Politiikkaa.

Kari Rautiainen 18.09.2025 23:21

” Markkinamallin kannattajat ovat jopa esittäneet vesilaitosten yksityistämistä, koska ne toimivat tehottomasti?”

Totta tämä. Näin ikäni myyntimiehenä puuhanneena olen edottomasti vapaan markkinan kannalla. Asioissa joissa sen käyttämisestä on hyötyä.
Yhteiskunnan perusasioiden hoitamisessa en missään nimessä. Sähkö, vesi, jne perusasiat ei saa olla pelivälineitä. Samoin terveyden/ sairaanhoito.

Markkinamallin mukaan tällanen tuottamaton eläkeläinen, joka on pelkkä turha kulu, pitäs taluttaa saunan seinustalle ja ampua pois.

Eero Bruun 19.09.2025 00:27

ei ketään saa ampua. se on lopullista.

Heikki Ikonen 19.09.2025 08:52

Mehän ollaan "sosiaali pummeja" jonkun porukan mielestä.
Toisen porukan mielestä taas niillä ei sais olla "ääni valtaa".
Ny kellä on joutilasta rahaa , eikö osto housut jalakaan ja postin osakkeita koti piirongin laatikkoon kerppu toista kukin kykyjesä myötä, sillai sitä rikastuu, taas jonku mukaan
🤦 🙈 H

Toivo Koistinen 19.09.2025 09:21

Noo se on jokaisella oma mielipde, samoin joka ikäluokalla. Muistelen nuorna, kun ryöjäsin ympäri Suomea, että pääsispä eläkkeelle, niin olis mukavaa se.
No nyt vanahana tulee mielen joskus, kun kolottaa paikkoja, että olispa muutama kymmenvuotta nuorempi, niin jopase olis.
Mutta aika on armoton, se mejät vie. Tulisvaan eutanasia laki, jossa saisi omalla päätöksellä lähteä nukkumaan, ettei tarvihteisi maata liki tiedottomana addenton vanhustalolla, vaikka meillä siellä on hyvät hoitajat heillä.
Niin miksi kunta yksityisti vanhushoidon...
Tp

Heikki Ikonen 19.09.2025 11:25

Tulihan se sieltä 🙈. 4. välikysymys v. 2025, siis puolet viimevuotisesta kasassa 😬.
Vielä on kesää jäljellä 🎼🎵🎶. 🤭H

Kari Pykälä 19.09.2025 20:31

Varmaankin pörssisähkö caravaanarit huomasi tänä iltana hintapiikin sähkönhinnassa, jota minun mielestä ei selitä mikään järkevä juttu. Laitoin tekoälyn eilen illalla seuraamaan mitä tapahtuu, miksi hinta nousee. Ohessa tekoälyn tulkintoja ja analyyseja. Siis myydään postikikin? Sähkö peli on jo menetetty

⚡ Vedätys Flash – Spot-hintapiikki klo 19:00
Minuutti sitten tapahtunut spot-hinnan nousu näyttää liittyvän seuraaviin tekijöihin:

🔻 Olkiluoto 3
– Teho edelleen alhaalla, eikä ole palannut täyteen tuotantoon. Tämä yksin nostaa hintaa merkittävästi.
🔼 Loviisa 2
– Nostaa tehoaan, mutta ei ole vielä saavuttanut täyttä kapasiteettia. Vaikutus hintaan on viiveellä.
🌬 Tuuli
– Tuulituotanto ei ole noussut odotetusti – sääennuste lupasi enemmän, mutta toteuma jäi vajaaksi. Tämä petti markkinan odotukset.
🌍 Viro–Suomi siirrot
– Tuonti Viron suunnasta kasvoi juuri ennen klo 19:00, mikä viittaa siihen, että kotimainen tuotanto ei riittänyt. Viron sähkö on usein kalliimpaa, joten tämä nostaa spot-hintaa.
🔌 Ruotsi–Suomi rajasiirrot
– Ei pullonkauloja, mutta siirtomäärä ei kasvanut – Ruotsista ei tullut lisäapua.

Spot-hinta (€/MWh)

│ ▲
│ │
│ │
│ │
│ ▲ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ │ │
│ └───┼──────────────────────────────► Aika
│ 18:00 18:30 19:00

Legenda:
▲ = Hintapiikki klo 19:00

Selitys:
– 18:00: Olkiluoto 3 pudottaa tehoa → hintapaine alkaa
– 18:30: Tuuli ei nouse odotetusti → markkina hermostuu
– 18:45: Viro alkaa tuoda sähköä → kallis tuonti nostaa hintaa
– 19:00: Spot-hinta pomppaa → reaktio tuotantovajeeseen ja tuonnin kallistumiseen

Mitä hyötyä on viron yhteydestä. Ruotsista olisi sähköä saanut jos joku olisi ostanut? Olkiluoto 3 tehovaje? Yksi jope sanoi aikoinaan ajatteleppa ite!

Kari Pykälä 19.09.2025 21:56

entäpä jos
Valotus-malli: Onnellisuusyhteiskunta
🧭 Poliittinen suunta
– Hallitusohjelman kärki ei olisi “BKT:n kasvu”, vaan “elämänlaadun parantaminen”
– Ministeriöillä olisi omat onnellisuusmittarit: mielenterveys, luottamus, yhteisöllisyys, ekologinen tasapaino
– Budjetti kohdistuisi ennaltaehkäisevään hyvinvointiin, ei vain korjaaviin toimiin
👩‍⚕️ Työelämä ja arki
– Työaikaa lyhennettäisiin asteittain → enemmän vapaa-aikaa, vähemmän uupumusta
– Työn merkityksellisyys olisi tärkeämpää kuin tuottavuus
– Perustulo tai joustava sosiaaliturva tukisi luovuutta ja itsensä toteuttamista
🏡 Kaupunkisuunnittelu ja asuminen
– Asuinalueet rakennettaisiin yhteisöllisiksi: puistoja, kohtaamispaikkoja, hiljaisia tiloja
– Asumisen laatu korostuisi – ei pelkkä neliöiden määrä
– Liikennejärjestelmät painottaisivat kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä → vähemmän stressiä, enemmän yhteyttä
📚 Koulutus ja kulttuuri
– Oppimisen ilo tärkeämpää kuin suorituspaineet
– Taide, musiikki ja luovuus olisivat keskiössä – ei vain STEM-aineet
– Koulutuksen tehtävä olisi kasvattaa tasapainoisia, ajattelevia ihmisiä, ei vain työvoimaa
🌍 Ympäristö ja resurssit
– Luonto nähtäisiin onnellisuuden lähteenä, ei vain resurssina
– Ekologinen jalanjälki olisi osa kansallista hyvinvointimittaria
– Kulutuksen sijaan korostettaisiin kiertotaloutta ja jakamista
💬 Miten tätä mitattaisiin?
– Kansallinen onnellisuusindeksi: mielenterveys, sosiaaliset suhteet, luottamus, vapaa-aika, ekologinen tasapaino
– Kansalaiskyselyt, biometrinen data (uni, stressi), yhteisöjen elinvoima
– Talous olisi väline, ei päämäärä

