Politiikkaa.

Minulla on ollut kauan aina kerrallaan kahden vuoden kiinteä sopimus.
Vertailu tietoa omasta kulutusmäärästä ja hintojen muutoksista löytyy excelistä varmaan 30 vuoden ajalta.

Politiikkaa…
Se sitte Nobelin rauhanpalkintoki menny ihan politiikaksi. Ehdollahan on ollut aina hyviä ehdokkaita. Hitler, Mussolini, Stalin jopa kahdesti.

Samaan listaan nyt on Trump ehdotettu.
Sen verran kuitenkin Trumpille hyvää ettei tuottanut rauhan ehdotusta liian täydeksi koska kaikkien on saatava jatkoon omat sormet.
No siihen se voikin sitten kaatua.
Johan se on sota onkin tuhatvuotinen.

Uskoisin, että Kyllä Trumppi koettaa painostaa osapuolet rauhaan, koska hän on siihen panostanut mainettaan.
Se miten pitkään rauha kestää, on eri asia.
Näkemä ei inehmo mahu tänne pallolle sotimatta...
Tp

Painostus on puhetta.
Tulevat toteutuvat tapahtumat näkee ken elää.
Vaikeuksia lienee tulossa, ei niinkään valtioiden tasoilla mutta koska alueella on tavoitteellisia ääriryhmiä joista joku/jotkut merkittävä/t ryhmä/t kenties aiheuttavat ongelmia.
Onneksi kaikille, niiden keskenään yhdistyminen lienee epätodennäköistä.

En tiedä arvon karavaanareista oletteko kiinnostunut suomen energiapolitiikasta. Osa on ilmeisesti kun ovat hehkuttaneet aurinkopaneelien erinomaisuutta. Ajatuksena ja jopa toimivuudellakin hyviä vaihtoehtoja lisättynä akustolla. Kuitenkin näin markkinatalouden pelaajana kaipaan tähänkin asiaan reiluja pelinsääntöjä?. Minäkin ole aikoinaan tilastoinut taulukkolaskennalla kulutuksia, mutta mihin se minua auttaa, jos haluan hakea säästöjä? Osa meistä tekee kiinteitä sopimuksia hyvä niin, mutta miksi maksaa niissä ylihintaa, se on jokaisen oma valinta? Väitän että rakenteissa on ongelma, joka ei toimi avoimesti ja markkinatalouden ehdoilla. Voin näitä analyyseja ja laskentaa tehdä jos sitä haluatte? Jos teitä ei kiinnosta kertokaa, kuitenkin kysymyksessä on vain tavallisen ihmisen elämä ja miten siitä selvitään. Esitän tässä skenaarion Lappilaisen ihmisen näkökulmasta seuraavana, kertokaa todellakin jos ei kiinnosta niin lopetan nämä postaukset. Analysointia ja laskentaa kuitenkin jatkan, teistä huolimatta, koska koen asian tärkeäksi. Mikäli asiat aiheuttavat kysymyksiä voin yrittää vastata?

Oletko koskaan miettinyt, miksi sähkölasku pomppaa, vaikka tuuli käy ja vesivoimaa riittäisi? Minä olen. Ja mitä enemmän asiaa penkoo, sitä selvemmäksi käy: Suomi on sähkökapitalismin mallimaa – mutta ei mallikansalainen.

Meillä tuotetaan sähköä pohjoisessa, mutta omistetaan etelässä. Vesivoima virtaa Kemijoesta, mutta päätös sen käytöstä tehdään Espoossa. Kun hinta nousee, tuotanto ei reagoi. Kun halpaa sähköä tulee Ruotsista, se siirtyy Viroon – meidän kantaverkon kautta. Me maksamme, mutta emme ohjaa.

Norja on jo herännyt. Siellä otettiin käyttöön kiinteähintaiset sähkösopimukset – 3.4 senttiä kilowattitunnilta. Ruotsi seuraa perässä. Mutta Suomi? Me jolkottelemme perässä, maksamme kaiken, ja vieläpä hymyilemme päälle.

Sähkömarkkinat toimivat kuin optiomarkkina: omistaja suojaa, kuluttaja maksaa. Marginaalihinta määräytyy kaasun mukaan(2022), vaikka meillä ei ole kaasuvoimaloita. Vesivoima ei reagoi, vaikka hinta huutaa. Ja silti meille kerrotaan, että "markkinat toimivat".

Minä sanon, että markkinat toimivat – mutta eivät meille.

Ehkä olisi aika vaatia aluehintajärjestelmää. Ehkä olisi aika kysyä, miksi vesivoiman haitat jäävät pohjoiseen, mutta hyödyt valuvat etelään. Ehkä olisi aika sanoa, että sähkö ei ole vain kauppatavaraa – vaan yhteiskunnan perusinfra.

Tämä peli ei ole reilu. Ja jos emme puhu siitä, se ei muutu.

Lämpimin terveisin,

sivusta ja läheltä seurannut

caravaanari

ps. jos aluehinta järjestelmä kiinnosttaa voin kertoa kertoa lisää, niitähän on käytössä Norjassa ja Ruotsissa

lisään vielä tämän ## ⚡ Sähkökapitalismin historia Suomessa – lyhyesti ja suoraan

Suomen sähkömarkkinat avattiin 1990-luvulla EU:n sisämarkkinoiden hengessä. Tavoitteena oli tehokkuus, kilpailu ja kuluttajahyöty. Mutta mitä saatiin?

