Litium akkuun vaihto: onnistuuko näillä vermeillä?

Hei tietäjät.
En ole perehtynyt mauton sielunelämään muuten kuin tutkimalla mitä apparaatteja auton sähköpuolella on. Harkinnassa LiFePo akkuun siirtyminen.

Mitä tietäjät sanoo, onnistuuko näillä nykyisillä "järjestelmillä" vai vaatiiko jotain laitteiden vaihtoa, jos harkitsee nykyisten Exide akkujen vaihdon LiFePo-akuun.
Tässä lista mitä sähköpuolelta löytyy. Teksti katsottu laitteiden kyljistä.

Paneeleja kaksi katolla ja niissä kiinni: Epever 2606 BP ja Epever 3906 BP
Schaudt EBL 30
Schaudt LAS1218-S AGM 2
Schaudt Booster WA 121545.

Onnistuuko ja jos onnistuu, niin mitä säätöjä pitää tehdä?

Olen dokumentoinut omaa vastaavaa projektiani useammassakin ketjussa. Laita Googlen hakukenttään site:karavaanarit.fi renogy . On vain yksi välilyönti ja se on fi- ja renogy-sanojen välissä. Lyhyesti sanottuna, sinun laitteillasi pärjää muuten, mutta ei ole litium-profiililla varustettua maasähkölaturia.

Hei,

Antero: viitaten yllä olevaan, niin tarkennatko määsähkölaturin osalta mikä siinä on ns "pielessä", jos ajatellaan litium akkua ja miten asia tulisi ratkaista?

EBL:n maasähkölaturissa on 2 erilaista lyijyakun latausprofiilia. AGM:lle jännite on 14,7V ja absorptioaika 4h. 14,7V on liian korkea litiumakulle. Lyijy-geeli -profiilissa jännite on litiumakulle juuri sopiva 14,4V mutta absorptioaika (siis tuon 14,7V:n päälläoloaika on pitkä, nimittäin 16h. Tämä ei tuhoa litiumakkua heti, mutta akun varauksen pitäminen 100%:ssa aiheuttaa dendriittien kasvua. Nämä ovat metallipiikkejä, jotka kasvavat muistaakseni katodista anodiin päin. Kun dendriitti puhkaisee elektrodien välisen kalvon, akku on entinen.

Hei,

Antero: yritin tutkia lisää löysin oheisen linkin.

https://supervolt.de/lifepo4-batterien-laden-kfz-ladegeraete-kennlinie/

Siinä mainitaan, että:
Heti kun tietty kynnysarvo on saavutettu, laturi siirtyy täyteen latausvaiheeseen "U" tai "CV" ja latautuu, kunnes latauksen loppujännite 14,4 V lyijygeelille tai 14,7 V AGM: lle on saavutettu tai 16 h geelille tai 4 h AGM: lle.
Onko tuo jälkimmäinen "tai" sana ratkaiseva, jolloin ei automaattisesti tuli 16 h geeli-asetukselle?

Alla linkin teksti kokonaisuutena:


Esimerkki: Schaudt EBL 30
Voimme nähdä, että ratkaiseva tekijä ei ole niinkään ominaiskäyrä (IU ja CCCV ovat samat), vaan pikemminkin parametrien sopeutumiskyky:

Latausjännite
Latausvirta
Kelluva jännite
Mutta miksi tämä sopii jo useimmissa tapauksissa, selitämme alla käyttämällä esimerkkiä Schaudtin EBL 30: stä:

Schaudt EBL latautuu aluksi vaiheessa 1 vakiovirralla (18A) CC.

Heti kun tietty kynnysarvo on saavutettu, laturi siirtyy täyteen latausvaiheeseen "U" tai "CV" ja latautuu, kunnes latauksen loppujännite 14,4 V lyijygeelille tai 14,7 V AGM: lle on saavutettu tai 16 h geelille tai 4 h AGM: lle.