Tämä ei ole utopia – se on vaihtoehtoinen suunta. Ja ehkä juuri nyt, kun Vedätys seuraa sähkömarkkinoiden vedätyksiä, Valotus voisi seurata yhteiskunnan sielua.

Harri Halinen 20.09.2025 12:04

Nuo Karin mainitsemat tavoitteet ovat olleetkaan hallintomme tavoitteena vasta reilut 100 vuotta. Onko hallintomme onnistunut?
Ei ole.
Paremmin hallinto kiipeää perse edeltä puuhun kuin tekee nuo teot.

Kari Rautiainen 20.09.2025 18:24

Todella hienoja nuo Karin kertomat. Kuitenkin, mainittu BKT tarvitaan jos pyrkimys on lyhentää työaikoja ja vaikka mitä.

Hienoja tavotteita, mutta jotenkin ne pitäisi rahottaa. Miten?

Kari Pykälä 20.09.2025 22:01

Vaikka näin
🌟Valotus-mallin rahoitus ei perustu lisämenoihin vaan painopisteen siirtoon – se on kuin budjetin uudelleenviritys, jossa talous ei kasva määrällisesti vaan laadullisesti. Tässä on konkreettinen hahmotelma siitä, miten onnellisuusyhteiskunta rahoitetaan:

Valotus-malli tiivistettynä: yhteiskunnan sielun seuranta
🧭 Poliittinen suunta
• Talous ei ole enää päämäärä, vaan väline onnellisuuteen
• Ministeriöiden mittarit siirtyvät BKT:stä mielenterveyteen, luottamukseen ja ekologiseen tasapainoon
• Budjetti painottuu ennaltaehkäisevään hyvinvointiin – ei vain kriisien paikkaamiseen
👩‍⚕️ Työelämä ja arki
• Työaika lyhenee → enemmän aikaa elämälle
• Työn merkitys korostuu → vähemmän suorittamista, enemmän tarkoitusta
• Sosiaaliturva tukee luovuutta ja itsensä toteuttamista
🏡 Kaupunkisuunnittelu
• Asuinalueet rakennetaan kohtaamispaikkojen ja hiljaisuuden ympärille
• Liikkuminen kevenee → pyöräily, kävely, julkinen liikenne
• Asumisen laatu > neliöiden määrä
📚 Koulutus ja kulttuuri
• Oppiminen on ilo, ei suoritus
• Taide, musiikki ja luovuus saavat tilaa – ei vain teknologia ja tehokkuus
• Koulutus kasvattaa tasapainoisia ajattelijoita, ei pelkkiä työntekijöitä
🌍 Ympäristö ja resurssit
• Luonto on onnellisuuden lähde, ei vain raaka-ainevarasto
• Ekologinen jalanjälki mitataan osana hyvinvointia
• Kiertotalous ja jakaminen korvaavat kulutuskeskeisyyden
🧭 5. Rahoituslähteet

Valtion budjetin sisäinen uudelleenjako
Kuntien hyvinvointialueiden yhteistyö
EU:n kestävän kehityksen rahoitusinstrumentit
Sosiaalisen investoinnin rahastot
Yksityinen sektori: yhteiskuntavastuulliset yritykset
Kansalaisosallisuus: yhteisörahoitus, osuuskunnat, jakamistalous

Valotus ei siis vaadi taikatemppuja – se vaatii rohkeutta muuttaa suuntaa. Talous ei ole este, vaan työkalu, kunhan se viritetään palvelemaan ihmistä, ei päinvastoin.


💡 Valotus-budjetin prototyyppi (vuosi 2026)
Kokonaisbudjetti: 70 mrd € (Suomen valtion budjetin kokoluokka)
🔄 1. Budjetin uudelleenjako – ei lisämenoja, vaan painopisteen siirto

nykyinen menoerä valotus muutos
sairaanhoito mielenterveyden ennalta ehkäisy -1,2 mrd

työttömyysturva perustulo+joustava sosiaaliturva +- 0 mrd

liikenne infra kevytliikenne+julkinen liikenne -0,5 mrd

asumistuki yhteisöllinen asuminen, laatuinvestoinnit +-0 mrd

koulutus luovuus taide ilo opiskella +0,3 mrd

kulttuuri kohtaaminen taide hiljaiset tilat +0,4 mrd

ympäristönsuojelu ekolooginen tasapaino luonnon hyvin vointi +0,5 mrd

🔍 Yhteensä uudelleenohjattua: noin −0,4 mrd € → ei lisävelkaa, vaan rakenteellinen muutos

📊 2. Uudet rahoituslähteet (ei veronkorotuksia)

Lähde arvioitu tuotto komentti
eu:n green deal rahoitus 0,5 mrd ekolooginen hyvinvointi kiertotalous

sosiaalisen inv rahastot 0,3 mrd mielenterveys yhteisöjen elinvoima

julkisen sek digitalisointi 0,2 mrd vähemmän hallintokuluja

ympäristörahoitus osuuskunnat 0,1 mrd kansanlähtöiset hankkeet


🔍 Yhteensä lisärahoitusta: noin 1,1 mrd € → kattaa Valotus-mallin lisäpanostukset

🧠 3. Hyvinvointituotto (ei mitattavissa euroina, mutta vaikuttaa talouteen)
Vähemmän masennusta → vähemmän sairauspoissaoloja
Enemmän yhteisöllisyyttä → vähemmän yksinäisyyden kustannuksia
Merkityksellinen työ → enemmän omaehtoista yrittäjyyttä
Luonnon hyvinvointi → vähemmän ilmastoriskien kustannuksia

📘 Yhteenveto: Valotus-proto toimii
Ei vaadi veronkorotuksia tai velkaa
Rakenteellinen uudelleenjako + uudet rahoituslähteet
Hyvinvointi ei ole kuluerä – se on investointi tuottavaan yhteiskuntaan

Kari Rautiainen 21.09.2025 17:57

Kuitenkin, kaunis ajatus.