2000-luku: Mauri Pekkarinen (kesk.) ajoi EU:n yhteistä sähkömarkkinaa – hinnat harmonisoitiin, rajasiirrot vapautettiin, ja Suomi sitoutui marginaalihintamalliin, jossa kallein tuotantomuoto määrää hinnan kaikille.
2010-luku: Vesivoiman ja ydinvoiman omistus keskittyi – tuotanto pohjoisessa, omistus etelässä. Kuluttaja maksaa, vaikka sähkö olisi halpaa.
2020-luku: Kaasukriisi Saksassa nosti sähkön hinnan Suomessa, vaikka meillä ei ole kaasuvoimaloita. Halpa sähkö hinnoiteltiin kaasun mukaan.
2025: Norja ottaa käyttöön kiinteähintaiset sopimukset. Ruotsi seuraa. Suomi maksaa, mutta ei suojaa kuluttajaa.

---

🧮 Kupparit – ketkä hyötyivät?

Tuottajat, joilla ei ollut kaasukustannuksia → myivät sähköä kaasun hinnalla
Omistajat, jotka suojaavat tuotantoa futuureilla → keräsivät voitot
Kuluttajat ja teollisuus → maksoivat laskun
Päätöksentekijät → eivät korjanneet mallia, vaikka haitat kasvoivat

---

📌 Johtopäätös

Suomi on sähkökapitalismin mallimaa – mutta ei mallikansalainen.
Markkinat toimivat – mutta eivät meille.
Nyt olisi aika vaatia aluehintajärjestelmää, kuluttajansuojaa ja läpinäkyvyyttä.

---

kaikesta huolimatta hisstoria pitää tietää? ⚡️ Suomen sähkömarkkinat – näin meitä vietiin

Suomi avasi sähkömarkkinat EU:n mallin mukaan. Mauri Pekkarinen ajoi hintaharmonisointia: kallein tuotantomuoto määrää hinnan kaikille. Me hyväksyimme. Kuluttaja jäi suojatta.

Sähkö siirtyy Ruotsista Suomen läpi Viroon. Vesivoima virtaa pohjoisesta, mutta omistetaan etelässä. OL3 ei reagoi hintapiikkeihin. Me maksamme, vaikka tuotanto olisi halpaa.

Saksa käytti kaasua – ja me maksoimme sen hinnan. Norja suojaa kuluttajaa kiinteähintaisilla sopimuksilla. Ruotsi seuraa. Suomi? Jolkottelee perässä ja maksaa kaiken.

Mutta yksi varoitti jo 2000-luvulla: Esko Seppänen. Hän ei rakentanut tätä järjestelmää – hän kritikoi sitä. Seppänen näki, että EU:n sähkömarkkinat ohjaavat vallan ja omistuksen keskittymistä. Hän puolusti kansallista päätösvaltaa ja kuluttajaa, kun muut harmonisoivat hinnat.

Ja samaan aikaan: Pekkarisen perhe hyötyi tuulivoimasta.
Pekkarisen vävy Taamir Fareed toimi asiantuntijana, kun Pekkarinen ministerinä valmisteli tuulivoiman tukijärjestelmiä. Tytär Tuulimari Fareed työskenteli tuulivoimasalkunhoitajana Energiakolmiolla, joka lobbaa tuulivoiman puolesta.
Isä ajoi tuet – perhe hyötyi.

📉 Markkinat toimivat – mutta eivät meille.
📌 On aika vaatia aluehintaa, kuluttajansuojaa ja läpinäkyvyyttä.

Sähkökapitalismi #Hintaharmonisointi #SuomiMaksaa #Energiapolitiikka #Kuluttajansuoja #Rajasiirrot #Vesivoima #OL3 #Pekkarinen #Seppänen #Tuulivoima #Nepotismi

---

Tuo on yksi tämän markkinamaailman ongelmista. Löytyy monia muitakin tähän vallitsevaan kulttuuriin kuuluvia asioita jotka voisivat olla toisin. Jopa koko järjestelmäkin.
Vaikkapa sellainen jossa riistetään luontoa ja koetetaan elättää ihmiset sen avulla.

Koko ajan tarvitaan yhteisömme tarkkailua ja jopa valvontaa koska on ilmennyt epäsopivaa toimintaa ja huonoja jopa vahingollisia päätöksiä.
Kukin katsoo kannaltaan mitkä ovat noita mainittuja ja ketkä tai mitkä niitä tekevät.
Ei voi olla niin että päätöksentekijä valvoo omia tai intressipiirinsä tekemisiä.
Myös niiden rehellinen ja tietojen paikkasapitävyys sekä julkistaminen tulisi kuulua mahdollisimman monelle.

Tässäpä lyhyesti vastaus kysymykseen? Kannattaako optimointi. Kyseessä siis myynnin osuus laskuta, ei verkkopalveluita mukana. Asumismukakavuus ei ole kärsinyt!

Ajattelin jakaa sinulle pienen tarinan siitä, miten sähkö ei ole meillä tänä vuonna ollut pelkkä kuluerä – vaan jopa pieni voitto. Vuoden alusta lokakuun 12. päivään mennessä sähköä on kulunut 6 642,75 kWh, ja siitä on maksettu vain 288,51 €. Se tekee keskimäärin 4,34 c/kWh, kun markkinahinta on pyörinyt 8–10 c/kWh välillä. Päivittäin sähköä on kulunut noin 23,39 kWh, ja siitä on maksettu vain 1,02 €. Ei huono, vai mitä?

---

🔧 Miten tämä on saatu aikaan?

Ei taikatemppuja – vaan älykästä ohjausta ja vähän insinöörimieltä:

🧠 Älytermostaatti pitää lämmityksen kurissa ja siirtää sen halvoille tunneille
💧 Vedenlämmitys ohjataan pörssisähkön mukaan – ei lämmitetä silloin kun hinta huutaa
📈 Kulutusjoustoa toteutetaan tunneittain: vältetään lämpövoiman määrittämiä huipputunteja, jolloin hinta voi olla yli 20 c/kWh
🔍 Seuranta ja reagointi: järjestelmä tarkistaa spot-hinnan joka päivä ja optimoi sen mukaan

---

📊 Miksi tämä toimii?

