Panelit etusijalle DC/DC laturiin verraten. LiFePO₄ akku.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt ei normaalisäädöillä saa ajaessa paneleita lataamaan samaan aikaan DC/DC laturin kanssa. Säätöjä on itse rukattava. Jos nostan Victron Smart Solarin absorptiorajan 14.2->14.4 volttiin ja säädän Victron XS laturin absorptionin 14,1 volttiin, eikö silloin tule panelit töihin aina kun tarpeeksi paistaa.

Toimiiko ajatukseni?


Laitoin DC/DC latauksen tykkänään uusiksi. Vaihdoin laturiksi Victron xs-laturin ja johdotuksen 20 mm² happivapaaseen hienosäikeiseen täyskuparikaapeliin. En hae 50 ampeerin latausta vaan hyviä säätömahdollisuuksia jotka tuo XS-malli tarjoaa. Esim. ottovirran säätö 0,1 ampeerin tarkkuudella 0 A -50 A

Tuo 20 mm² ( 4 gauge ) on paksuin mitä xs-laturiin saa. Johtoa on vain n. 2 m joten se on reilusti ylimitoitettu. Niin vaan oli että vanha 6 mm² johdotus lämpeni maton alla 30 A:n laturilla josta ei ottovirtaa saanut pienennettyä. Tuskin tulen koskaan lataamaan yli 20 A:n virralla. Häviöt jäävät olemattomiksi tuolla paksulla kaapelilla.

Vielä suuremman kaapelin saa käyttämällä "piikkiä" kytkemiseen.

Käytettiin paljon sähkönjakelukeskuksissa joissa johdotukset kans järeitä.Toimitettiin laivanvalmistajalle.
Tässä esimerkkejä.
https://www.motonet.fi/tuote/four-connect-4-600112-virtaterminaali-5020mm2?product=65-01491
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/four-connect-4-50-20mm-virtaterminaali-vahvistin-kaapeli-supistus?id=102140708&gad_source=1&gad_campaignid=15918710584&gclid=EAIaIQobChMIx72K0d-VkgMVZwuiAx1W6Q6iEAQYAiABEgIyHPD_BwE
Varmaan tiesitkin.

Timo,

Minulla ei ole kokemusta litiumakun lataamisesta kahdella laturilla yhtaikaa. Veneessä kyllä latasin (tai yritin ladata) lyijyakkuja maasähkölaturilla ja pienellä (50W) aurinkopaneelilla samanaikaisesti. Tai vaihtoehtoisesti, tuulen loputtua, moottorilaturilla ja samaisella paneelilla. Kummassakaan tapauksessa paneelilta tuleva lataus loppui kun maasähkö- tai moottorilaturilta tuli sähköä. Arvelin tämän johtuvan siitä, että maasähkö- tai moottorilaturi nostivat akkujen napajännitteen niin korkeaksi, että paneelisäädin päätteli akkujen olevan jo täyteen ladattuja ja jäi odottamaan napajännitteen painumista kynnysrajan alapuolelle.

Sinullahan on nyt molemmissa latureissa hyvät säädöt, joilla periaatteessa pitäisi hoitua tavoitteesi, että lataus tapahtuu ensisijaisesti aurinkosähköstä. Mutta kannattaa varautua siihen, että johtojen jännitehäviöt mutkistavat tilannetta, riippuen siitä, missä latausvirrat yhdistetään. Jos laturien annot yhdistetään esim. sähkökaapissa, niin laturien yhteinen latausvirta synnyttää jännitehäviön, joka näkyy latureille lisääntyneenä napajännitteenä. Ja jos laturin logiikassa on mukana hystereesiä (siis latauksen lopettamisjännite on korkeampi kuin latauksen uudelleenaloittamisjännite), niin toinen tai molemmat laturit saattavat jäädä odottamaan, että napajännite taas laskee niin, että lataus alkaa uudestaan. Tämä ongelma poistuu tai ainakin pienenee, jos latureilta menee omat johdot hupiakulle. Lyhyesti, saatat joutua hiukan rukkaamaan mainitsemiasi jänniterajoja.

Joku seuraamani tubettaja (muistaakseni australialainen Off-grid garage) kertoi, että kaikissa hänen paneelisäätimissään oli tällaista lataushystereesiä, luultavasti sen vuoksi, että jos paneeli on ladannut akun täyteen ja sen jälkeen aurinko käy pilven tai muun esteen takana, niin säätimen ei pitäisi heti aloittaa uutta lataussykliä absorptio- ja float-jaksoineen. Mutta ongelma tässä on, että sitten kun säätimen mielestä jännite on laskenut tarpeeksi uuden syklin aloittamiseksi, aurinko ei ehkä enää paistakaan.