Tämän jälkeen laite siirtyy huoltovaiheeseen. Tässä on 13.7 V, joka estää akun purkautumisen.

Jälleen yhteenveto Schaudt EBL: n parametreista:

Ominainen käyrä: IUoU
Latausjännite: 14.4V
Latausvirta: 18A
Kelluva jännite: 13.7V

Schaudt EBL latautuu aluksi vaiheessa 1 vakiovirralla (18A) CC.

En luottaisi pelkästään juristeriaan mitä tulee EBL:n toimintaan litiumakkuja ladattaessa. Varsinkin, kun kysymyksessäsi olennainen sana "tai" löytyy Supervoltin tekstistä, mutta en löydä sitä oman EBL:ni (EBL 31) käyttöohjeesta. Juristerian eli pilkunviilauksen sijasta olen lukenut Motorhomefun.co.uk -sivustolta kymmeniä ketjuja lyijy-hupiakun korvaamisesta litiumakulla. Laita vaikka Google-hakuun "site:motorhomefun.co.uk ebl lithium profile" (siis tuo teksti ilman lainausmerkkejä). Konsensus on, että on lyhytnäköistä kustantaa litiumakku ja asennus ja jättää akku sitten huonosti sopivan laturin pilattavaksi. Ja jos unohdetaan hetkeksi akun ennenaikainen pilaantuminen väärällä profiililla ladattaessa, niin toinen ongelma tulee siitä, että litium- ja lyijyakkujen jännite-varauskäyrät ovat kovasti erilaiset. Litiumakun kanssa ei ole mitään syytä odottaa, että jännite laskee reilusti (esim. 14,4 -> 13,7V) ennen uuden lataussyklin alkua. Entä jos tuon odottamisen jälkeen ei maa- tai aurinkosähköä ole tarjolla?

Supervolt myy akkuja. Akkuvalmistajalle on eduksi, että vaihto litiumakkuun näyttää mahdollisimman helpolta. Niinpä akkukauppiaat väittävät, että litiumakku olisi heittämällä vaihtokelpoinen lyijyakun kanssa. Tuolla brittifoorumilla jotkut sanovat, että EBL-laturi geeliprofiililla toimisi tilapäisessä käytössä mutta ei pitkän ajan seisonnassa. Tähän liittyen, luulin että avausviestissäsi mainittu Schaudt LAS1218-S AGM 2 tarkoittaisi EBL:n normaalia AGM/geelilaturia, mutta se taitaakin olla EBL:n normaalilaturin rinnalle kytkettävä lisälaturi, joka tuplaa latausvirran 36 ampeeriin, tosin vain AGM-akulle, eli ei sovi lainkaan litiumille.

Entä sitten jos ei ole koskaan maasähkössä? Itsellä on se tilanne. Vain ajo- ja panelilataus. Juuri nyt kolme viikkoa siten.

Jos autoa ladataan maasähkölaturilla vain hyvin harvoin, voinee lyijygeelilaturia käyttää. Mutta enemmän käytetyissä latureissa saisi mielellään olla litiumprofiili. Jos pitää samalla kertaa uusia useampia latureita, kannattanee tutkia Renogyn valikoimaa, johon kuuluu useampia energialähteitä (maasähkö, paneeli ja/tai moottorilaturi) käyttäviä latureita. Renogyllä on pääkonttori USA:ssa, tehtaita ainakin Thaimaassa ja ainakin yksi toimipiste EU:ssa (eu.renogy.com). Sieltä tilasin oman akkuni.

Onko sillä maasähkölaturin latausjakson pituudella merkitystä? Kaikissa litium akuissa om BMS-kortti joka kyllä lopettaa latauksen kun akku on täynnä. Tuo BMS hoitaa monta muutakin asiaa akussa ja niinpä akkupaloja on aika harvoin...
Monessa akussa toimintaa voi seurata kännykkäapilla.

