Politiikkaa.

Asiasta toiseen. Mullahan oli tuo alkoholismi päässyt aika pahaksi vuosia sitten. Kuten kaikki muutkin alkoholistit, lupasin tuhat kertaa itselleni ja vaimolle että saan asian järjestykseen. No en saanut. Alkoholismi on kehittyvä sairaus joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Ei siinä ole kyse luonteen lujuudesta vaan sairaudesta.

Menin minnesota hoitoon kuukaudeksi ja toipuminen alkoi siitä. Jatkuu edelleen. Olen todella kiitollinen siitä ettei enään tarvitse juoda. Päivä 2824 raittiina. Eli 7 vuotta, 8 kuukautta ja 24 päivää. Appi muistutti tänään asiasta. Ei näitä päiviä tai kuukausia enään tule laskettua tai seurattua mutta appi muistuttelee.
Ja hyvä niin.

Paljon tulee ihmisiltä kysymyksiä. Ihmisiltä jotka pohtii onko ongelma, pitäskö tehdä jotain, olenko ongelmakäyttäjä, alkoholisti.

Vastailen mielelläni näihin kysymyksiin.

Aikanaan nuorena miesnä tuli alettua se kerta pari viikossa pää täyteen. Joskus 90 luvun alussa oli oikeen mahtava koistinen, niin päätin pysyisikö korkki kiinni. Kyllä pysyi, vaikka kyllä halutti vähän.
Tupakin heitin 80 luvun alussa, kun eräs koneurakoitsija, kun olin TVH lla jalkamiehenä opettelemaan kaivinkoneella ajoa. No läksin siihen kun TVH työnjohtaja sanoi. mene kokeilemaan, ja jos ei onnistu tule varikolle, kyllä sulle hommaa löytyy.
No siinä kun opettelin, se tupakki paloi sormissa, kun ei hoksannu aina imaista savuja. Tumppasin kerran sätkän, ja kokeilin pystyykö pistään käpälät kuriin, ettei pistä tupakkaa suuhun.
Pari viikkoa meni hyvin, mutta sitten alako haluttaan, ja sitä kesti pari kolome kuukautta, mutta sain sinniteltyä, ja kertaakaan en ole kaatunut, että viina, ja tupakka jäi.
Ainoastan, minkä takia piti alakaa, vaikkaa isä sanoi. Sinä poika tulet katumaan että aloit. Oikeassa oli isäpappa.
Tp

Juu kiitos Toivo. Eipä ole suunnitelmissa pulloa avata. Tautihan on sellanen että jos alottaa uudelleen niin homma ei ala alusta, vaan siitä mihin se jäi kesken.