Tuo mitä Antero tuossa kertoi on seuraus - jatkuvasti - toistuva seuraus siitä, että liian lähellä rataa kasvatetaan liian suuria puita, jotka myrskyssä kaatuessaan katkova tai tiputtavat alas sähköradan ajolangat.
Ja herra varjele jos käy niin, että juna vielä ajaa pudonneeseen ajolankaan, jolloin pahimmassa tapauksessa kilometri ajolankaa ja ripustumia menee uusiksi.
Maassa on useita elintärkeitä toimintoja jotka on pidettävä toiminnassa tuuli tai tuiskusi. Ei voida ajatellakaan, että puu katkaisisi sähkön runkolinjan jolloin on vaara, että koko verkko voisia kaatua. Siksi pylväät on korkeita, linja-aukko on leveä ja linjaa uhkaavat suuret puut poistetaan.
Sama moottoriteillä. Teiden sisä- ja ulkoluiskat on niin pitkät, että harvoinpa puunlatva ajokaistalle saakka yltää.
Rautatien vierissä sen sijaan saa olla niin pitkiä puita, että ne yltää kaatuessaan tiputtamaan sähköradan ajolangat alas, ja silloin sähköveturin menot on menty.
Ratoja pitäisi verrata sähkön runkolinjoihin ja poistaa ylispuut ratojen varsilta.
Ei tämä silti sellu- ja energiapuun kasvatusta estä ja voihan sillä reunusvyöhykkeellä kasvattaa vaikka joulukuusia, niin ei tarvitse niitä rekoilla Hollannista saakka kuskata. Ja voihan haitan aina korvata.
Uskon että puiden kasvattamisrajoituksen korvaukset maanomistajille jäisi paljon pienemmiksi kun ne kulut jotka johtojen rikkoutumisesta ja siitä aiheutuvista välillisistä haitoista ihmisille vuosittain koituu.
Ratojen kunnossapito on nykyisin kilpailutettua toimintaa joten eipä taida rahasta sivu viedä jos myrsky puita radalle kaataa.
VR Group muuten maksoi viime vuodelta 100 miljoonan osingon valtiolle.