Koska markkina ei aina toimi kuluttajan eduksi. Vesivoima ei aina reagoi, siirtokapasiteetti voi jäädä vajaaksi, ja lämpövoima saattaa määrittää hinnan, vaikka halvempaakin olisi tarjolla. Mutta kun oma järjestelmä osaa väistää nämä hetket, säästöä syntyy – ja paljon.

---

🧭 Mitä tästä voi oppia?

Sähkö ei ole vain lasku – se voi olla hallittava resurssi, kun ohjaus toimii. Ja kun järjestelmä on rakennettu fiksusti, se ei pelkästään säästä rahaa, vaan suojaa myös tulevalta talvelta, joka voi olla monelle yritykselle ja kotitaloudelle raskas.

Sitten vielä se tekniikka https://www.themo.io/fi/kuluttajille

Millä saa toimimaan 263 neliön (n 670 kuutiota) omakotitalossa, lämpövaatimus sisällä min 25 astetta jatkuvasti. Nyt kuluu energiaa 27000 kWh/vuosi, (usean vuoden keskiarvo).
Lisäenergiana käytetty n 600 kg kuivia koivuklapeja/vuosi sekä "Heti valmis" kiuas jossa 600w:n muhimisteho. Oma arvio muhimisesta max 50% ajasta. Käyttötehot olematon, ehkä 1- 2 kW/VK.
Lämpöenergian talteenotto koneellisessa ilmanvaihdossa.

---

Arvauksia lähtötiedoilla

263 m2 talo kuluttaa 29490 Kwh Sisältää halkojen energian. lämpöenergian talteenotto ilmanvaihdossa. heti valmis kiuas aina päällä. miten tuota kulutusta voisi pudottaa tietämättä lämmitysmuotoa ja tapaa. todennäköisesti sähkö, mutta ei ilmeisesti suora?

laskentaa tietämättä miten lämmitetään vedellä? Onko lämminvesivaraajaa. Onko suoraa lattialämmitystä?

Talon koko: 263 m²
Vuosikulutus: 29 490 kWh
Ilmanvaihdossa lämpöenergian talteenotto (LTO)
Heti valmis kiuas, muhimisteho 600 W? jatkuvasti → n. 2000 kWh/vuosi
Lämmitysmuoto todennäköisesti sähkö, ei suora

---

🔍 1. Kokonaiskulutuksen rakenne (arvio)

| Kulutuskohde | Arvioitu osuus | Kommentti |
|--------------|----------------|-----------|
| Lämmitys | ~18 000–22 000 kWh | Todennäköisesti vesikiertoinen sähkö tai ilmalämpöpumppu |
| Kiuas | ~2 000 kWh | Itsellä kulutti tuon verran, kun tajusin 15 v sitten kiuas lähti
| Ilmanvaihto + LTO | ~1 500–2 000 kWh | Puhaltimet + ohjaus |
| Käyttösähkö (valaistus, kodinkoneet) | ~4 000–5 000 kWh | Normaalitasoa |

---

✅ 2. Säästötoimet ilman lämmitysmuodon tietoa

🔹 A. Kiuas – ajastus ja ohjaus
Ajasta muhimisteho esim. 8–12 h/päivä → säästö jopa 800–1000 kWh
Saunominen pörssisähkön halvoilla tunneilla

🔹 B. Ilmanvaihto – yötehon lasku
Puhaltimien tehoa alas yöaikaan → säästö 300–500 kWh
Suodattimien vaihto ja ilmamäärän optimointi

🔹 C. Kulutusohjaus ja mittaus
Älypistorasiat, kulutusmittarit → tunnista piilokuluttajat
Ajasta lämminvesivaraaja, autotallin lämmitys, ulkovalaistus

🔹 D. Rakenteellinen tarkistus
Yläpohjan eristys, ovien ja ikkunoiden tiivistys
Autotalli tai varasto: onko lämmitetty turhaan?

🔹 E. Sähkön hinnan mukaan ajoitus
Jos käytössä pörssisähkö: ajoita suurikulutuksiset laitteet halvoille tunneille

---

📊 3. Arvioitu säästöpotentiaali

| Toimi | Säästö |
|-------|--------|
| Kiuasajastus | 800–1000 kWh |
| Ilmanvaihdon optimointi | 300–500 kWh |
| Kulutusohjaus | 500–1000 kWh |
| Rakenteellinen tarkistus | 500–1000 kWh |
| Pörssisähköohjaus | 300–800 kWh (kustannussäästö, ei kWh) |

➡️ Yhteensä realistinen säästö: 2 000–3 500 kWh/vuosi, eli kulutus voisi pudota alle 26 000 kWh/vuosi ilman lämmitysmuodon vaihtoa.

En usko noihin ehdotuksiin muuten kuin sähkölaskun pienentäjänä.
Tarpeellinen asumismukavuus (jatkuva 25 astetta) ei toteudu.
Mukana on selviä laskuvirheitä ainakin muhimistehon laskemisessa. Sen määrän alentaminen kostautuu muun energian tarpeena ainakin talteenoton hyötysuhteen prosentilla.
Jatkuvan katkomisen vaikutus rakenteiden kestoikään lienee arvoitus ko. kosteiden tilojen sisärakenteissa.
Miten jatkuvasti lämpimänä olevan kiukaan lämpötila (263 ast.) vaikutus on huomioitu lämmityksessä ja sen talteenotossa kokonaisuuteen laskettuna.
Kaikkia asioita ei voi yleistää, vaan talo on suunniteltava ja rakennettava alunperin energiaa säästäväksi.
Jälkikäteen voi kokonaisenergiaa hiukan säästää yleensä lämpötilaa laskien
asumismukavuuden siitä kärsien. Se on yksilöllinen kokemus.
Lämpöenergian tuottaminen asumiskäyttöön on aina kustannustekijä.
Laskelman mukaan säästö voisi olla noin suuruusluokkaa 500 €/vuosi jota voi verrata investointikustannuksiin ja todennäköiseen asumismukavuuden laskuun.
Kun niihin suostun teen muutoksen.