Suosittelen lukemaan Saksan karavaanarilehteä , promobile.de , useampikin juttu/testi lifepo4-akuista sekä asennuksista.

Olen kiinnostunut akunvaihdosta mutta ylläoleva linkki ei antanut minulle mitään tietoa akuista.
Tuntuisi samalta kuin kysyisi tietoa jostain niin vastataan lue hs.fi. Ainoa ero on kielimuuri.

Niin siellä sivulla on hakukone, mitä voi käyttää ja kääntäminen onnistuu netissä varsin helposti, mutta onhan toinen vaihtoehto mennä akkuliikkeeseen tai caravanliikkeeseen Suomessa…

https://www.promobil.de/werkstatt/reisemobil-optimieren-lithiumbatterie-einbau-autarkie/

Hei. Tutustu Sunbeam-merkkiseen akkuun. Tämä lithiumakku on alusta asti suunniteltu lyijyakkujen korvaajaksi. Akku toimii siten, että se jäljittelee lyijyakkua, joten auton järjestelmät näkevät sen lyijyakkuna. Mitään säätöjä tai uusia laitteita ei tarvita. Tämä ei ole mikään halpisakku, vaan oikeasti laadukas tuote, jota on myyty jo pitkään mm. venekäyttöön. Korvasin 100 Ah:n käyttöakun 120 Ah:n Sunbeamilla. Paino putosi kolmanteen osaan ja käytettävissä oleva kapasiteetti kaksinkertaistui. Yksi litiumin eduista on lisäksi se, että sen jännite ei laske akkua purettaessa. Näin kaikki laitteet toimivat loppuun asti kunnolla. Akun seuranta käy kätevästi puheliapilla. Voin suositella. Ostin omani Marnean Veneilykaupasta.

En tunne akkutekniikka niin tarkkaan, mutta kannattaa varsin varoen suhtautua näihin mainosmiesten puheisiin, sillä eiköhän kaikki Lifepo4 akut ole suunniteltu lyijyakkujen korvaajiksi...ja samat lataus vaatimukset koskevat kaikkia samanlaisia akkuja...

Hei,

vastaus Sunbeam ehdotukseen: lithium akut ovat jo paikallaan ja homma hoidettu. Tarkemmin kerroin toisella palstalla asiasta.

Sähköautosta haaveilevana eläkeläisenä minulla on aikaa ja motivaatio seurata akkutekniikoiden kehitystä. Välillä kommentoin tällä foorumilla käytäviä keskusteluja oman ymmärrykseni asettamissa rajoissa. Tuon Sunbeam-mainospläjäyksen kohdalla joudun myöntämään, että ymmärrykseni rajat tulivat nopeasti ja useasti vastaan.

Ensimmäisen kerran ymmärrykseni loppui siihen, että Sunbeam Smart Lithium Plug & Play -akkua mainostetaan 100% Plug & Play -yhteensopivaksi (”This effortless upgrade requires nothing more than replacing your batteries”), mutta Sunbeamsystem.com sivustolta ei löydy mitään teknisiä tietoja, kuten esim. sallittua latausjännitettä. Esimerkiksi EBL-sähkökeskus lataa AGM-akkua 14,7V:n jännitteellä, mikä on liikaa tyypillisille litiumakuille. Sivustolla ei mitenkään selitetä tätä ristiriitaa.