Ari,

Tuollainen Motonetin piikki olisi tullut tarpeeseen, kun asensin litiumakkua ja uutta maasähkölaturia. Törmäsin samaan ongelmaan kuin Timo, eli EBL:n tai maasähkölaturin liittimiin mahtui vain yksi riittävän paksu kaapeli. Kun en itse löytänyt tällaista "piikkiä", päädyin tekemään haaroitukset pienissä jakorasioissa. Ja tein haaroitukset kuskin penkin alla, missä laturit ovat, enkä vänkärin penkin alla olevan hupiakun navoissa. Näin siksi, että auton alustarakenteissa kulkeva johtoputki oli jo niin täynnä, ettei sinne saanut lisää johtoja mahtumaan.

Molemmilta latureilta menee johdot suoraa akkuun. Olen katsonut australian aijän ko. jakson. Hänellä on ehdotus asetuksiin asian välttämiseksi. Jään odottelemaan kevättä ja auringonpaistetta jotta pääsen kokeilemaan. Mulla on katkaisin remote liittimessä, siitä saan DC/DC latauksen poikki, ainakin sillä keinolla panelit alkavat töihin. Asia ei ole iso, mutta kun panelit katolla ovat niin saisivat tehdä työnsä.

Tuo piikki ei sovellu xs- laturiin, siinä on johdinten aukot pöyreät ja johdot 10mm² -> 20mm² asennetaan asennusohjeen mukaan ilman mitään holkkeja suoraa reikiin. Sehän on kuumenemisen ja häviöiden kannalta paras ratkaisu. Kiristysruuvit ovat lähes yhtä paksut kuin aukon halkaisija.

Piikissä laturin puoleinen pää on lituska, tarkoitettu siihen kiinnitykseen jossa liitin jää kahden 'levyn' väliin. Pyöreässä aukossa jää kosketuspinta kovin pieneksi.

Asennusohjeessa käsketään johdon kiristämisen jälkeen odottamaan viisi sekuntia ja kiristämään uudelleen. Uskomatonta mutta ruuvit todella menevät vielä pikkuisen viiden sekunnin odottelun jälkeen..

Olen vaihtamassa lifepo4 järjestelmää. Tarkoitukseni on asentaa dc/dc säädin starttiakun ja EBL208 S keskuksen väliin, niinkuin suositellaan. Mietin miten keskuksessa oleva lautausäädin reagoi tähän? Onko teillä kokemuksia tälläisestä asennuksesta tai onko jotain toista toivimampaa tapaa tehdä se?

Suosituksia on niin monenlaisia.
Itse en syöttäisi mitään DC/DC laturin virtaa EBL:n kautta. EBL:n sulakkeissa ei ole yhtään yli 20A:n sulaketta. Todennäköisesti tulet laturillasi lataamaan litiumia isommalla virralla, eikä EBL-laturia ole rakennettu läpäisemään 30A-50A virtaa mitä aika monet laturit tarjoavat.

Olen itse asiasta täysin samaa mieltä Timon kanssa, ja näin toimin omassa autossanikin, ks. esim. tämän ketjus alkupäätä tammi-helmikuulta 2024:
https://www.karavaanarit.fi/etuteltan-puheet/matkailuautot/b2b-eli-booster-laturin-kytkenta-ebl-aan/

Paria detaljia edellisessä viestissä täsmennän. Meillä on Sunlight I68 vm. 2020, jossa tehdasasennuksena Schaudtin EBL 31 keskus ja WA 121545 boosteri. Tehtaan jäljiltä max. 45A:n latausvirta on kiertänyt EBL 31:n kautta, silloin tosin lyijyakkuun, jonka sisäinen resistanssi rajoittaa latausvirtaa paljon litiumakkua voimakkaammin. On totta, että “EBL:n sulakkeissa ei ole yhtään yli 20A:n sulaketta”, mutta meillä hupiakun latausvirta kulkee starttiakun kotelossa olevan 50A:n sulakkeen kautta. Motorhomefun.co.uk -sivustolta olen bongannut useita keskusteluja, joissa EBL:n latausrele on pitkäaikaisen käytön seurauksena joko palanut kiinni-asentoon tai kärjet hapettuneet niin, että virta ei kulje. Sen vuoksi kuljetin latausvirran EBL:n ohi suoraan hupiakkuun, koska boosteri hoitaa myös EBL:n latausreleen tehtävän, eli estää hupiakkua purkamasta starttiakkua kun moottori ei käy.

EBL:n lataussäädin deaktivoidaan poistamalla EBL:stä 20A:n sulake “Internes Ladegerät” (sisäinen latauslaite). Maasähkölatausta varten asennetaan litiumprofiililla varustettu laturi, ks. linkittämäni ketju.

