus ratkaisee, millaiset panelit, millainen käyttö.

@timppa

Onko sitten lyijy starti, ja hupiakuisa eroa. Kun mitä minulla on noita starttiakkuja ollut, varsinkin traktorissa, niin siihen hommaan eritäin huono, koska siinä on akku keulassa, ja jääähdyttimen ilma kulkee sen yli sisään syylärin.
Elikkä se on kaikkein kylmimmässä paikassa, mitä olla voi.
Ollut jo ainakin 15 vuotta, ja yhä pelaa, eikä ole ulkopuolista laturia käytetty. Käyttö epäsäännöllistä, ja talvisin jolloin sitä yleensä käytän ajelen sillä sen pari tuntia, ja taas hylkään sen seisomaan.
Hupiakuista senverta, että tuosssa on alkuperäis akku latoseisojassa kymmenes vuosi menossa, ja kun seisokin aikana sen kerran kuussa lataan, se on kylmässä autossa.
Starttiakkuhan siinä on kuskinpuolen kynnyksen alla etulokasuojan takana varsin kylmässä paikasa, mutta niinhän raskaan liikenteen akutkin on rungon kotelosa.

Niin sitäminä, että jos noisa paremmisa akuisa pitää olla lämmitys, nin miten ne sopii asuntoauton hupipuoleen, kun jo nyt suunnitellaan käyttöön, jotta virta riittää panelia, ja aggregaattia.
Sähköähän se lämmitys syö, eli tuottaako se akku sitten virtaa niinpaljon enemmän verrattuna normaaliin lyijyakkuun, että se lämmitys kannattaa, koska kaikki asuntopuolen vrta auton leiriytyessä ilman tolppasähköä tulee juuri siittä akusta.
Tp

Mitä olen tässä joutessani tutustunut noihin lithium akkuihin, ei ne välttämättä ole huono vaihtoehto hupiakuksi.
Tässäpä muutama positiivinen ja negatiivinen havainto, joihin olen törmännyt.

Jos verrataan samankokoisia Ah akkuja.
Lithium akusta saatava energiamäärä on huomattavasti suurempi kuin lyijyakusta, varsinkin kylmässä.
Lithium akkua voi purkaa normaalisti pakkasessa, mutta lataus ei onnistu (vahingoittuu).
Eli jos auton ottaa käyttöön pakkasesta, pitää odotella että akku lämpenee ennen kuin lataus onnistuu.
Käytännössä akun elektroniikka suojaa niin, ettei lataus käynnisty kylmässä (ei kaikissa akuissa).
Toinen vaihtoehto on akun lämmitys sen aikaa, kunnes ympäröivä tila lämpenee riittävästi. Lämmitys vie esim. 30Wh, eli ei suurta määrää. Lämmitys voisi olla ihan hyvä myös lyijyakulle..

Hinta on tietenkin moninkertainen lithium akussa. Mutta jos elinikä on niin kuin vakuuttavat, jopa 10 kertainen, alkaa hinta olla edullinen.
Tuon testin mukaan akkua purettaessa 50%, latauskertoja lithiumilla 12000 ja perus lyijyakulla 800.
Tuosta jos ynnäilee. 100Ah lithium 1000€, lyijyakku x2 =200€. Käytänössä pitää olla kaksi lyijyakkua, jotta saadaan suunnilleen sama energiamäärä ulos huoletta.
Eli viisi kertaa voi uusia lyijyakut, sen jälkeen alkaa ottaa ns. takkiin. Ja kymmenen kerran jälkeen lihiumit vielä porskuttelevat täysillä..
Siinäpä sitä kannatta puntaroida mikä on itselle sopiva.

Korjata saa ja pitää jos jotain väärin esitin...

---

Kaikenlaista "kehitystä" akuissakin tapahtuu, mutta en menisi sellaiseen uhkapeliin, että hankkisin suurella rahalla jonkin ihmeakun, mikä voi sitten yhden unohduksen seurauksena mennä romuksi. Oh. yksi vanhempi akkujuttu samasta aiheesta:
Teemu Eerola
07.11.2019 18:04

Ari toi tuossa edellä likimain kaikki asiat, miksi Lithium akusta ei loppujen lopuksi ole mitään erityistä hyötyä matkailuautossa, vaikka sellaisen hinta on tavalliseen saman tehoiseen neste-lyijyakkuun verrattuna jopa yli 10 kertainen. Myös AGM akut ovat turhan kalliita, mm. koska nesteakutkin ovat nykyisin täysin koteloituja ja huoltovapaita.