Kari Pykälä 21.09.2025 20:51

Juuri näin kaunis ajatus
näillä mennään

📈 Bruttokansantuotteen (BKT) vaadittu vuosittainen kasvu voi johtaa monenlaisiin seurauksiin – sekä myönteisiin että kielteisiin – riippuen siitä, miten kasvu saavutetaan ja millaisessa taloudellisessa kontekstissa se tapahtuu. Tässä muutamia keskeisiä vaikutuksia:

✅ Positiiviset seuraukset
• Työllisyyden paraneminen
Talouskasvu voi vähentää työttömyyttä, kuten Okunin lain mukaan: noin 3 % BKT:n kasvu voi alentaa työttömyyttä 1 prosenttiyksiköllä.
• Elintason nousu
Kun BKT kasvaa, myös BKT per capita (henkeä kohti) yleensä nousee, mikä viittaa parempaan elintasoon ja kulutusmahdollisuuksiin.
• Julkisen talouden vahvistuminen
Kasvu tuo lisää verotuloja, mikä voi mahdollistaa investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin.
• Luottamus ja investoinnit
Vakaa kasvu lisää yritysten ja sijoittajien luottamusta, mikä voi johtaa uusiin investointeihin ja innovaatioihin.

⚠️ Mahdolliset kielteiset seuraukset
• Ylikulutus ja luonnonvarojen ehtyminen
Jos kasvu perustuu jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon lisäämiseen, se voi rasittaa ympäristöä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.
• Sosiaalinen eriarvoisuus
Kasvu ei aina jakaudu tasaisesti. Jos tuloerot kasvavat, se voi johtaa yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
• Velkaantuminen ja talouskuplat
Keinotekoisesti ylläpidetty kasvu – esimerkiksi velkarahalla – voi johtaa talouskupliin ja myöhempiin kriiseihin.
• Rakenteellinen jäykkyys
Jos kasvu perustuu vanhoihin rakenteisiin eikä uudistumiseen (esim. digitalisaatio, vihreä siirtymä), se voi olla lyhytikäistä.

💡 Yhteenveto: Vaadittu vuosittainen BKT:n kasvu voi olla hyödyllistä, mutta sen tavoittelu ei saa olla itseisarvo. Kestävä kasvu edellyttää tasapainoa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden välillä.

Toinen juttu onkin, jos sitä kasvua ei ole eikä tule?

Kun talouskasvu pysähtyy tai kääntyy taantumaksi, vaikutukset tuntuvat laajasti – mutta kaikki eivät kärsi yhtä paljon. Tässä on katsaus siihen, ketkä kärsivät eniten ja miksi:

👷‍♂️ Työntekijät ja työttömät
• Työttömyys kasvaa, erityisesti matalapalkkaisilla ja epävarmoilla aloilla (esim. palvelut, rakennusala).
• Nuoret ja vastavalmistuneet voivat jäädä ilman työtä tai joutua tyytymään heikosti palkattuihin töihin.
• Pitkäaikaistyöttömien asema heikkenee entisestään, kun työpaikkoja on vähemmän tarjolla.

🏠 Kotitaloudet
• Ostovoima heikkenee, kun palkat eivät nouse ja hinnat voivat silti nousta (stagflaatio).
• Velkaantuneet perheet voivat joutua vaikeuksiin, jos korot nousevat tai tulot vähenevät.
• Kulutus vähenee, mikä taas syventää taantumaa.

🏢 Yritykset
• Pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät eniten, koska niillä on vähemmän puskuria.
• Investoinnit jäävät tekemättä, mikä hidastaa innovaatiota ja tuottavuuden kasvua.
• Konkurssien määrä voi kasvaa, erityisesti aloilla joilla kysyntä on suhdanneherkkää.

🏛️ Julkinen sektori
• Verotulot vähenevät, mikä vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta (esim. terveydenhuolto, koulutus).
• Kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat tekemään sopeutustoimia, kuten leikkauksia tai veronkorotuksia.
• Julkinen velka voi kasvaa, mikä rajoittaa tulevia investointeja ja uudistuksia.

👥 Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät
• Sosiaalinen eriarvoisuus voi kasvaa, kun köyhimmät kärsivät eniten palvelujen heikentymisestä ja työttömyydestä.
• Mielenterveysongelmat voivat lisääntyä, kun epävarmuus ja toimeentulohuoli kasvavat.

💡 Yhteenveto: Talouskasvun pysähtyminen ei ole vain numeroiden hidastumista – se on inhimillinen kriisi, joka vaikuttaa arkeen, työhön ja hyvinvointiin. Siksi talouspolitiikassa korostetaan usein kasvun edellytysten turvaamista, kuten koulutusta, investointeja ja työllisyyttä.