🔧 1️⃣ Orion XS 50A – VictronConnect asetukset

Battery settings → User defined
Battery type: LiFePO₄ (User defined)
Absorption voltage: 14,2 V
Absorption time: 0,5 h
(30 min – riittää litiumille)
Float voltage: 13,6 V
Re-bulk voltage: 13,2 V
Tail current: 5 A
Current limit
Max output current: 25 A
👉 Orion tekee työnsä, mutta väistää aurinkoa automaattisesti.

☀️ 2️⃣ SmartSolar MPPT 100/30 – VictronConnect asetukset
Battery settings → User defined
Battery type: LiFePO₄ (User defined)
Absorption voltage: 14,2 V
Absorption time: 0,2 h
(12 min – aurinkoa varten)
Float voltage: 13,5 V
Re-bulk voltage: 13,2 V
Tail current: 5 A

👉 MPPT pääsee lataamaan ensin, mutta ei roiku akun päällä.
🔗 Miksi nämä toimivat yhdessä?
Sama absorptiojännite → ei tapella
MPPT hieman matalampi float → aurinko saa etusijan
Sama re-bulk → ei sahausta
Tail current vapauttaa akun nopeasti lepoon

Tälläiset arvot sain tekoälyltä pitkien selityksien jälkeen. ChatGPT:n mukaan mitään reippaita arvojen muutoksia ei pidä tehdä. Tulee ehkä jatkuvaa pyörrelatausta eri tilojen välillä ja akun balanssi saattaa häiriytyä. Aika vekkuli on tekoäly, väsymätön vastaaja tyhmiin kysymyksiin.

Onko kenelläkään kokemusta asennuksesta jonka ajattelin toimivan seuraavasti: Starttiakusta virta suoraan dc/dc säätimen kautta hupiakkuun (lifepo4) ja siitä johdotus ebl-208s sähkökeskuksen starttiakun liittimiin. Näin saataisiin oikeatasoinen virransyöttö sinne. Poistaisin ebl:n hupiakun johdot kokonaan tarpeettomana. Katsoin keskuksen sähkökaaviota ja huomasin että poiston vaikutus olisi pieni ehkä latauspuolella. Mitä mieltä olette tästä. Onko tässä mitään järkeä?

Mitä pyörrelataus on suomeksi? Mitä tarkoittaa akun balanssin häiriytyminen?

Tässä taitaa olla tarkoituksena ladata yhtä akkua kahdella erilaisella laturilla niin, että laturit ovat molemmat johdotettu akkuun ja latausvirrat halutaan määrätä. Yhteen toimintapisteeseen voi homman saada toimimaan, mutta heti kun jokin tekijä muuttuu, täytyy säätää uudelleen. Latureiden pitäisi tehdä tuo automaattisesti ja mieluiten vielä ollen toisiinsa yhteydessä.

Esim. sähköasemilla on akustoja ja niille latureita. Yksi akusto voi olla koottu erillisistä akuista esim. 220 voltin nimellisjännitteeseen ja sitä lataa 2-3 laturia, jotka ovat samalta toimittajalta ja samanlaisia keskenään. Ei niitäkään noin vain laiteta päälle ja uskota, että lataavat tasan. Yksi ratkaisu on, että kaksi on aktiivisia ja niiden välillä on kommunikaatio tai vanhanaikainen analoginen kuormansäätö. Toinen laturi siis tietää toisen kuorman, joten se voi säätää omansa samaan. Molemmat tarkkailevat toisiaan ja kuorma jakautuu 50:50. Älykkäällä kommunikaatiolla ja siitä seuraavalla säädöllä jako voisi olla muutakin ilman että lataustehot seilaavat molemmissa laidasta laitaan.

Pyörrelatauksen ymmärrän tilaksi jossa lataus vaihtuu kehässä laturilta toiselle jatkuvasti. Vanhan liiton miehenä tuntuu ihmeelliseltä nämä vehkeet joissa puhutaan lataukseta 1/10 voltin tarkkuudella.

Balanssi on LiFePO4 akkujen kennojen tasapaino keskenään. Neljä kennoa joiden jännitteen pitäisi nousta tai laskea tarkalleen samassa tahdissa.

Vanhassa liitossa kymmenyksiä vastasivat ne pienenpienen potikat, joita säädettiin pienenpienellä ruuvitaltalla. Tuntumalla saatiin säädöt kohdalleen.

Kennojen tasapaino on akun sisäinen asia. Ei latausjännite saisi siihen vaikuttaa, BMS hoitaa. Jos latausjännitteellä saadaan akun kennojännitteen sekaisin, akku voi räjähtää, kun kennon jännite nousee aivan liian korkeaksi.

Autossa on "tehdasasennuksena" buusteri WA121525 ja EBL211 . Buusterin virta kiertää EBL:n kautta (miksi ?). Onko järkeä kytkeä EBL kokonaan irti buusterista ?
Kytkentäkaavio on niin pieni etten saa mitään järkevää elämystä siitä miksi D+:n pitäisi kiertää EBL:n kautta.
Autossa on kompressori kaappi.
Maasähkölatauksen olen pitänyt lyijyhappo-asennossa suosituksista huolimatta.
Jos kytken yksinkertaisesti ELB-kierron pois ja D+ suoraan buusteriin vai antaako sen kiertää ELBn kautta kyten nyt ?
Aattelin kysellä nyt etukäteen enkä vasta savun hälvettyä.
Ajoneuvossa on 2x100 Ah:n litium akut.

Hyvin pysyy energia LiFePO₄ akussa. Auto on nyt seissyt katoksessa yli kaksi kuukautta, varaus on ollut alusta alkaen 75% eikä ole siitä mihinkään muuttunut. Tarvetta seisonta-ajan latauksiin ei ole ilmennyt.

Mun akussa ei ole sisäistä lämmitysvastusta. Jahka kelit pikkuisen lämpenenvät kokeilen minkä verran se lämpenee kun laitan kulutusta päälle. Varovasti alkuun.

Akku olisi helppo lämmittää auton sisätilalämmittimellä, akun kylki on aivan paljaana etuistumen alla etureunassa. Ritilä auki niin puhallus menee suoraa akkuun.

Näyttää siltä että auton seistessä talvisydämen omalla pihalla sähkön vieressä ei ole tarvetta akulle jossa on lämmitys. Tietysti jos aikoo reissata autolla useamman kerran asia on eri.
DC/DC laturiksi kannattaa hankkia sellainen josta latauksen saa poikki jos aikoo seisonnan aikana rasittaa autoa kylmäkäynnistyksillä. Victronissa on remote- liitin, siihen johdot ja katkaisin niin homma on helppo.
https://www.akku-assa.fi/tuotekuvat/800x800/47436788-c723-11ee-a661-fa163ec26693.jpg

Pakkasasioista en ole netistä juurikaan juttuja löytänyt.

Hei, olen nyt lukenut näitä LiFePo4 keskusteluja ja kysynkin onko oheinen kaavio suurinpiirteinkään oikein? Toki puuttuu kaapelipaksuudet ja sulakkeet: Onko muuta mitä pitäisi huomioida?
EBL 101+ovp
Victron Multiplus 1600/12 70A
Victron MPPT 100/30
Victron 12/12 30A
LiFePo4 280Ah
SolarXon 200W 2 kpl

Kuinka aiot sijoittaa tuon Multiplussan, se on iso, taitaa olla 40 senttiä korkea. Itse keksisin jotain muuta sen tilalle. Hyvä se on, ei siinä mitään. Aika tyyris.

Dc/Dc laturina kuvassa on malli Tr-Smart. Sitä en hankkisi, säätöjä ei ole mun mielestäni tarpeeksi. Isoimpana puutteena ottovirran säädön puute. Aina ei ole tarvetta ladata täysillä. Xs - mallissa on täydelliset säädöt.

Akkuässä on alkanut myymään useita tuotteita eurooppalaisilla hinnoilla. Kyllä kelpaa kotimainen kauppa kun hinnat ovat kuten pitää.
https://www.akku-assa.fi/product/3138/victron-dc-dc-laturi-orion-xs-1212-50a?gad_source=1&gad_campaignid=17419157506&gbraid=0AAAAAobp4Q6hsIsjCOr68Nv0T01lDdcwz&gclid=Cj0KCQiAnJHMBhDAARIsABr7b85q-XVU9EsiYqBtOdSy1vAGmLUfgpJOPzINOghdkhsG5TTH7sHM07YaAqAiEALw_wcB

Toi Multiplus on vanhastaan (ostettu uutena 3v sitten 500,-) eli samanhintainen kuin inventteri ja laturi erikseen ostettuna ja mahtuu apukuskin penkin alle akun kanssa. Mutta luultavasti laitan sen sivuistuimen reunaan kiinni ja noi muut penkin alle.

Toi Multiplus on vanhastaan (ostettu uutena 3v sitten 500,-) eli samanhintainen kuin inventteri ja laturi erikseen ostettuna ja mahtuu apukuskin penkin alle akun kanssa. Mutta luultavasti laitan sen sivuistuimen reunaan kiinni ja noi muut penkin alle.

DC/DC-laturit lämpenevät kohtalaisesti. Mulla oli tuo trSmart ja se lämpeni tunnissa 57° lämpöön, siitä ei enää noussut. Se oli hyvin tuulettuvassa paikassa b-pilarin alapäässä istuimen vieressä. Lämpeneminen siinä paikassa ei haitannut mitään, muuta penkin alla voi asia olla toinen.

Vaihdoin sen Xs malliin, en lämpenemisen vuoksi, vaan säätöjen.