Samaa asiaa sivuten: AGM-akkua voi ladata pakkasella, mutta Sunbeamin sivustolla ei ole mitään tietoa tai selostusta pakkasenkestävyydestä tai itselämmityksestä. Pikemminkin päinvastoin. Akusta on osin ”aukileikattu” rakennekuva, jossa näkyy pyöreitä kennoja, joiden eduksi mainitaan mm. parempi lämmön haihdutus kuin suorakulmaisilla kennoilla. Voi olla, mutta rakenteen haittana on, että jos akussa olisi lämmitysmatto, niin lämpö karkaisi kennojen välistä lämmittämään lämpötila-anturin ennen kuin kennot ovat lämmenneet. (YouTubesta löytyy esimerkki, jossa samanlaisen rakenteen omaava Liontron-akku on tuhoutunut juuri tästä syystä, ks. https://www.youtube.com/watch?v=rQGP6Rvs4-Q)

Ja vielä, akun kerrotaan toimivan saumattomasti vanhojen latureiden kanssa (”SMART LITHIUM batteries are designed to work seamlessly with older generators.”) Lisäksi sivuston FAQ-osiossa on mm. seuraava kysymys-vastauspari:
Q: Do I have to update my alternator? Do I need an electronic regulator for my alternator?
A: No please keep your old alternator! We made the battery compatible with it.
YouTubesta löytyy kuitenkin esimerkki, jossa auton laturi, joka ei ole älylaturi, alkaa savuta kun se lataa litiumakkua ilman välissä olevaa booster-laturia, ks. https://www.youtube.com/watch?v=jgoIocPgOug kohdassa 3:05. Sunbeamin sivustolla ei mitenkään selitetä, mitä tämä väitetty yhteensopivuus vanhojen latureiden kanssa tarkoittaa.

Hei kaikille. Itse rakentelin järjestelmän hommaamani mahdollisimman suuren akun ympärille. Autossa vakiona CBE:n sähköjärjestelmä, jonka laturi ei käy suoraan Lifepo4-akun lataukseen.
Siis yhdistelmälaite Victron multiplus 2000VA laturi/invertteri korvaamaan tuo auton oma laturi, jonka voi kytkeä pois laitteen kytkimestä ja käyttää vaikka talviajan starttiakun lataukseen. Autossa aurinkopaneeli 380W ja säädin Victron smartsolar 100/30A. Multiplus ja smartsolar yhdistetty Cerbo GX liitäntäyksikköön, jonka kautta yhteys nettiin. Akku siis 280Ah ja energiaa n. 3,7 kWh.
Oleellista tiedot akusta abs jännite, kellutusjännite, max absortioaika. Laitteet voi ohjelmoida haluttuihin arvoihin ilmaisohjelmilla, jotka voi ladata laitevalmistajan sivuilta. Auton oman latausboosterin Redarc sai muutettua Litium asentoon. Laitoin arvot aluksi vähän alle maximin ja seuraan miten käyttäytyy. Kaikki arvot ovat muutettavissa kotisohvalta käsin. Kustannus tarvikkeille alle kaksi toimintayksikköä ja aikaa rakentamiseen ja asiaan perehtymiseen.

Vielä Sinbeam Plug and Play akusta. Ketjussa todettiin, että kaikki litiumakut on tehty lyijyakun korvaajiksi. Näin ei ole, vaan litium edellyttää omanlaistaan lataussysteemiä ja siihen tarkoitettua säädintä. Tuo Sunbeam toimii siten, että se näyttäytyy normaalina lyijyakkuna latausjärjestelmän suuntaan. Se siis huolehtii mm. siitä, että se ei ota normaalin litumakun tapaan vastaan ylisuurta latausvirtaa, joka saattaa johtaa esim. auton laturin rikkoutumiseen. Mm. tästä syystä normaalia litiumakkua ei tule liittää järjestelmään ilman asiaan kuluvaa ulkoista lataussäädintä. Sunbeam toimii oikein ihan sellaisenaan. Se ei edellytä mitään lisälaitteita tai asennuksia, eikä myöskään mitään säätöjä.