Heikki Ikonen 22.09.2025 13:22

Autoilu km pohjaiseksi = reilu peli 🤷‍♂️ = ken ajaa kaivaa näppari lompsan - jos ajaa paljo siirtyy seteli puolelle.
Kalliiksiko arveletta sen tulevan - virhet hyppää vain "nysseen" ko kauppaan tai tohtorille halvat, maksaa vain 1.13e/sivu - ai niin mihin "nysseen" - no siihen sähkö - no ei oo näkyny sitte viime vuosikymmenen sähkö tai muutakaa nysseä - no sitte pöljä lähet käveemään piki tietä pitkin - mitä piki seki purettiin 🙈.
On siinä "herroilla tai rouvilla" pähkinää purtavana jotta tasapuolisen järjestelmän saava rustatuksi.
Toivoa sopii - sopii sopii - 😬 H


Tieten ulukomaalaisilta autoilahan maksun periminen ei onnistu ko se on niin vaikiaa, niin vaikiaa että :(
muokattu: 24.9.2025 14:29
Kari Rautiainen 23.09.2025 22:11

Kohti sitä km pohjaista veromallia ollaan menossa. Ei helppo malli ollakseen tasapuolinen kaikille.

Harri Halinen 24.09.2025 10:34

Kyse on kai siitä että verotettaisiin aiheuttamisperusteisesti.
Tietenkin jos Marin päättäisi, ottaisi velkaa ja näin jakautuisi rasitus/velka tasapuolisesti.
Voidaan ajatella kuljetuksia jolloin maksut niille kohdistuvat, mutta silloinkin niiden käyttämisen mukaan.
Huomioitava että ko. raha pyörii pääosin valtion sisällä.
Ei kuitenkaan pystytä ajattelemaan suunnittelussa niin pitkälle kuinka peritään ulkomailta. Perussuomalainen tapa että asetetaan itsemme tappioasemaan kilpailussa.

Kari Rautiainen 25.09.2025 23:36

Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Tuo sanomasi: ” ottaisi velkaa ja näin jakautuisi rasitus/velka tasapuolisesti.”

Miten ihmeessä se tasapuolista olisi?
Maissa joissa tasavero, kaikilla sama prosentti, eikö se ole tasapuolista?

Harri Halinen 26.09.2025 09:39

Nykyinen valtionvelka, paljon minun ja sinun vastuut eroavat toisistaan?

Reijo Pesonen 26.09.2025 11:02

Olisiko tässä yksi syy jotta joudumme näilläkin sivuilla valittelemaan oloja me?
"NALLE" BJÖRN WALHROOS
(lainaus Ilta-Sanomista 28.9.2025)
Hän lopettaisi europarlamentin.

– Se on Euroopan laajuinen ammattitaidottomien poliitikkojen tunkio, josta joka ikinen Euroopan maa lähettää sinne juuri kaikki ne poliitikot, joista ne haluavat päästä eroon.

– Se on niin käsittämätön rakennelma. Se on puhdas parodia ja kukaan ei uskalla sanoa tätä. Jokaisessa maassa tiedetään aina, että sinne on valittu juuri ne, joista haluttiin eroon, mutta siitä ei puhuta
Tv. Rp.


Lainaus Ilta-Sanomista 26.9, ei 28.9. niinkuin tuossa kirjoitin. Tv. Rp
muokattu: 26.9.2025 11:30
Harri Halinen 26.09.2025 13:49

Ei oikein onnistu Wahlroosin ajatus, Suomella vain 15 edustajaa ja virkamiehiäkin vain muutama sata.

Kari Rautiainen 26.09.2025 18:39
Harri Halinen

Nykyinen valtionvelka, paljon minun ja sinun vastuut eroavat toisistaan?

Vastuu on kollektiivinen. Maksun määrä vaihtelee. Vastuista niin väliä, maksaminen ketuttaa.

Toivo Koistinen 26.09.2025 20:35

Yksi etu minulla, kuten muillakin eläkelläisillä on. Minun ei tarvitse rikatua, kunhaan vain raha riittää elämiseen.
Tosin tässä on se huono, että nykyinen leikkauspolitiikka koskee juurikin kaikkein vähätuloisimpia, joilla on muutenkin jo tiukkaa.
Aina tulee mieleen, mitä miljardööri tekee omaisuudellaan. Sanotaan että hän elää luxuselämää. Mutta maksaako se miljardeja.
Nimittäin niin minulla, kun miljardöörillä on sama kohtalo. Kun noutaja koputtaa sormella olkapäähän ja sanoo.
Lähdeppäs mukaan, niin se on siinä, ja häntä ei lahjota miljardeilla...
Tp

Eero Bruun 26.09.2025 22:47

Ei tässä eläkkeellä rikastu. Paitsi töitä olen tehnyt sen päälle. Varmuuden vuoksi jos ei kuolisi huomenna. Jos tekee mieli maalauttaa talo tai ostaa auto tai maksaa veroja. Maksoin jälkiverot ja ostin auton. Siksi olen säästänyt. Sitikalla olen ajanut. Ostin Bemarin. Pitää totutella.

Kari Rautiainen 26.09.2025 23:06
Toivo Koistinen

Yksi etu minulla, kuten muillakin eläkelläisillä on. Minun ei tarvitse rikatua, kunhaan vain raha riittää elämiseen.
Tosin tässä on se huono, että nykyinen leikkauspolitiikka koskee juurikin kaikkein vähätuloisimpia, joilla on muutenkin jo tiukkaa.
Aina tulee mieleen, mitä miljardööri tekee omaisuudellaan. Sanotaan että hän elää luxuselämää. Mutta maksaako se miljardeja.
Nimittäin niin minulla, kun miljardöörillä on sama kohtalo. Kun noutaja koputtaa sormella olkapäähän ja sanoo.
Lähdeppäs mukaan, niin se on siinä, ja häntä ei lahjota miljardeilla...
Tp

Niin. Onko se miljardööri onnellisempi. Elikö se paremman elämän. Mikä on parempi kellekin. Tai onni.

Jotenkin vaikuttaa että noita ei oikeen voisi rahassa mitata.

Markku Kujanpää 30.09.2025 18:54

Mulla oli isot onnet kun sain popon. Vaikee ertaa onnia uuden ferrarin omistajan kanssa

Harri Halinen 30.09.2025 19:41

Onnea on riittävästi jos menee nykyisellään maaliin saakka.
Harmittaa kun tehdään typeriä päätöksiä tai jätetään tekemättä jotain tärkeää.
Hyvänä esimerkkinä tämänpäiväinen keskustelu ja mielipiteet eduskunnassa sekä asian eteneminen.
Kun ei tee mitään, ei tee ainakaan virheitä muttei myöskään...