---

Kuten sanoin arviot on arvauksia, kun käytetty tekniikka ei ole tiedossa. Itsellä on omakohtainen tieto/kokemus, että helon aina valmiin poisto/vaihto perinteiseen kiukaaseen vähensi sähkönkulutusta n. 2000 Kwh/vuosi. Lämmitystapa on mulla suora sähkölämmitys / ILP. Kosteissa tiloissa lattialämmitys. Tätä vertailu dataa on vuodesta 1986. Korkeimmat vuosikulutukset olivat n.17 000 Kwh luokkaa (toki asujiakin oli enemmän) Nyt mennään 8000-9000 Kwh/vuosi
Kulutuksesi on linjassa muiden vastaavankokoisten kanssa. Kuten totesit kulutukseen on vaikea hakea säästöjä, mutta maksetun lämmityksen hintaan on. Riippuen tekniikasta mitä on käytettävissä, ei kuitenkaan kiinteillä sopimuksilla Sillä 3-5 c/Kwh sopimuksia ei enää saa?

Onneksi asuinmaansa saa valita? Ajattelin tuossa lapsia ja lapsenlapsia. Siihen liittyy kyllä muutakin kuin sähkön hinta. Palkat, asuminen, kohtelu ja tärkein tulevaisuus? Suomi näyttää olevan konkurssikypsä. Syylliseksikin löytyi suomalainen duunari? tai ainakin siltä tuntuu!

📚  Kokonaisvertailu: Sähkömarkkinamalli, kiinteät hinnat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (lokakuu 2025)**

Tässä tiivistetty ja laajennettu yhteenveto, joka yhdistää:

Omistusrakenteen ja ohjauksen vaikutuksen kuluttajansuojaan
Kiinteähintaisten sähkösopimusten vertailun
Maiden keskimääräiset kiinteät sähkön hinnat (c/kWh)

---

🏛️ 1. Omistus ja ohjaus – kuka suojaa kuluttajaa?

| Maa | Omistus | Ohjaus | Kuluttajansuoja |
|-----|---------|--------|------------------|
| Norja | Valtion vesivoima (Statkraft) | Poliittinen ja alueellinen | 💚 Hintakatot, luonnollinen vakaus |
| Ruotsi | Vattenfall (valtio), Svenska kraftnät | Poliittinen ja tekninen | 💚 Sähkötuki, siirtorajoitukset |
| Suomi | Hajautettu, sijoittajavetoinen | Markkinaehtoinen | 🔴 Ei hintakattoa, ei kapasiteettimaksuja |

➡️ Norja ja Ruotsi voivat suojata kansalaisiaan – Suomi toimii markkinan ehdoilla, ilman kansallista puskuria

---

💰 2. Kiinteähintaiset sähkösopimukset (lokakuu 2025)

| Maa | Hintahaarukka | Keskimääräinen hinta (c/kWh) |
|-----|----------------|-------------------------------|
| Ruotsi | 4,8–5,5 c/kWh | ~5,2 c/kWh |
| Norja | 5,2–9,9 c/kWh | ~6,9 c/kWh |
| Suomi | 7,35–8,59 c/kWh | ~7,9 c/kWh |

➡️ Suomalainen kuluttaja maksaa eniten – vaikka tuotanto on puhdasta ja kotimaista

---

📌 3. Kokonaisarvio: tekninen puhtaus vs. kuluttajakohtelu

| Maa | Tekninen puhtaus | Hintasuoja | Kiinteä hinta | Ohjaus |
|-----|------------------|------------|---------------|--------|
| Norja | ✅ Vesivoima | ✅ Alueellinen | 💚 Edullinen | ✅ Valtiollinen |
| Ruotsi | ✅ Ydin + vesi | ✅ Tukimekanismit | 💚 Edullinen | ✅ Valtiollinen |
| Suomi | ✅ OL3 + tuuli | ❌ Ei suojaa | 🔴 Kallein | ❌ Markkinaehtoinen |

➡️ Suomi on teknisesti puhdas mutta markkinallisesti paljas – kuluttaja maksaa enemmän, saa vähemmän suojaa**

Edelleen kannattaa harkita muuttoa lämpimään maahan meidän / lämmin maa, lämmityskustannusten vuoksi jos se on ainoa kriteeri asumiseen.
Toistaiseksi kuitenkin pysyn täällä 30 km:n päässä Helsingin rautatieasemalta kun en ole löytänyt edullisempaa asumisratkaisua tarvitsemani fasiliteetit sisältäen.
Riittää että nuo muutaman kuukauden paot ulkomaille.

Tietääkö joku miksi laskun maksajan tilitiedon nimi tulee olla sama kuin alkuperäisen laskulle merkitty?
Kävi niin että maksoin nimelläni tulleen laskun vaimoni nimissä olevalta tililtä johon minulla on käyttöoikeus.
Rahat näyttävät lähteneen tililtä oikein.
Nyt laskun lähettäjä karhuaa ko 30 € laskun summaa minulta.
Onko pankkien järjestelmä keskeneräinen kun nimi onkin määräävä eikä käyttöoikeus?
Silloinhan menetän pankissa olevien varojeni käyttöoikeuteni?