Venekäytössä tuttavapiirissä on näitä akkuja ollut käytössä jo yli neljä vuotta ilman mitään ongelmia. Sunbeam Plug and Play on myös rakenteeltaan poikkeuksellisen turvallinen ja se on tiettävästi ainoa litiumakku, joka on mm. hyväksytty myös lentokuljetetuksiin. Ainoa huono puoli on akun korkea hinta. 120 Ah akku maksaa yli 1000 €. Kun tuosta kuitenkin vähentää lataussäätimet, tarvittavat uudet kytkennät yms., joita ei tarvita ja helppo asennus, niin tartuin tähän ja olen ollut tyytyväinen. Kyseessä on ruotsalainen jo pitkään toiminut firma ja akulla on viiden vuoden takuu ja jos apua tarvitaan, niin asiakastuki löytyy Ruotsista, ei Kiinasta. Myös valvontaan tehty yksinkertainen appi toimii ongelmitta. Minulla ei ole tässä mitään kaupallisia yhteyksiä, mutta hyviä kokemuksiani haluan jakaa.
https://www.sunbeamsystem.com/smart-lithium-plug-play/

Hei Antero. Olen käynyt valmistajan kanssa kirjeenvaihtoa. Minulla on heiltä varsin seikkaperäisiä vastauksia kysymyksiini. Olet selvästi hyvin perillä akkutekniikasta, joten mikäli kiinnostaa, niin voin laittaa noita selvityksiä suoraan sinulle. Jos olet kiinnostunut, niin laita minulle viestiä osoitteella pekka.manelius@fsolutions.fi.

Kiitos tarjouksestasi, mutta ei kiitos. Minulla on jo hyvä litiumakku, eikä minulla siksi ei ole mitään omaa intressiä asiaan. Lisäksi minua ihmetyttää, miksi valmistajan vastauksia ei voisi julkaista kaikille foorumin lukijoille.

Menee vähän ohi tämän aiheen. Kannattaa suhtautua vakavasti auton laturin kuormittamiseen. Itsellä 30 A:n DC-DC laturi.
https://www.akku-assa.fi/product/2988/victron-orion-tr-smart-1212-30a-nonisolated---dc-dc-laturi?gad_source=1&gad_campaignid=17419157506&gbraid=0AAAAAobp4Q7cG-2_GXCt2tPb5JrQD1blK&gclid=CjwKCAjwravBBhBjEiwAIr30VLIQE6OJx8bEtgd1Pgj4wP3QLxt9UtKw4IHo5pR9u1uwZx78U_7pphoCJd8QAvD_BwE

Akun ollessa n. 60 % varauksessa ajoon lähtiessä se antaa sen 30A akulle joka suorastaa hotkii sen sisäänsä. Lukema on turhan iso akun hyvinvointia ajatellen, toki se laskee tovin kuluttua n. 20 A:iin joka on jo akulle terveellinen.

Akku on kuitenkin niin ahne että jos käännän panelit ajaessa päälle se lisää panelien tuoton suoraa Orionin tuoton päälle. Pahimmillaan akku imee lähes 50 A:a jos päivä paistaa. Just tulin kuuden viikon reissulta jossa opettelin akun sielunelämää. Siirtymään lähdettäessä en pidä paneleita päällä, akku täyttyy muutenkin muutaman tunnin ajolla.

Iltasella telkkaria, mikrouunia, kahvinkeitintä eikä se akku tyhjene millään. Koko reissulla ei yhtään yötä maasähkössä. Tarjolla oli, mutten viitsinyt johtoja vedellä. Paikoillaan ollessa panelit päälle, ja taas akku täyteen.

Mun panelisäädin ei toimi hyvin, jos vedän loppuun asti menee akku BMS:n hoitoon. Reissussa siirryin manuaaliseen katkaisuun n. 90% vaiheilla.

Olen ylläolevia tavannut joten kysyn varmuuden vuoksi;
Tällä hetkellä autossa ebl 101 ja irrotettuna edellisestä victron multiplus compact 12/1600V ja prioriteettikytkin. Nyt meille uuteen autoon tarkoitus vaihtaa Lifepo4 akut, dc-dc laturi, katolle paneli ja victronin säädin.
Eblstä laturin sulake irti ja dc-dc laturi ebl ja auton akun väliin.
Pitääkö muuta huomioida?