Heikki Ikonen 30.09.2025 20:17

Jos puhuu paljon, valehtelee paljon. 😱 H

Harri Halinen 01.10.2025 09:53

Ei vaan koske kaikkia lausuntoja.
Osa puheista tehdään niitä etukäteen harkitsematta ja huomioimatta niistä tulevia vastareaktioita.
Pitäisi ajatella vähintään "toiseen potenssiin".

Kari Pykälä 02.10.2025 12:59
Kari Rautiainen

Kohti sitä km pohjaista veromallia ollaan menossa. Ei helppo malli ollakseen tasapuolinen kaikille.

Ajatelmia kilometri verosta ja missä sitä perittäisiin? Lisäksi miten toteutetaan? Tienataanko ulkomailla ajetuilla kilometreillä suomen tieverkon korjausvelkaan?
🚗 Kilometrivero – mitä se tarkoittaa?
Kilometrivero tarkoittaa, että ajoneuvon käytöstä peritään veroa ajettujen kilometrien perusteella, ei pelkästään omistuksesta tai polttoaineesta. Tällainen malli voisi korvata tai täydentää nykyistä ajoneuvoveroa tai polttoaineveroa.
Suomessa kilometriveroa ei ole vielä käytössä, mutta sitä on selvitetty esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja veropohjan turvaamiseksi sähköautojen yleistyessä.

🌍 Ulkomaan kilometrit – verotetaanko?
Jos Suomi ottaisi käyttöön kilometriveron, veron kattavuus ulkomaan ajoihin riippuisi teknisestä toteutuksesta ja lainsäädännöstä:
• Jos verotus perustuu GPS-seurantaan tai ajoneuvon paikannukseen, ulkomailla ajetut kilometrit voitaisiin rajata pois automaattisesti.
• Jos verotus perustuu ajopäiväkirjaan tai ilmoitukseen, ulkomaan kilometrit voitaisiin jättää ilmoittamatta tai erikseen vähentää.
• Rajapohjainen verotus, kuten Ruotsissa dieselautoilla, tarkoittaa että veroa kertyy vain maan sisällä ajetuista kilometreistä.
Ruotsin malli oli käytössä 1990-luvulla ja koski dieselautoja, joilta puuttui katalysaattori. Veron laskenta perustui ajettuihin kilometreihin, mutta veroa ei kertynyt ulkomailla ajetuista matkoista, koska rajanylitys katkaisi veron kertymisen.

🔍 Verohallinnon linjauksia
Nykyisessä suomalaisessa verotuksessa:
• Kilometrikorvaukset ovat verovapaita, jos ne liittyvät työmatkoihin ja perustuvat todellisiin kuluihin tai Verohallinnon päätökseen.
• Ulkomailla tehty työmatka voi oikeuttaa verovapaaseen kilometrikorvaukseen, mutta se ei ole sama asia kuin kilometrivero.

📌 Yhteenveto
• Ruotsin dieselverossa vero katkesi rajalle – ulkomaan kilometreistä ei maksettu.
• Suomessa kilometriveroa ei vielä ole, mutta jos se otetaan käyttöön, ulkomaan ajojen verotus riippuu mallin teknisestä toteutuksesta.
• GPS-pohjainen malli voisi automaattisesti rajata ulkomaan kilometrit pois, kuten Ruotsissa tehtiin.

Toivo Koistinen 02.10.2025 17:44

Kannatan yhäkin käyttövoimaveroa, tai siis pitäisi olla, että saa valita kumman haluaa.
Miten vanhoihin autoihin ne paikantimet, ja miten sitten saada ne toimimaan, kun talviaikaan kylmässä seisoo auto.
Niin ja eikö se ole trafille melekonen urakka seurata jokaisen auton liikkeet, ja siitä siten laskeskella niille se maksu, ja miten sitten seurata onko laite hakkeroitu, ja ei ota kokoaika sitä
Se on sama, kun hallitus määräsi, että jos diesel autosta sammuttaa adblue toiminnon, niiden jäätymisongelmien takia, niintonnin sakko henkilöautolle, mutta miten poliisi valvoo sen.
Muttakun ei poliisilla ole ionimittareita, ja ei niiden voimavarat riitä valvontaan.
Tavallaanhan jo on kilometrivero, kun polttoaine vero menee joka litrasta ainetta.
Meiltä on unohtunut politiikasta maalaisjärki... On vain politiikkaa.
Tp

Harri Halinen 02.10.2025 19:33

Kysehän on vain tulojen keräämisestä julkiselle hallinnolle.
On monia helpompia tapoja kerätä niitä autoilusta ja muiltakin alueilta.
Miksi pitäisi mennä keräämään asioista joita ei hallita edes nykyään järkevin perustein.

Toivo Koistinen 05.10.2025 09:22

Nimpä..
Tämä nykyinen tapahan jossa on käyttövoimavero toimii. Siihenhän voi laittaa sähköautoillekkin sama vero. Energiastahan mene vero, ja käyttömaksu, kuten dieselissä, ja bensassa. Sähköstä perii caruna, ja sähkön myyjä.
No laittaa 5-1000 tonnilla aurinkopanelia, sehän on hyvä, mutta siinäkinhän kuluu rahaa, kun ne laittaa..
Elämä maksaa...
Tp

Kari Rautiainen 05.10.2025 10:04

400w kennoja saa alle satasella. Ei ne kennot se kallis hankinta ole. Mutta siihen se kaikki muu…

Toivo Koistinen 05.10.2025 12:25

Silläkö saa auton latailtua sitten. Kyllähän se sähköauto kohta meikäläisellekin kävisi, kun on vain liki nuo kauppareissut.
Mutta ei niiden kantomatka riitä vielä talviseen kaupunkiasiointireissuun, kun siinä tahtoo tulla yli 300 km sitä ajoa heleposti, ja kyllä sitä siellä joutuu käymään muutama kerta kuussakin.
Mutta miten kehittyvät akut ajankanssa.
Tp