---

Lokakuun alusta tuli uusi tarkennus laskuihin missä vastaanottajan nimitiedot on oltava oikein, muuten herjaa. Mutta tuo on uutta jotta lähettäjän pitää täsmätä myös nimen osalta.

Just tänään maksoin mulle tulleen laskun vaimon tililtä. Ilmoitti kyllä että vastaanottaja oikein. Muuten kyselly mitään. Just tsekkasin että lähti tililtä. OP.

Ei voi olla että laskun saajan ja maksajan tilin nimi pitäisi olla sama. Menis ihan mahdottomaksi koko homma.

Ko lasku koskee erään musiikkiyhdistyksen jäsenmaksua. Ko yhdistys ostaa näköjään jäsenmaksupalvelun yritykseltä joka mainitsee sivuillaan että hoitaa vastaavaa työtä 300 yhdistykseltä.
Asian laitoin selvitettäväksi, saa nähdä missä virhe.
Aina on mahdollisuus että kyseessä on pieni (30€) huijausyritys joka perustuu ko. yhdistyksen jäsentietoihin.

Noita kummallisuuksia nyt ilmenee pankkien systeemeissä.
Käytän kirjautumisessa vielä availukulista systeemiä. Listassa oli vielä käytettäviä numeroita paljon. Kuitenkin tänään, kun yritin kirjautua, vaati uuden avainlukulistan käyttöönottoa. Ei päässyt vanhan listan numeroilla.
No kävin pankista uuden listan. Antoi kuitenkin kirjata uuden listan käyttöön vanhan listan tunnuksella.
No nyt toimii taas uudella availistan numeroilla.
Tv. Rp

Arvioin että koko ajan murretaan vanhoja ohjelmaosia ja siksi pikaisesti uusivat ja muuttavat ohjelmiaan.

Tämä muutoshan koettaa turvata sitä, jos syöttää tilinumeron väärin. Mutta jos viitenumerossa on virhe, sitähän se ei korjaa, eikä suoritettu maksu kohdistu laskuttajan reskontrassa oikein. Eli usein on niin että laskuttaja on saanut pelimerkit tililleen, mutta ei kohdistu asiakkaaseen, niin automatiikka lähettää karhun.

Tuo karhu tuli vaikka samalla nimellä ja tilinumerolla olen yli 10 vuotta maksanut jopa samalta tililtäkin muutaman kerran.
Veikkaan että jossain on verrattu lähtevän tilin omistajan ja laskun saajan nimiä.

Veikkaan että viitenumero väärin.

Tarkistin kaikki ko liittyvät tiedot, kaikki oli oikein.
Ainahan on mahdollisuus että yhdistyksellä tai ostetulla palvelulla on joku vipu ohjelmassaan väärin.
Liian monta tekijää yhdistys, pankki, tuo palvelun tarjoaja.
Näitä tapahtuu lähes aina kun joku muuttaa koneistoon yyden rattaan josta puuttuu yksi tarpeellinen hammas.
Odotellaan niin selviää kunhan reagoivat.
Mitä kauemmin reagointi kestää, sitä laajemmalle virhe on levinnyt.
Inhimillinen virhe vai yritys huijata maksamaan kahdesti?
Siksihän on henkilöasiointi poistettu kaikkialta kun ei ole riittävää osaamista..

---

Tämäkin on politiikkaa joka sopii aloitukseen, ainakin minun mielestä?

Lukekaapa, minun tämän illan tuotosta. Oliko virhe myydä Suomen energiahuolto. Tämä vuosi näyttää siltä että tulevaisuus on paha, sähkönmaksajan kannalta, Onko tämä vain minun näköharhoja. Toivon puolesta ja vastaan kannanottoja, toki perusteltuja. Muistakaa historia ketkä sen teki? Olen usein miettinyt motiiveja, oliko ne oman edun tavoittelua vai todellista ymmärtämättömyyden puutetta. Mutta jokainen tulkitkoon tavallaan. Ohessa laskentaa ja vähän analyysia. Jokainen lukija voi tarkistaa nuo tiedot jos tulevaisuus kiinnostaa. Vuosi 2022 oli paha sähkömarkkinoilla, nyt nykyinen politiikka näyttää yhtä pahalta tulevaisuudessa kuten hra Harkimo kirjoitti jossain, olisiko hänelläkin samoja harhoja?. Voisin vielä tuohon lisätä, että kaikessa muussa käytetyt verrokkimaat eivät ole myyneet energiahuoltoaan, siis Ruotsi ja Norja. Myydäänkö vesi, jätehuolto yms. Jätehuoltoon on muuten kiinnostusta ellette ole huomannut. Kasvava bisnes ja keskittyvä ja hinnat nousee?
tv kp
---

Hyvä Lukija entiseen ammattitiini liittyviä huomioita. Nykyisin kuitenkin eläkevaikuttaja joka yrittää korjata työuransa aikana tapahtuneita virheitä. Toki työurani silloin en niihin voinut vaikuttaa!