Mistä jääkaapille tieto auton mottorilaturin virransyötön käynnistymisestä? ''Eblstä laturin sulake irti''

Tarkennus kytkentään. DC/DC- laturi kytketään starttiakun ja hupiakun tai starttiakun ja EBL:n väliin.

Boostereissa on merkinnät. Esim:
https://vapaa-aika.com/p64205/schaudt-wa-121525-lataustehostin-28a-matkailuautoon?srsltid=AfmBOoqPj4blzW1mNC_mXFRsbxTkbOFZH0gJWdsqjrSCT_hCOSSwvPHd

"SB" = Startbatterie (käynnistysakku)''
"WB" = Wohnbatterie (asuntoakku)''

Olen samaa mieltä asiaan perehtyneen Anteron kanssa siitä ettei ehkä kannattaisi rasittaa EBL-laturia ylimääräisillä töillä syöttämällä boosterin virta sitä kautta.

Terve Antero. Kyseessä on henkilökohtainen kirjeenvaihto, joten sitä ei ole tyylikästä julkaista ainakaan ilman lupaa.

Terve Antero. Kyseessä on henkilökohtainen kirjeenvaihto, joten sitä ei ole tyylikästä julkaista ainakaan ilman lupaa.

Olen ollut toukokuun enimmäkseen poissa linjoilta, kun aika ja energia on mennyt parkkipaikan uudelleen rakentamisessa, se kun on kovasti pyrkinyt sortumaan naapurin puolelle. Kesäkuu alkaa vaihtelevissa keleissä, ja sadekuurojen aikana saatan ehtiä jotain kommentoimaan. Jos puhutaan Jussi Rastaan projektista, niin en ymmärtänyt koko kuviota. Autoille on kolme määritettä: "tällä hetkellä", "edellinen" ja "uusi" auto. Tarkoittavatko "tällä hetkellä" ja "uusi" samaa autoa? Jos "uusi" auto on oikeasti uusi, siis Euro6-moottorilla varustettu, siinä moottorilaturina on ns. älylaturi, joka lataa starttiakun tasaisessa ajossa vain 80%:iin ja siitä eteenpäin jarrutusenergialla tai alamäessä. Silloin siinä todennäköisesti on valmiina dc-dc- eli booster-laturi. Jos sellainen on, siinä (=boosterissa) luultavasti on valittavissa litiumakun latausprofiili. Onko tästä varmuutta puoleen tai toiseen?

Selvyyden vuoksi: EBL:n maasähkölaturin sulake irrotetaan sen vuoksi, että siinä (toisin kuin saman valmistajan boosterissa) ei ole valittavissa litiumakun latausprofiilia. Se, että boosterin antovirtaa ei kierrätetä EBL:n latausreleen (battery cut-off relay) kautta, eliminoi sen virhelähteen että latausrele jumiutuisi auki- tai kiinniasentoon. EBL:n latausreleen tehtävänä on varmistaa, että starttiakku lataa hupiakkua moottorin käydessä, mutta hupiakku ei lataa starttiakkua. Jos autossa on boosteri, EBL:n latausrele voidaan tarpeettomana ohittaa. Timo kysyy, mistä jääkaapille tieto auton mottorilaturin virransyötön käynnistymisestä. Tätä tietoa tarvitsee EBL ja tarkemmin sanottuna sen jääkaappirele (tai -releet, joista toinen on kompressori- ja toinen absorptiokaapille). Näitä releitä ohjaa moottorilaturilta tuleva D+ signaali. Absorptiojääkaappi näkee sitten sen, että 12V:n syötöstä saa virtaa. Kompressorijääkaappi ei taida edes tietää, tuleeko 12V:n syöttö starttiakulta (moottorin käydessä) vai hupiakulta.