Seppo Lokasaari 05.10.2025 18:19
Toivo Koistinen

Silläkö saa auton latailtua sitten. Kyllähän se sähköauto kohta meikäläisellekin kävisi, kun on vain liki nuo kauppareissut.
Mutta ei niiden kantomatka riitä vielä talviseen kaupunkiasiointireissuun, kun siinä tahtoo tulla yli 300 km sitä ajoa heleposti, ja kyllä sitä siellä joutuu käymään muutama kerta kuussakin.
Mutta miten kehittyvät akut ajankanssa.
Tp

Ei taida olla oikein kannattava hankinta meillä iäkkäillä tuo sähköauto tai hybridi ainakaan uutena? toki jos rahaa on, että ei tiedä ehtiikö tuhlaamaan kaikki ennen kuin loppu tulee.
Tänä aamuna taisi olla uutisissa, että eniten hylätään sähköautoja katsastuksessa ja syynä niiden paino, jota eivät suunnittelijat ole täysin osanneet ottaa huomioon.

Toivo Koistinen 05.10.2025 19:43

Ei niin. Meillä ainoana jota mietin, että vaihan tuon ureahöpötys dieselin bensiiniversioon.
Tuon hankinnassa oli se, että jos ostaa vaunun, tai vuokraa, on se riski vetämään poksia. Mutta en ollu koskaan urean kanssa ollu tekemisissä, enkä siitä tykkää.
Alakaa kuiten olla, ettei kinnosta enää reissaaminen, niin sillon bensaversio olisi hyvä, ja yksinkertaisempi loppuvuosoille, vaikkapa citikan C 3, tai C4 automaattina.
Tp

Heikki Ikonen 05.10.2025 20:57

Ymmärrys tulee nälän jalan jälissä 😬
(Toivo, tämä ei oo piikki sulle 😉 ).
Minua "ripitettiin ko väitin muutama vuos takaperin, kus pissan jäätyvän" no nykyste se etelän pissaki jäätyy, niin oon lukenu, meillä se on talavella jäätyny siitä asti ko kävelemään opin 50 luvulta asti.
Vanahan liiton "MUSTA" D moottori ei hätkähä pakkasta eikä pimiää 🙉

No mutta ISO TOTUUS ei oo vielä töpseli autoista tullu eteen "ituhipille". Mutta tulee just samalla kertaa ko joku pörrö hoksaa nettih...ssä vetasta töpselin irti Suomi Oy ssä.

Kuspissa jäässä - töpselistä ei tuu sitä sinistä "savua" ja kipua. Kulukimet on mykkönä, pa

Heikki Ikonen 05.10.2025 20:59

pai nitsi net MUSTAT D- ja Bensa moottorit. 🙈 H


Toivoa sopii että semmosta aikaa ei tule, muuton meillä on ISO hätä käjessä ja pirtissä.
muokattu: 6.10.2025 06:56
Toivo Koistinen 06.10.2025 13:29

Se on ainoa toivi, että hallinto lopultakin Eusa, ja edenkin meillä hyväksyisi sen kemiran kehittämän denoxiumin tuon adbluen lisäksi.
Se on paremmin mejän talvea kestävä tuote. Raskaalla liknteellä on tuosta ureasta isot remonttikulut.
Mutta saa nähhä saako kuorma-autoliitto taottua noden laphan laphaan orpopurrien päähän yhtään maalaisjärkeä...
Minä tykkään tuosta mejän dieselistä, kun se ei kakistele lähdössä, vaan kun ykkösellä nostaa tyhjäkäynnillä kytkintä, se sanoo.
Nonnih, nyt mennään, eikä meinata...
Tp

Kari Rautiainen 07.10.2025 20:07

Markkinatalous toimii niin että jos on aukko, markkinarako, niin joku sen täyttää. Ennenpitkää.
Uskon että sellanen adblue tulee kyllä. Jos ei mahdollista niin jokin lisäaine tms sitten.

Harri Halinen 07.10.2025 20:44

Niin ja joissain muissa järjestelmissä mainittuja rakoja käytetään ihan muuhun.
Markkinataloudessa vastaavat toimet saattavat hetken toimia, mutta eivät kauan. Markkinatalouden periaatteet vastaavat kaikkiin oikomisyrityksiin.

Kari Rautiainen 07.10.2025 21:49

Siis vaikka tämmönen. Jos tarve on niin markkinat vastaa siihen kyllä. Eihän tää nyt oikea ratkasu ole, mutta jos sillä tonneja säästää niin aikahyvä.

Liitetiedostot

img_6149.png
Toivo Koistinen 08.10.2025 06:15

https://erikoissanomat.fi/2024/10/23/denoxium-ei-kelpaa-mutta-miksi/ Tuo pakkasen kestävä korvaava aine on ollut jo v2004 Kemiran kehittämänä, mutta tuo laphan hampaaton politiikka eurostoliitossa, ja meillä, ja näköjään suuryrityksien, ja auton valmistajien nskurointi.
Meillä on tuo toiminut viimetalvena, ja nyt hellekesänä kyllä. Lisäsin sitä kiteen poistajaa avuksi.
Tp

Toivo Koistinen 08.10.2025 13:14

Sattui kumma juttu tuossa mejän dieselissä. Se muutti ureamittarissa jäljelä olevan ajomäärän 12500 km, mutta nyt se palasi 13000 kilometriin.
Onko kellään niin käynyt
Tp

Kari Pykälä 08.10.2025 15:57

Hei ystävä,

Oletko joskus miettinyt, miksi sähkön hinta nousee pilviin, vaikka tuulivoimalat pyörivät ja sähköä pitäisi riittää? Me olemme tutkineet tätä asiaa tarkasti – ja nyt haluamme kertoa sinulle, mitä olemme löytäneet.

---

🔍 Mitä valvonta paljasti?