Alla Pro Mobil- lehden vertailua AGM ja Litium akuista. Tulevat samaan tulokseen : kallis ja herkkä akku, jota tavallinen matkailuauton käyttäjä ei tarvitse, ellei nyt sitten auton painoraja ole muutamasta kilosta kiinni:

https://www.promobil.de/zubehoertest/lithium-vs-agm-batterie-stromspeicher-vergleich/

Kyllähän se niin on, että noilla satasen akkuilla pääsee helposti sen kymmenen vuotta eteenpäin, ennenkuin lithiumi päihittää hinnallaan, ainakin toistaiseksi. Ja huoletonhan se lyijyakku on, ilman turhaa elektroniikkaa.

Timo tuossa aiemmin mainitsi käyttötarkoituksen merkityksestä, se on juuri niin. Litiumakku samalla Ah-määrällä on tietysti paljon keveämpi kuin lyijyakku, tämä voi olla tärkeä joillekin. Lisäksi litiumakku voi olla Ah-määrältään puolta pienempi kuin lyijyakku, koska sitä voi kuormittaa 100 - 0%, kun taas lyijyakku suositellaan pitkäikäisyyden varmistamiseksi 100 - 50% sykliseen käyttöön. Toisaalta mitäpä iloa on siitä, että huolellisella käytöllä tavallinen akku saattaa riittää 10 vuodeksi ja vastaavasti litiumakku sitten kestäisi 100 vuotta.

Terve,mikä on mielestäsi paras/kannattavin hupiakku osto 2x100 ah(isommat ei sovi)rinnankytkettynä.Auto ulkona ympäri vuoden.Vältän sähköpaikkoja,lataus ajossa/paneelilla.
Aurinkopaneeli 400w,inventteri 1000w.Kulutus:
Kahvinkeitin 900w(kerran päivässä),trumaticin lämmitin,vesikäyttöjärjestelmä.vähän valoja.

Saksan lehden lopputulema:
Johtopäätös
AGM-akku on halvempi ja tarjoaa tarpeeksi virtaa tavalliselle matkailuauton omistajalle. Jos sinulla on usein sähköliitäntä, etkä joudu säästämään jokaista painokiloa, pärjäät hyvin AGM-akulla.

Litiumparistolla voidaan käyttää koko kapasiteettia ja painoa säästyy. Korkea hinta oikeuttaa oston erityisesti säännöllisesti omavaraisille ja paljon sähköä tarvitseville matkailuauton omistajille.

---

Matkailuautoilijan näkökannasta onkin asiasta varsin kaksi mielenkiintoista testiä alan lehdessä. (hiiren oikealla saat käännettyä suomeksi)

https://www.promobil.de/zubehoer/lithium-batterie-test-wohnmobil-bordbatterie/

https://www.promobil.de/zubehoer/lithium-vs-agm-batterie-stromspeicher-vergleich/

https://www.promobil.de/zubehoer/lithium-batterie-test-wohnmobil-bordbatterie/

Mulla on melkolailla samanlainen käyttö ja panelikapasiteetti, lisänä mikrouuni. Pari vuotta sitten pyörsin sanani ja siirryin AGM-akkuihin, Espanjassa invertteri alkoi piippailemaan aamukahvinkeitossa ja painelin akkukauppaan.

Aika monessa matka-autossa on tehdasasennuksena hupipuolella AGM start/stop akku. Tämä vauhditti mun siirtymääni. Monasti on tullut mietittyä vapaa-ajan akun mielekkyyttä invertteriautossa, Verttihän on kuin starttaisi autoa, perinteisesti on haluttu akku pitkään hiljaiseen kulutukseen. Start/stop-akku täyttää myös tuon invertterin käytön ison, ajoittaisen kuormituksen. Eiköhän asuinkorin rakentajat ole asian fundeeranneet kun ovat päätyneet em. ratkaisuun.

Itsella vasta kolmen vuoden kokemus tästä Vartan AGM start/stop akkuparista mutta tähän asti on kaikki ollut hyvin.

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/varta-silver-dynamic-g14-95ah-agm-kaynnistysakku-starttiakku-akku-autonakku

Väitetään että AGM- akut kestävät latauksia ja purkauksia jopa huomattavasti paremmin kun perinteiset akut.
Matkailuautooni oli valittu AGM akut.Retkeilyautooni olen taas ostanut 2 geeliakkua, olleet siinä jo useamman vuoden.
Hinnallisesti ei niin suuri ero ole AGM akkuun verraten ,kuitenkin jonkun verran niitä parempi ja menee alkuperäisellä laturilla.
Geeliakuista sanotaan mm.näin.
Vähäinen itsepurkautuvuus
• Kestää jatkuvaa ylläpitolatausta
• Soveltuu jaksottaiseen käyttöön
• Hyvät syväpurkausominaisuudet
• Huoltovapaa käyttö

Litiumakut ovat jääneet haaveeksi lähinnä hintansa ja lataushaasteidensa vuoksi.
Ylivoimaisethan olisivat kapasiteetti verrattuna tilankäyttö.

Tuosta litiumista. tarkistelin etttä mulla on nyt ollu yksi akku porakoneessa, ja räläkässä jo aikasen monta vuotta.
Ovat tuolla navetan puolessa, ympärvuuen, elikä talavella kylymässä. Käytän säännöllisen epäsäännöllisesti, ja makoilevat millon mitenkin vajaina siellä, kunnes tyhjenee akku, niin vien lataukseen ja ralli jatkuu.
Yhä pelaavaat ne.
Traktorissa sitten tuo perinteinen vartan 180 ah suljettu lyijyakku, vissiin jo kohta parikymmen vuotias, ja samanlainen käyttö, eli varsin epäsäännöllinen, ja lataus, vain kun se käy, joskus tunnin, tai parikolme, mutta muuten seisoo, eikä koskaan verkkovirtalaturilla ladattu,
Eli pitäisi nyki, kun seissyt kuukausia, mitä käynyt pikkupätkiä mitata piruuttaan, jotta onko siinä miten virtaa, kun ei koskan ole tullu mittailtua.
Yhä sevaan soi.
Tämä todistaaa, että jos noin huonolla käytöllä pelaa, niin kyllä sitten muillakin.
Tp

Pian pari vuotta ollut lithiumakut käytössä, 2x200Ah. Kaksi akkua siksi, että yhden akun maksimi virranantokyky on 150A (akun suojaus rajoittaa). Kahdella akulla virrananto siis 300A, jolloin voin käyttää 2000W invertteriä huoletta täydellä teholla tarvittaessa. Tilaa kun sattui olemaan, laitoin nuo 200Ah akut. Nyt voi sähköä käyttää huoletta useita päiviä "puskissa" kun kapasiteettia on reilusti.
Mitään erikoisia lataussysteemejä ei tarvitse kunhan vain tarkistaa, että laturit ovat lithium-akuille sopivat, ihan kuten lyijyakuille pitää olla sopivat laturit/latausjännitteet. Käytössäni on Victronin laturit.

Pari tärkeää ominaisuutta, jotka puoltavat lithium-akkua.
Jännite ei romahda suurella kuormituksella (invertteri), vaan pysyy tasaisena myös vajaalla akulla.
Lataus täydellä teholla lähes täyteen varaukseen saakka, latautuu siis nopeammin täyteen kuin lyijyakku.
Voi huoletta käyttää 80% kapasiteetista.
Akkujen keveys/kapasiteetti

Tällä kokemusella en enää palaa lyijyakkuihin hupipuolella..

Tästä löytyy miten se asennus pitäisi tehdä, ei mitään halpaa huvia:
https://www.promobil.de/werkstatt/reisemobil-optimieren-lithiumbatterie-einbau-autarkie/

Hiljalleen noihin siirrytään, se varmaa. Itselle ei vielä tule hankintaan, omassa käytössä ei ole ollut pienintäkään ongelmaa perinteisillä akuilla.

"Lataus täydellä teholla lähes täyteen varaukseen saakka, latautuu siis nopeammin täyteen kuin lyijyakku."