Vuonna 2025 suomalainen sähkömarkkina on näyttänyt, miten kuluttaja voi joutua maksajaksi – ei siksi, että sähköä ei olisi, vaan siksi, että ulkomaiset operaattorit, ilmoituspuutteet, käynnistysviiveet ja jopa pienet tuotantovajeet nostavat hinnan moninkertaiseksi. Tarkastelimme ajanjaksoa 1.5.–16.10. ja havaitsimme seuraavaa:

---

⚡ Suomen tuotantokapasiteetti – sähköä riittäisi

Suomen sähköntuotanto kykenee parhaimmillaan tuottamaan yli 14 000 megawattia (MW). Tässä tuotantomuotojen maksimitehot:

| Tuotantomuoto | Maksimiteho (MW) | Kommentti |
|-------------------|------------------|-----------|
| Ydinvoima | ~2800 MW | OL1, OL2, OL3, Loviisa 1 & 2 |
| Vesivoima | ~3000 MW | Sääriippuvainen, mutta nopeasti säädettävä |
| Tuulivoima | ~6000 MW | Teoreettinen huippu – toteuma vaihtelee |
| Lämpövoima | ~2000 MW | CHP ja varavoima – ei aina markkinakäytössä |
| Aurinko | ~500 MW | Pienimuotoista, ei merkittävä huippukuormassa |

➡️ Yhteensä: yli 14 000 MW – mutta kuluttaja maksoi jopa 33,39 snt/kWh (17.10. klo 18–19)

---

🕒 Loviisa 1 – käynnistysviiveet ilman ilmoitusta

Loviisa 1 oli huollossa syyskuussa
Käynnistys viivästyi 24.9. alkaen useita kertoja – jopa yli 24 tunnin jaksoja, jolloin yksikkö ei tuottanut
REMIT-ilmoituksia ei julkaistu viiveistä tai alitehosta
➡️ Kuluttaja ei saanut tietää, miksi kapasiteetti puuttui – eikä valvova viranomainen vaatinut selitystä

---

🔌 Rajasiirrot eivät purkautuneet – ulkomainen operaattori päätti toisin

SE1–FI: kapasiteetti 800–1200 MW, toteuma usein vain 500–700 MW
SE3–FI: kapasiteetti 600–800 MW, toteuma 300–500 MW
Svenska Kraftnät (Ruotsin valtiollinen kantaverkkoyhtiö) ei avannut kapasiteettia täysimääräisesti
Fingrid ei julkaise kapasiteettierottelua → kuluttaja ei voi varmentaa, miksi halpa sähkö ei tule perille
➡️ Ruotsalainen operaattori päätti, että Suomi ei saa halpaa sähköä – ja suomalainen kuluttaja maksoi

---

⚠️ Pieni vaje – suuri hinta, tämä sen piikin tekee!

Sähkömarkkina toimii niin, että yksikin puuttuva megawatti voi nostaa hintaa kymmenkertaisesti:

Hinta määräytyy kalleimman hyväksytyn tarjouksen mukaan
Jos halpa sähkö ei riitä, markkina siirtyy kalliiseen reserviin
Kuluttaja maksaa jopa 30–33 snt/kWh, vaikka vaje olisi vain 1–2 % kokonaistarpeesta ja jopa enemmän kuten on nähty!
➡️ Markkina ei rankaise puutetta – se palkitsee sen. Ja kuluttaja maksaa.

---

⚙️ Aurora Line valmistui – mutta käyttö ei ole kuluttajan käsissä On valmistumassa tämän syksyn aikana. Isoja viiveitä näyttää olevan

Aurora Line, uusi 400 kV siirtoyhteys SE1–FI (Pohjois-Ruotsi → Suomi), valmistuu syksyllä 2025. Se tuo Suomeen halpaa vesivoimaa ja tuulivoimaa.

✅ Positiivinen vaikutus (teoriassa)johon en usko vaannäen asian niin että Ruotsi sirtää sähköä suomen läpi. Pohjoisesta etelään. Kanta
Lisää siirtokapasiteettia → mahdollisuus tuoda enemmän halpaa sähköä
Vähentää pullonkauloja → tasaa hintaeroja maiden välillä
Parantaa toimitusvarmuutta → erityisesti talvella

❌ Negatiivinen vaikutus (käytännössä)
Kapasiteetti ei ole automaattisesti markkinakäytössä
Svenska Kraftnät voi rajoittaa siirtoa → Suomi ei saa sähköä, vaikka yhteys on olemassa
Fingrid ei julkaise kapasiteettierottelua → kuluttaja ei voi valvoa, käytetäänkö Aurora Linea täysimääräisesti
➡️ Aurora Line voi laskea hintaa – tai se voi jäädä tyhjäksi putkeksi, jos ulkomainen operaattori niin päättää

---

💰 Kapitalisti laskutti – ja omistus oli ulkomailla

Spot-hinta nousi ilman teknistä perustetta
Tuottajat ja reservimarkkinatoimijat hyötyivät – kuluttaja ei
Osa sähköntuotannosta ja siirtoyhteyksistä on ulkomaisessa omistuksessa tai hallinnassa
Valvonta ei puuttunut ilmoituspuutteisiin tai siirtopassiivisuuteen
➡️ Ulkomaiset toimijat päättivät, suomalainen kuluttaja maksoi – eikä kukaan vaatinut selitystä

---

📌 Yhteenveto

“Ajanjaksolla 1.5.–16.10.2025 suomalainen kuluttaja maksoi korkeita hintoja, vaikka sähköä oli. Ulkomaiset operaattorit eivät purkaneet siirtoja, ilmoituksia puuttui, Loviisa 1 viivästyi ilman selitystä, ja valvonta katsoi muualle. Aurora Line valmistui – mutta sen käyttö ei ole kuluttajan käsissä. Ja kun markkinasta puuttui vain vähän – hinta nousi paljon. Kapitalisti ei tarvinnut vikaa – riitti kun ei ilmoittanut mitään.”

---

📁 Lähteet:

Fingrid – rajasiirrot ja tuotantoennusteet
UMM/Nord Pool – REMIT-ilmoitukset
Liukuri.fi – spot-hinnat
Pörssisähkö.net – hintapiikit
Svenska Kraftnät – kontrollrummet
Aurora Line – Fingrid

Katsoisin näin että Suomen energiamarkkinoilta puuttuu avoin ja oikea valvonta. Voi olla uskalluksenkin puutetta puuttua ongelmiin? Sitähän puuttuu muualtakin tämän yhteiskunnantoiminassa vai mitä? Kiitos jos luit tähän asti!

Kuluttaja, joka ei enää niele selittämätöntä hintaa.

Politiikkaapa hyvinkin. Kaikki on politiikkaa!

Tuo juttusi avaa kyllä hinnoittelusysteemiä pitemmälle kun olin ymmärtänyt.

No tul vastaus Laphan raha ongelmiin "ohjaus ryhmä (rämältä)" 🥶
Länskä terkkariksi "kele" 😬. Äläkää hyväkkäät loukkoko ittiännä merilapissa.

Siinäteillese "viisaus" 🙈 H

jk liekkö Juuson (persujen) vika - eppäillä sopii🙉

Nyt sitten aiotaan rikkoa työuran aikana tehtyjä sopimuksia eli aiotaan pienentää työeläkkeitä.
Nämä sopimukset hyväksyivät samat instanssit jotka ovat nyt yrittävät niitä rikkoa.

---

Länsi-Pohjan sairaala Kemi >
= Länsi kairan ainut terveyskeskus tästä jäläkiin päätti sen seihtämän etelän viisasta.
Lähimmälle Laphan vuodeosastolle:
Kilpisjärveltä 480 km
Enontekiöltä 360 km
Muoniosta. 290 km
Kolarista 215 km
Pellosta 145 km
Ylitorniolta 95 km
Tervolasta 45 km
Ed. ovat lakkautettavat vuodeosastot 🙈.
Arvelkaapa omalle kohalle 🙉 miltä tuntuu loppua ootella "lähi" terkkarissa.

Näin täytetään Länskän sängyt. Sama se muille Länsi lapin kiinteistöille ja sen asukkaille, kyllä äkkihoppu kulettaa "koti" terkkariin herrain Kemiin.

Näin kirjoittaa "Lapin Kansa" 22.10.2025 jos oikein ymmärsin.
jk. Mitähän seuraavaksi 🤦

---

Minulle on ihan sama jos joudun odottamaan kuolemaani yhden tai 1000 kilometrin päässä kotoa.
Mieluiten tietenkin tuskattomana kotona.

Puoliso oli kuullut ratiosta, että Ranuan vuodeosasto lakkautetaan. Pistääköhän lapha sähköt, ja lämmöt sieltä pois,
Eihän siinä muuten säästöä, kun josvain potilaat pois, ja pari kolme hoitajaa pois, vai vuokraako matkailijoille yöpaikoiksi.
Noh näkemä. ken elämä..
Tp

Lapha ei "esim Ranuan terkkarin lopettamisen" jäläkiin maksa kiinteistön/entisen tk n kuluja, (vuokra sopimusta ei jatketa). Kiinteistö jää näijen Lappilaisten kuntien huoleksi omistajana, harmiksi ja vaivaksi "tyhjilleen". Ei ihan pikku kustannus ja murhe esim. "Ranuan" kuntalaisille. Sen jäläkiin on Ranuan ihan oma murhe keksiikö "maksajan/busineksen" kuluille pitää tupa kunnossa - käytössä vai polttaako pois 🙉🤦‍♀️.
Elämä on 🙈 🥶 kele.

Tämän kustannus himmelin rakensi net "viis rinsessaa" ja ny on "pylly" sylissä 🙈. H

Hei caravaanari,

Oletko huomannut, että sähkön hinta pomppii oudosti, vaikka sää on tavallinen, voimalat eivät ole rikki ja siirtoyhteydetkin näyttävät olevan kunnossa? Me katsottiin asiaa tarkemmin – ja kyllä, nyt voi sanoa että hynät menee liiviin.

Mitä tapahtuu?

Olkiluoto 3 (OL3) pudottaa tehoa, mutta ei kerro siitä markkinoille.
Olkiluoto 1 (OL1) toimii puoliteholla, mutta sentään ilmoittaa.
Tuulivoima hiipuu juuri silloin kun kulutus kasvaa.
Pohjois-Ruotsista (SE1) ei tuoda sähköä, vaikka siirtorajoitus päättyy.
Spot-hinta nousee yli 8.56 snt/kWh – ja me maksamme.

Miksi tämä on outoa?

Koska mitään ei ole rikki. Ei ole myrskyä, ei ole polttoainepulaa, ei ole kriisiä. Silti Fingrid varoittaa tehopulasta ja mahdollisista katkoksista. Ja samaan aikaan OL3 pelaa omaa peliään – eikä kukaan voi puuttua.

Energiavirasto myöntää:

"Viranomaisilla ei ole toimivaltaa puuttua yksittäisen laitoksen tuotantopäätöksiin, ellei kyse ole sääntörikkomuksesta."

Eli: voimalat voivat pudottaa tehoa, markkina reagoi, hinta nousee – eikä kukaan tee mitään.

Mitä tämä tarkoittaa meille?

Me maksamme enemmän, vaikka sähköä olisi saatavilla.
Huoltovarmuus heikkenee, vaikka mitään ei ole rikki.
Järjestelmä toimii niin, että hyöty menee jollekin – mutta ei meille.

Mitä me voidaan tehdä?

Puhua tästä ääneen.
Vaatia läpinäkyvyyttä ja ilmoitusvelvollisuutta.
Dokumentoida poikkeamat ja jakaa tietoa.
Tukea valvontaa, joka perustuu faktoihin eikä selityksiin.

---

Tämä ei ole salaliitto. Tämä on järjestelmä, joka toimii näin – ja se pitää korjata.
Jos sinäkin ihmettelet, miksi sähkön hinta nousee ilman syytä, et ole yksin. Me katsotaan dataa, ja se kertoo kaiken.

Ystävällisin terveisin,
jäsen 128214

No nyt prkl. Että kouluissa ei enään kinkkua. Maailma tuhoutuu kun sika pierii. Eikä suvivirttä. Mitä stna, pitääkö vanhoista Suomalaisista perinteistä luopua jos maassa on muutama ulkomailta tullut. Tai silmät kirvelee paskanhajusta. Ei mahu kalloon tämä. Eikö tulijoiden pitäisi sopeutua tähän kulttuuriin. Tässä maassa on ollu tapana syödä kinkkuakin.

Korvaavat ravinnonlähteet toki hyvä asia. Oon korvannu nyhtökauran jauhelihalla. Tofun pekonilla. Ihan hyvää.

Pitää myöntää että ”kinkkuleikkeleet” haisee pahalle. Jouluun on 2 kuukautta. Oikea kinkku tuoksuu ja maistuu hyvälle.

Kyllä se koululaisten ruokatapojen muutos taitaa olla ihan kotimaista suurimmilleen. Enemmistö kuitenkin lapsista, ja nuorista on peri Suomalaisia.
Tosin muuttuu sekin, kun vuosia on Suomessa syntyvyys vähenny, ja ulkomailta muuttaa ihmisiä meille, ja netti muuttaa ihmisten mieltä. Siinähän on ihmiset tekemisisssä toistensa kanssa ympäri palloa.
Vegaanisuus on käsittääkseni lisääntymään päin, ja kai noihinkin asioihin kulttuuritkin vaikuttaa. Minäkin tykkään porkkanapihvistä
En tiijä kyllä meillä on vahenemisen myötä lihan syönti vähenny. Lihakeitossa, ja ruuissa mitä on, mutta niissäkin liha vähenny.
Grillaillu on jäänyt pois jo iätajat sitten, ja kaasugrillinkin möin vuosia sitten pois, kun se makasi joutilaana vain tuolla ulkorakennuksessa muun romun seassa.
Tosi on sekin, että pellolta suoraan suuhun ruoka, niin se riittää paremmin, koska hehtaari ruokkii vegaaanisti enemän porukkaa.. Minä tykkään porkkanapihveistä
Tp

---

Jos olet ollut kauan syömättä lihamakkaroita niin siirry varovastiallarakokeiluun syömällä aluksi esim. alle 50 % lihaa tai lihakaltaisilla makkaroilla. Niitä löytyy mm. Lidlistä heidän omalla merkiltään.
Olen sitä mieltä että ihmiskunta on tottunut vuosituhansien aikana jonkin tyyppiseen ravintoon, samoin siis elimistömme.
Siksi muuttuvat muotioikut eivät juurikaan muuta omaa ravintokarttaani.

Eime vegetaristeja olla vaan normaali ruokaa syödään. Puoliso teki juuri aiemmin nakkikeittoa, ja nyt oli possun lihakastiketta pottumuussin kanssa.
Meille ruoka on ruokaa, ei fiilistelyä. Aamusella kaurapuro, ja sitten n kello 10-11 ruoka , ruokaperäsenä kahvi.
Kahviajat, aamukahvi puuron perään, sitten klo 9 kahvi, Iltapäivällä klo 14 kahvi, ja klo 17 iltatee mulla leivän, hapankaalin, ja vaguumsuolalohen kanssa, sekä porkkanapihvin, sillon kun sitä on.
Siinä se.
Tp

Ilman mitään syyllisyyttä. Tykkään ja syön lihaa, ja aika paljon. Näin on ollu pallolla tapana jo kymmeniä tuhansia vuosia.

Ja se määrä minkä päivittäin syön, niin väkisin menee jotain terveellistäkin. Ja sellasta mikä ei enteile maailmanloppua.

Äsken pistelin alkuun gnocci cuatro quesos ja päälle paellaa. Kalaa ja nilviäisiä.

Täällä epsaniassa on kummaa väkeä. Ravintolasalissa asiakkaita satakunta. Ei ainuttakaan kännykkää esillä kellään. Ihmiset puhui keskenään. Siis suoraan toisilleen. Outoa.

Minun tarkoitukseni on varoittaa täydellisestä ravinnon muutoksesta esim. täydestä lihaperusteisesta täydelliseen kasvisperusteisiin.
Minun sisuskaluni eivät varmasti tulisi sellaista hyväksymään.
Jos syön tänään Atrian maukasta ja lisämaustettua hernesoppaa ja huomenna kermaista kalakeittoa niin sunnuntaina on kova nälkä jolloin hyvin mahtuu varttikilon lihapala ja makkaraa välipaloina.

Jopa osa suomalaisista siellä ollessaan käyttäytyy toisia suomalaisia kohtaan noin.

Näinpä. Suomessa kaikki lääppii luurejaan ravintolassakin. Ja jokapaikassa.

Ei kaikki lääpi Suomessa, eli minä en koska en edes omista lääppimäpuhelinta, vaan pelkän simpukka näppäinpuhelimen ilman nettiä.
Hyvin olen pärjäillyt koko elon taipaleen. Mutta tosi on, kun joskus käydään jossain ruokalassa, niin kansa istuu lautasen ääressä LAKKI PÄÄSSÄ lääppimässä puhelinta.
Tp

Näinpä se. Täällä on tavat toiset. Saattaa olla myös operaattorien tekosia. Jos ei näillä ole rajaton data liittymät käytössä niin yleisesti.

Siellä Espanjassa, ainakin suomalaisten suosikkialueilla, useimmat suomalaiset käyttäytyvät kuten toivovat suomalaisten käyttäytyvän Suomessa.
Siksi siellä viihtyy. Tarvitaan vain aloitteen tekijä kontaktiin.
Olen oleskellut siellä kymmeniä kuukausia ikinä en ole saanut kontaktissa epämiellyttävää vastakaikua.