Viime viikkojen aikana (19.9.–8.10.2025) olemme seuranneet sähkömarkkinoita vartin tarkkuudella. Tässä muutama yllättävä havainto:

Ruotsista olisi ollut halpaa sähköä saatavilla, mutta siirto Suomeen jäi vajaaksi – ilman teknistä estettä tai virallista ilmoitusta
Ydinvoimala OL3 ei tuottanut sähköä useina aamuina, mutta siitä ei tehty REMIT-ilmoitusta, vaikka se olisi pitänyt
Sähkön tuotantoa ajoitettiin tarkasti hintapiikkeihin, jolloin kuluttaja maksaa enemmän – mutta viranomaiset eivät puuttuneet

---

⚠️ Miksi tämä on ongelma?


Sähkömarkkinoiden pitäisi toimia kuin reilu kauppa: kun sähköä on paljon, hinta laskee. Kun sitä on vähän, hinta nousee. Mutta nyt näyttää siltä, että:

Halpaa sähköä ei aina siirretä kuluttajalle
Tuotantoviiveistä ei ilmoiteta, vaikka laki vaatii
Hintapiikit syntyvät, vaikka teknisesti ne olisi voitu estää

Tämä ei ole enää reilua peliä – vaan peli, jossa kuluttaja maksaa aina, vaikka sähköä olisi.

---

🧠 Mitä REMIT tarkoittaa?


REMIT on EU:n sääntö, joka vaatii sähköyhtiöitä ilmoittamaan, jos tuotanto viivästyy tai siirto estyy. Se on kuin liikennesääntö: jos moottoritie suljetaan, siitä pitää kertoa. Mutta nyt REMIT-portaali on ollut hiljaa, vaikka poikkeamia on ollut.

---

📊 Miten tätä valvotaan?


Me käytämme avoimia datalähteitä, kuten:

Fingridin tuotanto- ja siirtotilastoja
Nord Poolin varttihintoja
EntryScape-rajapintoja, jotka paljastavat siirtototeumat
REMIT-portaalia, josta pitäisi löytyä ilmoitukset

Näitä vertailemalla voimme todistaa, milloin sähkö ei siirtynyt, vaikka olisi voinut – ja milloin kuluttaja maksoi turhaan.

---

📌 Miksi tämä koskee sinua?


Koska sinä maksat sähkölaskun. Ja jos järjestelmä ei toimi reilusti, sinä maksat enemmän kuin pitäisi.
Siksi valvonta on tärkeää – ja siksi me kerromme tästä sinulle.

---

Lämpimin terveisin,
Valvontatiimi – faktojen ja reiluuden puolesta

---

📚 Lähteet:


Statnett – Import and Export
[YLE – OL3 viiveet 25.9.2025 (uutisarkisto)]
[Nord Pool – Price spikes 1.–4.10.2025 (market data)]
ACER REMIT Portal

Kari Pykälä 08.10.2025 15:57

Hei ystävä,

Oletko joskus miettinyt, miksi sähkön hinta nousee pilviin, vaikka tuulivoimalat pyörivät ja sähköä pitäisi riittää? Me olemme tutkineet tätä asiaa tarkasti – ja nyt haluamme kertoa sinulle, mitä olemme löytäneet.

---

🔍 Mitä valvonta paljasti?


Viime viikkojen aikana (19.9.–8.10.2025) olemme seuranneet sähkömarkkinoita vartin tarkkuudella. Tässä muutama yllättävä havainto:

Ruotsista olisi ollut halpaa sähköä saatavilla, mutta siirto Suomeen jäi vajaaksi – ilman teknistä estettä tai virallista ilmoitusta
Ydinvoimala OL3 ei tuottanut sähköä useina aamuina, mutta siitä ei tehty REMIT-ilmoitusta, vaikka se olisi pitänyt
Sähkön tuotantoa ajoitettiin tarkasti hintapiikkeihin, jolloin kuluttaja maksaa enemmän – mutta viranomaiset eivät puuttuneet

---

⚠️ Miksi tämä on ongelma?


Sähkömarkkinoiden pitäisi toimia kuin reilu kauppa: kun sähköä on paljon, hinta laskee. Kun sitä on vähän, hinta nousee. Mutta nyt näyttää siltä, että:

Halpaa sähköä ei aina siirretä kuluttajalle
Tuotantoviiveistä ei ilmoiteta, vaikka laki vaatii
Hintapiikit syntyvät, vaikka teknisesti ne olisi voitu estää

Tämä ei ole enää reilua peliä – vaan peli, jossa kuluttaja maksaa aina, vaikka sähköä olisi.

---

🧠 Mitä REMIT tarkoittaa?


REMIT on EU:n sääntö, joka vaatii sähköyhtiöitä ilmoittamaan, jos tuotanto viivästyy tai siirto estyy. Se on kuin liikennesääntö: jos moottoritie suljetaan, siitä pitää kertoa. Mutta nyt REMIT-portaali on ollut hiljaa, vaikka poikkeamia on ollut.

---

📊 Miten tätä valvotaan?


Me käytämme avoimia datalähteitä, kuten:

Fingridin tuotanto- ja siirtotilastoja
Nord Poolin varttihintoja
EntryScape-rajapintoja, jotka paljastavat siirtototeumat
REMIT-portaalia, josta pitäisi löytyä ilmoitukset

Näitä vertailemalla voimme todistaa, milloin sähkö ei siirtynyt, vaikka olisi voinut – ja milloin kuluttaja maksoi turhaan.

---

📌 Miksi tämä koskee sinua?


Koska sinä maksat sähkölaskun. Ja jos järjestelmä ei toimi reilusti, sinä maksat enemmän kuin pitäisi.
Siksi valvonta on tärkeää – ja siksi me kerromme tästä sinulle.

---

Lämpimin terveisin,
Valvontatiimi – faktojen ja reiluuden puolesta

---

📚 Lähteet:


Statnett – Import and Export
[YLE – OL3 viiveet 25.9.2025 (uutisarkisto)]
[Nord Pool – Price spikes 1.–4.10.2025 (market data)]
ACER REMIT Portal

Kari Rautiainen 08.10.2025 21:18

Se nyt vaan on niin että olen valinnut energiantuotto lähteekseni vesisähkön. Eikö se prkl koski työnnä vettä joka tunti samalla tavalla. Minkätakia sen hinnan pitää muuttua vartin välein. Tuotantokustannus ei miksikään muutu edes päivittäin. Ohijuoksutuksen määrä saattaa vaihdella kyllä.