Kannattaa pitää erillään litium-ioni- (li-ion) ja litium-rauta-fosfaattiakut (LiFePo4 tai LFP). Asuntoautoihin nykyään kiinteästi asennettavat akut ovat LiFePo4-tyyppisinä turvallisia mutta kalliita ja varauskykyynsä nähden kaksi kertaa niin painavia kuin litium-ioniakut, joita käytetään painon minimoimiseksi kannettavissa tai lentävissä laitteissa. Varsinkin litium-ioniakkujen kohdalla ei päde, että suurinta lataustehoa voitaisiin pitää yllä lähes täyteen varaukseen saakka. Tosin työkalujen, sähköpyörien ja kopterien valmistajat ottavat tämän asian yleensä huomioon akkua ja sen laturia suunnitellessaan. Sähköpyörien akkujen lataaminen on siitä huolimatta aiheuttanut liian monia tulipaloja. YouTubesta opin, miten ruohikkopalo sytytetään (siis vahingossa): rysäytetään itse tehty taitolentokopteri kuivaan heinikkoon, niin että akku halkeaa. Kun litium-ioniakku halkeaa ja litium pääsee ilman kanssa kosketukseen, syntyy tulipalo. Eikä suuren nopeuden lataus ole ainoa riski, vaan myös suuren nopeuden purku. Vanhemmasta kopteristani (DJI Mavic 2 Pro, ikä 5 vuotta) on jo kaksi akkua joutunut Sortti-asemalle kun alkoivat pullistella lennosta tullessaan. Ei vain pakkasessa lataaminen ole kiellettyä vaan myös lataaminen heti rankan kuormituksen jälkeen.

Mitä tulevaisuus. Jos tuommonen akku, millä auto kulukee 2000 km latauksella, niin jop. https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/14f4abb7-93c3-4413-aee6-52401d4ca52a
Näkemä ken elämä tulevasa, jos elää.
Tp

Patterit ovat aikamoisia hajotessaan.

https://www.youtube.com/watch?v=t1j9TUV5coc

Niimpä, ja paljonko nitä on jokaisesssa huushollissa ympäriinsä. Sinällään suhteessa vähän noita paloja siihen akku, ja patterimäärään.
Meilläkin pattereita monta noisa kynttilöissä kaapissa uusia odottamassa. Paljonko on ihmisillä sänkynvieressä lättänä yöpöydällä
Elikkä melekonen pommi on Suomi.
Ratiossa puheli sähköautoistä jos syttyy, niin miten sammuttaa, ja mitä tuhoa, vaikka pysäköintihallissa, kotosalla kolarissa.
Muttasemmostase tikimaalima.
Tp

Pelotteluista huolimatta litiumioniakut taitaa olla melko turvallisia käytössä. Yhtään oikeinkäytettyä akkupora- tai sähköpyöräpaloa ei liene kotimaassa syttynyt. Paitsi tietenkin törkeästi väärinkäytettynä, mutta sillä menetelmällä saa lyijyakustakin tulipalon aikaiseksi. Suurimman kohun saanut Jari Komulaisen myymä rivitalon polttanut sähköpyörä oli perinteisellä lyijyakulla ja muutama päivä sitten ihmishengen vieneen sähköpyörätulipalon oli aiheuttanut itse viritetty laturi.

Litiumakkua tulisi käyttää 20-80% varauksen alueella, eikä 0-100%. Niitä ei pidä ladata liian kylmässä, kuumassa tai heti kovan kuormituksen jälkeen. Lataus on suoritettava valvotusti. Mutta kuka nyt ohjeista piittaa?

Bensiinikin on melko herkkä palamaan, mutta ei siitä vauhkota. Sitä on opittu käsittelemään 100 vuoden aikana jo melko hyvin.

"Litiumakkua tulisi käyttää 20-80% varauksen alueella, eikä 0-100%."

Onko sinulla esittää jotain tutkimustietoa tämän ohjeen tueksi? Puutun nimenomaan verbiin "käyttää", erotuksena verbistä "säilyttää". En ole erityisesti seurannut tavanomaisten lyijyakkujen korvaajiksi tarkoitettujen LiFePo4-akkujen ohjeita, mutta sen sijaan DJI:n kopterien litium-ioni -akkujen ohjeita kylläkin. Ne nimenomaan pitäisi ladata aivan täyteen ennen lentoa (24h max täyteen latauksesta), jotta BMS (akunhallintajärjestelmä) varmistaisi, että kaikki 4 kennoa ovat tasaisesti latautuneita. Koptereiden erityispiirre on tietysti se, että jos yksi kenno tyhjenee muita nopeammin, koko kopteri saattaa pudota maahan. Käytön jälkeen akut tulisi ladata puoleen väliin (ei 80 prosenttiin), paitsi jos on tarkoitus lentää uudestaan samana tai seuraavana päivänä. DJI:n kopterien akut ovat sen verran fiksuja, että muutaman päivän joutenolon kuluttua ne alkavat tyhjentää itseään 50%:n lataukseen. Joidenkin mielestä muutama vuorokausikin täydessä latauksessa vanhentaa akkua turhan paljon.

Sitten siihen akkumaailmaan, mistä tässä ketjussa ensisijaisesti on kyse. Minulla on nykyään Ecoflow Delta 2, jossa vähän yli kilowattitunnin LiFePo4-akusto. Sen syväpurkaukselle tai täyslataukselle ei anneta mitään kieltoja tai rajoituksia. Se rajaa itse lataustehonsa niin, että 0 - 80% menee 50 minuutissa ja 80 - 100% puolessa tunnissa (ellei sitten latausta hidasteta asetuksista). Lataussyklejä tämän pitäisi kestää 3000 kpl, niin että alkuperäisestä kapasiteetista on 80% jäljellä. Lasketaanpa. Meillä tulee korkeintaan 30 täyslatausta vuodessa. Tällä vauhdilla olen 171-vuotias siinä vaiheessa kun kapasiteetista on 80% jäljellä. Tällä haluan sanoa, ettei LiFePo4-akun latauksen rajoittaminen 80%:iin taida niin kovin tähdellistä olla.

Olisko niin, että noissa liloakuisa laturit on tietäviä miten lataavat, kuten näissä normaaleisakin, koska näitä minun kaltasia "sähkömiehiä" on muitakin, jotka ymmärrämme sähköstä sen, jotta miten töpseli seinän, eikä ymmärretä miksi roikat osaavat mennä omia aikojaan solomuun.
Sillä vaan, että olen melekosen monta kymmentä vuotta lataillut akkuja miten sattuu, ja väliin unohtuu laturi akkuun vuorokausiksi.
Kuiten aina pelanneet, kuten se akkuporakone, jonka ostin heti kun niitä sai, ja se pelasi ainakin 30 vuotta. ellei loppuun 40, enneku akku lopahti, ettei enää lataantunnu, ja uutta akkua ei saannu, ja myyjä neuvoi ostamaan uuden.
Ostin site tuon milvaukkenin, joka nyt on rallatellu kai 5 vuotta, ja ainasoi, ja siinä oli ensmäisiä liloja kai. Sitten ostin samanmerkin pikkuräläkän, kai pari vuotta sitten.
Niissä vuorottellee yksi akku, ja toinen lepäilee puolilämpimässä huoneesa laturinsa kanssa lataantuneena työvuoroonsa oottelemasa.
Raktorin akusta olen kertonnu, ja lienenkö sitikkavanahuksen akusta, joka vaihtu, kun se oli yli 15 vuotta, pelasi, mutta suosittelivat vaihtaan, ettei sen tietämiskoneet suutu.
Toisinsanoen jos minulla pelaavat, ja pelannet iätajat, nin hyviä net on.
Tp

Nimenomaan ”käyttää” eikä ”säilyttää”. Tämä 20-80% nyt on ihan yleistä tietoa. Esimerkiksi paremmat sähköautot käyttävät akkuja tuolla välillä. Netistä löytyy miljoonia hakutuloksia, kun vähän viitsii perehtyä. Jopa ihan tutkimustietoa, käyttöohjeiden lisäksi.

Tuossa esimerkki sähköpyörän käyttöohjeesta.
https://www.greencycle.fi/page/102/sahkopyoran-akun-optimaalinen-kayttaminen

”AKUN OPTIMAALINEN KÄYTTÄMINEN:

-Vältä akun käyttämistä aivan sen äärirajoilla kuormituksen ja kapasiteetin osalta. Akkua suositellaan käytettävän pääsääntöisesti 20-80% varaustason välissä. Satunnaisesti akun lataaminen 100%:iin ei haittaa, jos olet esim. lähdössä pitkälle sähköpyörälenkille, mutta pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin pyrkiä pitämään varaustaso 20-80% välillä. Vältä akun varaustilan laskemista alle 10%:iin. Älä aja sähköpyörällä säännöllisesti pitkään siten, että akku joutuu työskentelemään erityisen kovasti.
-Vältä äärimmäisiä lämpötiloja. Älä päästä akkua kuumenemaan liikaa (esim. seisottamalla auringonpaisteessa tai ajamalla pitkään "kaasu pohjassa". Pakkasilla vie akku aina sisälle säilytykseen ja jos käytät akkua pakkasilla, älä lataa akkua koskaan kun se on kylmä. Jos akku on ollut ulkona pakkasessa pidempään ja kerennyt mennä kylmäksi, pidä akkua sisällä huoneenlämmössä 1-2 tuntia ennen sen lataamista.”

Nykyisissä merkkisähkötyökaluissakin huomaa, kun akun ”loppuessa” teho ei vähitellen ala hiipumaan, vaan yhtäkkiä pysähtyy. BMS katkaisee virransyötön tuossa 20% kohdalla ja reklamaatioita vähentää, kun laitetaan laturi lataamaan akku 80% maksimista. Tällä 20-80% välillä akut eivät meinaa särkyä millään.

Tuossa kopteritapauksessa on pakko käyttää akkua yli turvallisten rajojen, koska paino. Tämä li-ion akkujen teho-painosuhde on vieläkin ihan surkea. Melkein missä vaan ajoneuvossa/laitteessa akun paino kasvaa liian suureksi, jos siltä vaaditaan koko päivän kestoa.

---

Vältä käyttämästä liian kuumasa, ja kylmässä. Aatellaampa sähköautoa minulle. Minulla se seisoo ladosa, eli talvella sillä on pakko lähteä 20 30 raatin kelillä ajoon, eli kylmää on.
Samoin kun se kesähelteellä seisoo mustan peltikaton alla siellä, ja jos ajan kirkolle, on se jätettävä kaupan pihaan helteellä.
Tp

Eihän kylmä ole sen kummempi ongelma kuin polttomoottorissa. Roikassa on pidettävä ennen lähtöä ja jäähdytys myös samalla töpselillä. Kaupan pihaan ei auto jää helteellä tai pakkasella, kun voit jättää ohjaamon/akun jäähdytyksen/lämmityksen päälle kauppareissun ajaksi. Virta otetaan tällöin ajoakusta.

Sähköautoissa on sähköjen jäähdytys/lämmitysneste kuten polttomoottoriautoissa. Tämä on myös vikakohde, koska sähkö+vesi on kovin huono yhdistelmä. Eikä puhuta mistään yksittäistapauksista, vaan ihan normaalista jakopääremonttiin verrattavasta huoltotoimenpiteestä.

Nojoo, eli sähköautoilla on kova kehityksen tarve, jotta ne toimivat meilä niillä ajomatkoilla minkä tarvii, jokaisessa kelissä, ja jos syttyy, niin saa sammumaan.
Mutta tosiasia on, että länsimaat on siirtyneet akkujen orjiksi täysin kohta. Roikkakonetta ei enää kohta kellään.
Ei minulakan, kun tuo iso yli 40 vuotias rälläkkä, ja samanikäinen porakone.
Tp

Silmämääräisesti katseltuna vähän näin lokakuun reissulla sähköautoja Ranskassa. Vaikka ne siellä sopisivat paremmin plussakelin ilmastoon. Jokunen valkoinen Tesla Model 3. Paljon vähemmän oli kuin Suomessa. Mikä lie totuus. Tämä oli vain minun näkemys.

Tiedustelen Esa Ojalalta?
Onko autossasi valmiina latausyksikkö, jossa on valmiina litiumpariston asetus.
Vai oletko kytkenyt latausyksikön rinnalle muita säätimiä, ja miten?
Missä caravan huollossa osaisivat neuvoa.
Kiitos tiedosta!

Valmiina oli Schaudt Booster WA 121525 (28A). Tuossa on myös asetus lithium akulle.
Jotta sain lisää lataustehoa, lisäsin vielä 30A Victronin DC-DC laturin. Victronille vedin omat kaapelit tietenkin.

https://vapaa-aika.com/p64205/schaudt-wa-121525-lataustehostin-28a-matkailuautoon

https://www.suomenakut.fi/lisavarusteet/victron-energy-orion-tr-smart-dc-laturi-12-12-30a-360w-isolated/p/8719076047698/

Victronin sivulla on hyviä ohjeita miten kytkennät tehdään.
https://www.victronenergy.fi/dc-dc-converters/orion-tr-smart-non-isolated#manuals

---

Kiitos Esa!

Erittäin selvästi esitetty,tuota tietoa halusin.
Hyvää talven jatkoa.

Sekalaisia havaintoja tästä ketjusta:

Ketju on aloitettu lähes kolme vuotta sitten, ja sinä aikana (erityisesti tänä syksynä) litiumakkujen akkujen hinnat ovat pudonneet dramaattisesti. Vielä viime syksynä 100Ah litiumakun hinta oli yleisesti 1000€ paikkeilla, ja nyt BMS:llä (ja pakkassuojauksella) varustetun LFP-akun saa "Cyber-Week" -hintaan 298€ (esim. Power Queen 12,8V 100Ah Niedrigtemp LiFePO4-Akku, Trollingmotor Batterie). Lähetyskulut tietysti päälle. Ja tietysti tarvitaan vielä booster-laturi, esim. tässäkin ketjussa mainittu Victron Tr-Smart Orion.

Aloitusviestissä kannattaa huomata maininta "sponsoroitu". Testin voittajia olivat tietenkin sponsoroijan akut (muut olivatkin lyijyakkuja).

Esan viestistä 22.11.2023 minulle jää hämäräksi EBL:n, Schaudt WA121525:n ja Victron Orioninin väliset kytkennät. Esa, kun sanot, että "EBL:n verkkolaturin poistin käytöstä ja tilalle laitoin Victronin verkkolaturin", niin Victron ilmeisesti lataa kun ollaan maasähkössä. Onko niin, että vain WA121525 lataa ajon aikana? Vai lataavatko WA121525 ja Orion molemmat ajettaessa? En oikein ymmärrä kumpaakaan vaihtoehtoa. Jos vain WA121525 lataa ajettaessa, niin kannattiko 30-ampeerisen Orionin hankinta, jos valmiina oli 28-ampeerinen litium-yhteensopiva laturi? Jos taas kaksi erilaista laturia lataa yhtaikaa, miten estetään etteivät laturit sotke toistensa toimintoja? Voisivat esim. yhdessä nostaa akun napajännitteen niin korkeaksi, että molemmat laturit siirtyvät liian aikaisin ylläpitolataukseen.

Petterin 9.11.2023 linkittämästä Promobilin artikkelista minulle jää niin ikään hämäräksi EBL:n ja Victron Orioninin väliset kytkennät. Itse asiassa tämä lehtijuttu esittää mekaanisen asennuksen mutta "jättää mielikuvitukselle runsaasti pelivaraa" mitä sähkökytkentöihin tulee. Vai onko lehden tilaajille tarjolla jostain lisätietoa?

Anteron ihmettelyyn vastauksia..

EBL:n verkkolaturin tosiaankin kytkin pois käytöstä yksinkertaisesti irroittamalla siihen menevän verkkojohdon ja asensin johtoon pistorasian. Siihen kytkin Victronin verkkolaturin. Tuossa Victronissa on vielä virtalähde ominaisuus, joten voin kytkeä akut pois käytöstä ja käyttää hupipuolen 12vdc sähköjä tuolla laturilla.

Molemmat dc-dc laturit (Schaud ja Victron) ovat ajon aikana käytössä. Pelkän Schaudin teho on niin pieni, että akut latautuisivat turhan hitaasti. Ison akkukapasiteetin vuoksi on hyvä olla reilusti lataustehoa käytössä, näin akut täyttyvät mahdollisemman nopeasti.

Latausjännitteiden kanssa ei ole ongelmaa. Kun akut alkavat olla täynnä, ei haittaa vaikka toinen laturi lopettaisi lataamisen aikaisemmin.

Kiitos Esa selityksestä. Hyvä, etten vastannut eilen, kun en kertalukemisella huomannut, että peliin tuli vielä toinenkin Victronin laturi, nimittäin verkkolaturi. Lienee jonkun tehoinen Blue Smart? On varmasti tehokas järjestelmä, mutta minulle hippusen verran monimutkainen. Itse ajattelin pärjätä auton omalla EBL:llä ja ostaa sen lisäksi Victron Orionin 12/12-30A boosterin. Huom. jos LiFePo4-akkua lataa EBL:n laturilla, EBL kannattanee vaihtaa asentoon lyijy-geeli, jossa lataus loppuu 14.4V kohdalla (AGM-asennon 14,7V on liian korkea litiumakuille).

Varoitus: olen vasta pari viikkoa tosissani miettinyt vaihtoa litiumakkuun, joten sanomisiani ei kannata ottaa turhan vakavasti.

Suomen Hymerin edustaja ei suositellut lisävaruste listalta llifepo-akkujen lisäämistä matkavehkeen tilaamisen yhteydessä. On ollut kuulema paljon ongelmia. Hymerin järjestelmä kyllä hoitaa niiden lataamisen, joten me mennään vielä yksi jakso lyijyakuilla.
Suosittelen lukemaan nuo Promobilen jutut ajatuksella…

Hymer käyttää Schaudt WA 121545 boosteria.

---

Tallenninpa hetken käynnistysakun latausta Fiat Ducaton vm. 2020 "älylaturilla".
Videolta kannattaa seurat kaasupolkimen (Pedal) asentoa ja jännitemittarin lukemaa.
Moottorijarrutuksessa kaasupolkimen ollessa yläasennossa (lukema n.19.61), nousee latausjännite maksimiin. Heti kun hiemankin painaa kaasua, jännite tipahtaa 13V pintaan. Tyhjäkäynnilla jännite pysyy myös matalalla.
Jos käytössä ei ole dc-dc laturia hupiakkujen lataukseen, eivät ne tuolla systeemillä täyty koskaan. Ehkä kannattaa myös käynnistysakkua ladata verkkolaturilla silloin tällöin.

https://youtu.be/YaxR57ECMvw

Monimutkasta tuntuu olevan nykytekniikka, kun jos ajaa autolla, se ei lataa akkuaan täyteen. Lisäksi jos ei kestä moottorilämmitintä talviseisonnasta lähtöön, kun vikavaloja on kun jolukuusen kyntilöitä.
Eihän nuo pelaa kun palmun alla. Miksi vai käsitänkö väärin asian....
Tp

Tämä nyt ei liity tuohon äskeiseen, mutta kerronpa kuitenkin. Lähinnä vikavaloihin. Sitikka C5 vm. 2010 sammui moottoritielle pari viikkoa sitten. Käynnistyi uudestaan ja ajoin sitten turvalliseen paikkaan. Kojetauluun tuli outo vikailmoitus, joka liittyi johonkin muuhun asiaan, lähinnä hiukkassuodattimeen. Hinautin Kuopion Öljy-Jokeriin ja siellä luettiin vikakoodi. Ilmoitus oli että polttoaineen kulku oli estynyt. Ratkaisu: vaihdettiin tukkeutunut polttoainesuodatin. (vikakoodin luku ja suodatin 150,00) Olin laiminlyönyt autoraukan huollot. Vaihdatin sitten öljyt (120,00) ja molemmat ilmansuodattimet (90,00). Nyt jaksaa taas. Anteeksi Sitikka. Mittarissa 350000km.

Siten olen synteestisten öljyjen aikana elänyt, että joka 10 000 välein vaihatan öljyt laatikkoon, koneeseen ja suotimet. kerran vuuessa sitten ilman, ja pa suotimet.
Tp

Juuri näin ja lista vaan jatkuu. Jakopään ketjut ovat hintelämpiä kuin polkupyörässä, pienillä kierroksilla lasketaan öljynpainetta, jne. Autoihin tehdään selkeitä vaaran paikkoja. Pakokaasupäästöjä lasketaan käyttövarmuuden kustannuksella. Todellisuudessa kokonaispakokaasupäästöt eivät laske, vaan nousevat, kun otetaan kokonaisuus huomioon. Moottorin uusiminen tai hinurilla siirtely tuottavat päästöjä aika lailla ja lukemattomat autojen komponentit, varsinkin alati lisääntyvät sähkötingelit valmistetaan kiinassa päästöistä välittämättä.

Vuosituhannen vaihteeseen asti autot kehittyivät oikeasti hyvään suuntaan. Polttoainetalous parani ja teknisesti saavutettiin ennen näkemätön luotettavuus. Autot olivat vielä suht yksinkertaisia. Kokonaisruostehommakin saatiin huomattavasti paremmalle tolalle.

Sitten alkoi väärä suunta, koska lakipiste oli saavutettu. Alettiin kehittää joutavia hienosteluja, muka turrrvallisuuden ja päästöjen nimissä. Automallien lukumäärä lähti aivan käsistä. Jos jollain merkillä oli 90 luvulla 3 korimallia, niin nyt niitä on kymmeniä.

Kaikkien aikojen parhaat ja kokonaisuutena vähäpäästöisimmät autot tehtiin 2000 vuoden tienoilla.

Näin juurikin, elikkä tullaan sanomaan. Ympärikäydään ja yhteen tullaan.
Autoista on tehty lähes kertakäyttötuotteita, eli osta aja muutama vuosi, ja paaliin "vanhentuneena".
olen kyselly kumpi saastuttaa kokonaisuudessaan enemmän se jos olisin sinä rallisa mukana, kun aatellaan sitä kokonaispäästöö, kun uudehko paalataan, murskataan erotellaan, sulatetaan metalli uuden aihioksi, louhitan lisää ainetta, ja siittä tehhään uusi ja laivataan mejän pihalle.
Vaikko ajelen vanhuksella, huollan, korjautan loppuiän. Siihen jos haluaa voi päivittää vaikka sähkökoneen keulaan.
Nythän jo Neste tekee vedystä, ja poltosta syntyneestä hiilidioksiidista polttoainetta.
Mutta kun se talouskasvu vaatii kuluttamaan.
Tp