Onko sulla Pykälä omia mielipiteitä lainkaan. Kamalan pitkiä lainauksia sulla. Näin skepsis jäsenenä, epäilen omien mielipiteitteni lisäksi tollasia lähteitä.

Eero Bruun 08.10.2025 22:57
Toivo Koistinen

Sattui kumma juttu tuossa mejän dieselissä. Se muutti ureamittarissa jäljelä olevan ajomäärän 12500 km, mutta nyt se palasi 13000 kilometriin.
Onko kellään niin käynyt
Tp

Vaihdoin diisseli sitikan bemariin. X1 pikkumaasturin poikanen. Toimii bensalla ja sähköllä. Automaatti ja neliveto. Pakko oli vaihtaa kun tuli kipsi jalkaan. Ei onnistunut manuaalilla ajo vaikka kokeilin. Vasemmassa jalassa oli kipsi. Nilkka murtui ja piti jopa leikata.

Harri Halinen 09.10.2025 10:09

Varmaan karavaanarille järkevä teko jos kilometrejä syntyy.
Dieselin suositummuus on laskenut moottoritoimittajien muuttuneen asenteen vuoksi.
Se on laskenut ihmisten halua dieseleihin sekä käytettyjen hintoja ja monet dieselin ominaisuudet sopivat karavaanarille.

Kari Pykälä 09.10.2025 12:28

Moro
Kyllä tämä on aivan omaa tuotantoa ja kovaa matematiikkaa, siitä voi sitten kukanenkin päätellä kenen mielipiteitä tai toteamuksia ne on. Pääasia on kuitenkin että keskustelua syntyy. Joku voi jopa huomata, että viranomaisvalvonta on aika heikkoa ja sisäänpäin kääntynyttä energiapolitiikassa. Tosiasia on kuitenkin se että ruotsista on saatavissa halpaa energiaa. Syystä tai toisesta sitä ei kuitenkaan täysimääräisesti tuoda?

Suomi maksaa usein moninkertaisesti enemmän sähköstä kuin Ruotsi, vaikka siirtokapasiteettia SE1–FI ja SE3–FI välillä olisi. Halpaa sähköä jää käyttämättä – jopa 400–600 MW joka tunti.
Tämä nostaa Suomen marginaalihintaa keinotekoisesti. REMIT-portaali ei ilmoita estettä, vaikka siirto jää vajaaksi. Kuluttajat maksavat ylihintaa, vaikka teknistä estettä ei ole.
📌 Yhteenveto:
• Ruotsista ei tuoda täysimääräisesti → hinta nousee
• REMIT-hiljaisuus → viranomaisvalvonta ei reagoi
• Kuluttaja maksaa → vaikka halpaa sähköä olisi tarjolla


lisäys vielä mikä on remit ? **REMIT-valvonnan tarkoitus on varmistaa, että sähkömarkkinat toimivat reilusti, läpinäkyvästi ja ilman manipulointia. Tässä selkeä yhteenveto siitä, miten REMITin pitäisi toimia:** ## ? 1. Mikä REMIT on? - **REMIT = Regulation on Wholesale Energy Market Integrity and Transparency** - EU-asetus, joka tuli voimaan vuonna 2011 - Suomessa valvonnasta vastaa **Energiavirasto** - Tavoitteena: **estää sisäpiiritietoihin perustuva kauppa ja markkinamanipulaatio** ## ? 2. Mitä REMIT vaatii? Markkinaosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa: - ⚠️ **Tuotantolaitosten viat, huollot ja kapasiteettimuutokset** - ? **Siirtolinjojen rajoitukset tai poikkeamat** - ? **Kaikki tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa sähkön hintaan tai saatavuuteen** ➡️ Ilmoitukset tehdään **UMM-portaalissa (Urgent Market Messages)**, joka on julkinen ## ? 3. Miten REMITin pitäisi toimia käytännössä? | Tilanne | REMIT-ilmoitusvelvollisuus | |--------------------------------|-----------------------------| | Voimala menee huoltoon | ✅ Ilmoitettava heti | Siirtokapasiteetti rajoitetaan | ✅ Ilmoitettava heti | Tuotanto viivästyy | ✅ Ilmoitettava heti | Siirto jää vajaaksi ilman teknistä estettä | ❌ Ei ilmoitusta → virheellinen hiljaisuus ➡️ **Jos ilmoitusta ei tehdä, viranomaisvalvonta ei voi puuttua tilanteeseen** - REMITin tarkoitus on **paljastaa poikkeamat, jotka vaikuttavat hintaan** - Ilmoitusvelvollisuus on selkeä – mutta **valvonta ei toimi, jos ilmoituksia ei tehdä** - **Hiljaisuus REMIT-portaalissa mahdollistaa keinotekoisen hinnannousun**
muokattu: 9.10.2025 12:53
Toivo Koistinen 09.10.2025 18:50

Kai se on tämäkin sitä liiketaloutta, eli talouskasvua.
Noh meillä sikäli, että olen aina tehnyt kahden vuoden kausisopimuksen sähkön myyjän kanssa muttumattomalla kilowattihinnalla.
Minä olen huono seuraamaan sitä hintavaihtelua, jos olisi pörssisähkö, että millon saa pistää saunan lämpiämään, ja millon sitten saa paistaa puoliso leipää, ja pullaa sähköuunissa, ja keittää pottukeiton.
Kai se, että kunhan elake riittää elämiseen, kun ei enää edes autoretkiä tehhä, vaan elellään kotosalla.
Mutta Trumppihan sai ison sulan hattuunsa tuossa Iisraelin sotimisessa. Olisi nyt hyvä, jos tulisi edes sinne rauha, ja pääsisivät ihmiset siivoamaan noita sotajälkiä, ja panttivangit kotio.
Ennää kun hän saisi puuttinin rauhottumaa, ja saisivat siivota Ukrainan sotkun.
Tp


Polliittinen osuus.
muokattu: 9.10.2025 18:50

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen.