Politiikkaa.

Näin. Samat kokemukset mullakin, vaikka pyrin välttelemään suomalaisia.
Täällä vaan ei kuulu tapoihin kännyjen lääppiminen kun seurassa ollaan.

Minä en välttele esim. Fuengirolassa suomalaisia vaan osallistumme mm. niihin Suomelan rientoihin jossa eläkeläiset ja nuoret opiskelijat pyörivät.
Lisäksi monia muita sopivia ajanviettopaikkoja ja tapoja.
Vuosittain saa Suomelan kirjastosta monia samana vuonna ilmestyneitä suosikkikirjoja joita kotimaassa joutuu jonottamaan kauan.
Monien suomalaisten tapana on mennä lunastamaan kaupungin parhaisiin hinta/laatu paikkoihin jossa heihin törmää päivittäin.
Siellä niitä juttuja syntyy hyvässä seurassa ihan suomeksikin.

Sehän se tän homman hienous, että saa mennä kukin tavallaan.
Mä en ole osannut kaivata suomalaista seuraa reissuillani. Joskus vahingossa kyllä osuu kohdalle. Viimetalvena kreikan retkellä ei tavattu suomalaisia lainkaan, paitsi peloponnesosissa camping thinesissä 5 suomalaista pariskuntaa. Miten sattukin, eikä ne ollu mitenkään ryhmänä kulkevia vaan osuneet siihen muuten.

Kun olen ollut Fuengirolan "puoliasukas" kohta 20 vuotta eli useampi kuukausi per vuosi olen jopa kaivannut puhetta suomeksi muutaman päivän välein. Siitä niitä keskustelujqa syntyy. Hyvin harvoin tavataan uudestaan paitsi tietenkin heitä jotka asuvat vuodessa siellä 4-12 kk/vuosi.
On selvää ettei useinkaan päivän-kahden tuttavuudesta/naapuruudesta synny syvempää tuttavuutta esim. campingillä. Tosin niitäkin syntyi silloin kun työelämäaikana kiersimme Eurooppaa.

Kummallisuuksia osuu kohdalle. Pari vuotta sitten ajelin portugalissa N2 tietä vuorilla. Ei juuri mitään liikennettä. Pysähdyin näköalapaikalle, ja hetikohta taakse pysähty saksalainen peltikuoriainen karavaanari. Ukko tuli ulos ja alkoi kehua maisemaa.
Tunnistin äänen!
Kysyin että eikö me oltu 30 vuotta sitten samassa duunipaikassa antwerpenissa, belgiassa?

Muisti jopa mun etunimen. Ja juttua riitti.

Pitäähän johtajia olla. Pitäähän!

Siellä touhussa yli 600 erillisten alueiden
erikoisosaajaa. Tulos töistä on luettavissa toimintojen tuloksista.
Tekijät vastuuseen jottei nykytavat säily.

Miten politiikka saadaan vastuuseen?????
Tuossa kuulin, että jonkin hyvinvointialueen johtajien palkka kuussa oli 60 000 euroa. Paljonkolie vuodessa.
Että semmosta...
Tp

Poliitikot ja varsinkin puolueet ovat ottaneet tuohon vallan.
Edellyttää heiltä oikeudenmukaista kansalaisten hyväksi tapahtuvaa toimintaa.

Niillä vaan vaihtelee mikä on kansalaiselle hyväksi tai oikeudenmukaista.

Niiden luulot vaihtelee siitä mikä on kansalaisten hyväksi koska puolueen ja oma etu on tärkeämpi.
Esim. perusteettomat yöpäivystysten lopettamiset ilman julkistettuja kustannuslaskelmia.
Paljastuisiko liikaa "turhia" kustannuksia?

Eiköhän vähemmillä johtajilla selviäisi?
10 000€ keskiarvo palkalla pohjois-Pohjanmaalla 550 000€ x 1.70 sos. kulut 935 000€/kk.

Niimpäniin. Muistu taas, kun luin näitä se aika, kun eduskunta lakkautti läänin hallitukset, kun katsoi silloin että ei tarvita mitään turhaa välihallintoa eduskunnan ja kunnan valtuustojen väliin, vaan eduskunta, ja kuntahallinnot voivat hoitaa asiat suoraan keskenään kommunikoimalla.
Sehän on sikälikin, etä on paljon poliitikkkoja, jotka kuuluvat sekä kunnan hallintoon, että eduskuntaaan.
Muuttamutta... Montako eduskuntakautta tuota sotesotkua ajettiin sisään kun käärmettä pyssyyn.
Tp

Moro
Ette ole vielä kieltäneet ottamasta kantaa suomen energiapolitiikkaan, siispä vielä jatkan aiheesta. Koen tämän asian niin ettei se toimi Suomessa niin kuin muissa pohjoismaissa. Siispä kerron ajatuksiani!

Kaverille-kirje: Miksi Suomeen tarvitaan sähkön aluehintajärjestelmä
Suomen sähkömarkkinat toimivat tällä hetkellä yhtenäisen hinta-alueen mallilla, vaikka maantieteelliset ja tuotannolliset erot ovat merkittäviä. Aluehintajärjestelmä toisi läpinäkyvyyttä, reiluutta ja teknistä tarkkuutta – sekä pohjoiseen että etelään.
Tämä kirje pohjautuu esitykseen, joka on toimitettu Energiavirastolle (EMV). Valitettavasti virasto ei todennäköisesti vastaa – kuten aiemminkin, kun teknisesti perusteltuihin havaintoihin on reagoitu vaikenemalla tai siirtämällä vastuu muualle.
Miksi aluehintajärjestelmä?
• Siirtopullonkaulat peittyvät: esimerkiksi P1-leikkaus (Fingridin määrittelemä siirtoraja pohjois- ja eteläsuunnan välillä Suomessa) siirtää sähköä pohjoisesta etelään jopa 2 695 MWh/h (megawattituntia tunnissa), mutta Fingrid ei julkaise kapasiteettia.
• Tuotantovasteet vääristyvät: OL3 (Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö), vesivoima ja CHP (Combined Heat and Power, eli yhteistuotanto) eivät reagoi hintasignaaliin, koska alueellista eroa ei näy.
• Hintapiikit syntyvät ilman teknistä vajetta, vaikka tuonti SE1:stä ja SE3:sta (Ruotsin sähkömarkkina-alueet: SE1 = Pohjois-Ruotsi, SE3 = Etelä-Ruotsi) on täydessä käytössä.
Miksi Etelä-Suomi hyötyy?
• Aluehinta paljastaa, milloin etelässä maksetaan liikaa – vaikka sähköä olisi saatavilla pohjoisesta tai Ruotsista.
• Se kannustaa investointeihin oikeisiin paikkoihin – ei pelkästään kulutuskeskittymiin.
• Etelä saa läpinäkyvyyden vesivoiman ja OL3:n vasteeseen, jotka nyt ohittavat markkinasignaalin.
Vesivoiman haitat pohjoisessa:
• Ekologiset vaikutukset: jokien padotus, vaellusesteet, ohijuoksutukset
• Maisemahaitat: tekoaltaat, vedenkorkeuden vaihtelu
• Paikalliset riskit: tulvavaara, jääpadot, säännöstelyn epävarmuus
• Sosiaalinen kuormitus: paikalliset eivät hyödy – omistus etelässä
Vesivoiman omistus (etelässä):
• Kemijoki Oy: pääomistaja Fortum ja valtionyhtiöt
• Pohjolan Voima: omistajina mm. UPM, Stora Enso, Helsingin Energia
• Tuotto ohjautuu etelään, vaikka haitat jäävät Lappiin ja Oulun lääniin
Tuulivoiman alueellinen keskittyminen – pohdintaa:
• Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja rannikkoalueet kantavat suurimman osan tuulivoiman maisema- ja melukuormasta.
• Alueellinen hyväksyntä heikkenee, kun tuotanto ei hyödytä paikallisesti – sähkö siirtyy etelään, mutta hinta ei eriydy.
• Aluehinta loisi kannustimen hajauttaa tuotantoa ja kompensoida paikallisia vaikutuksia.
• Tulevaisuudessa aluehinta voisi ohjata tuulivoiman sijoittumista myös eteläisempiin alueisiin, joissa kulutus on suurta.
Aluesiirrot Ruotsista – hyödyt ja haitat:
• SE1–FI: halpaa sähköä pohjoiseen, mutta ei ohjaudu etelään ilman aluehintaa
• SE3–FI: tukee etelän kulutusta, mutta FBMC (Flow-Based Market Coupling, siirtoihin perustuva markkinakytkentämalli) voi ohjata siirtoa muualle
• Valvontapuutteet: kapasiteettia ei julkaista, pullonkaulat peittyvät
Aluejakoehdotus Suomeen (2–4 aluetta):
• Alue 1: Lappi ja Oulun lääni – vesivoiman ja tuulivoiman haitta-alue
• Alue 2: Keski-Suomi – siirtovyöhyke
• Alue 3: Etelä-Suomi – kulutuskeskittymä
• Alue 4 (optio): Itä-Suomi – erillinen tuotanto- ja siirtotilanne
Yhtenäishinta on harha. Aluehinta on totuus.
Aluehintajärjestelmä ei ole rangaistus – se on reiluuden väline. Se paljastaa, missä sähkö oikeasti maksaa, missä tuotanto vastaa hintaan, ja missä kuluttaja maksaa turhaan. Se myös ohjaa tulevaisuuden investointeja sinne, missä ne ovat teknisesti ja sosiaalisesti kestävimmät.

Lyhenteiden selitykset:
• OL3 = Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö (n. 1 600 MW)
• CHP = Combined Heat and Power, eli yhteistuotanto (lämpö + sähkö)
• FBMC = Flow-Based Market Coupling, siirtoihin perustuva markkinakytkentämalli
• SE1 / SE3 = Ruotsin sähkömarkkina-alueet (SE1 = Pohjois-Ruotsi, SE3 = Etelä-Ruotsi)
• FI = Suomen sähkömarkkina-alue
• P1-leikkaus = Fingridin määrittelemä siirtoraja pohjois- ja eteläsuunnan välillä Suomessa
• MWh / MWh/h = Megawattitunti / megawattituntia tunnissa (energian määrä / siirtoteho)
• Fingrid = Suomen kantaverkkoyhtiö, vastaa sähkön siirrosta ja järjestelmästä
• Nord Pool = Pohjoismainen sähköpörssi, jossa spot-hinnat määräytyvät
• EMV = Energiavirasto, Suomen sähkömarkkinoiden valvontaviranomainen

Terveisin
Kari Pykälä
Yksityinen ajattelija/pohtija, ei kuitenkaan havukka-ahon tasoinen

Jos Energiamarkkinointivirasto pitäisi ostoista/myynneistä tilastoa jakaen ne teollisuudelle ja yksityisille niin voisi tehdä laskennallisen arvion siitä kumpi puoli tukee toista.
Tiedossa on summittaiset keskihinnat molemmilta puolin.
Mutta koska yksilöllisiä eroja on molemmin puolin, mennään sen taakse ja jätetään asia sikseen hyödyttäen sähkön myyjiä.
Varmaan ei joku osapuoli halua moista arviota. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin tärkeitä.
Rehellisyys ilman esim. kateutta tai kilpailua olisi tärkeämpää.
Olen huomannut että suomalainen tapa on luulla ostavansa "halvalla".
Se ei pidä paikkaansa, pelkkä luulo.

Jippii.

Eläkkeet nousee ensvuonna 0,88%

Siis jos sais 10000 eläkettä niin 88€

Jotenkin tuntuu että elinkustannukset nousee enemmän. No, elämä on…

Ripaus realismia 🙈
Monien brutto eläke lähempänä n.1500e kk, korotus n.13,20e kk. Pulmaa kerrakseen, ostaakko Postia 🤑 vai HKn sinistä 😋 , no ei käy, siinä on possua - siis Postia 🤦 - leikisti. 🤐 H

Eihän se mullakan paljoa nouse pätkätyöläisen pienelake kun on.
Mutta mulla se etu rikkaampiin, ettei mulla tarvi rikastua, kunhan seleviän siihen asti, kun Tuonen lautturi roppaa hihasta kiinni, että lähetäämpä katiskan laskuun, ja nyt et sitten karkaa lauttarannasta.
Tp

Unohtui. Mulla on ollut siitäasti, kun tuli nuo carunat, ja tämä sähkösählinki sähkön kausihinta kaksvuotinen
En kehannu ruveta siihen, että vahdin, millon on halavin sähkö, ja sillon saunan lämmitys, ja muut semmoset hommat.
Lämmitän talavella leivinuunia kaveriksi sähköpattereille. Eilissä kaatelin rankoja tuosta rantapuolen kuusikosta, ja hyvä naapuri tuosta jonkinmatkan päästä aiko ne traktori kourapelillä ajella rantteelle, missä enskesänä jos elelen laittelen häkkiiin pinoon, kun entisiä kärrään latoon talaven odotteluun
Siinäse.
Tp
Hyvää pyhämiesten päivää kaikille

Minulla on mahdollisuus ostaa 3-4 heitto-kuutiota klapeja puuvajaan kannettuna ja pinottuna/vuosi.
Eläkeläiselle riittää siihen työksi sisään kantaminen ja niiden polttaminen.
Tottakai kallista n 500 €/vuosi, mutta sopii minulle ainakin toistaiseksi.

Totta. Sarkasmi on vaikee laji.

Meilläpäin saa 500€:lla ison kuorman koivurankaa pihaan tuotuna ja on ihan sopivaa liikuntaa ja ajanvietettä niitä pieniä.
Kaksi puulatoa niin, että toisesta poltetaan ja toisessa on seuraavan vuoden puut kuivumassa.

Mieluummin käytän rahaa sen 500 + katkomisen sekä pilkkomiseen ja pinoamiseen kuuluvan ajan muuhun hyödylliseen. Esim. eläkkeellä oloon.
Tietenkin voisi ostaa koivikkoista maata ja odotella runkojen kasvavan ja sitten hakea itse ne puut sieltä kuivaamaan.
Tosin pitäisi ostaa saha ja kirves tai vastaavat koneet.
Ovat ko. alan ammattilaisia he jotka noin tekevät. En kilpaile heidän kanssaan.

No joo, kukin tekee ja toimii omien tarpeidensa mukaan.

Lautturin hommista tiedä… mutta rikastumisen saa unohtaa kyllä. Kaikki hyvin, tällä pärjäilee jotenkin. Muuta tarvitakkaan.

Ei ole tarvinnut laihtua, ei erääntyneitä laskuja eivätkä kipusairaudet vaivaa, joten kohtuullisesti päivät kuluvat.
Tosin luxusauto puuttuu, samoin huvijahti ja kesämökki Karibilta joten paremminkin voisi mennä - hallituksen syy.

Luxusautoa en tartte. Kesämökki on jo ja siellä huvijahtina savolaismallinen jossa hondan 2,3 heppanen isolohko. Ei kerkee karibialle sillä mitenkään.

Näillä mennään. Nää riittää. Ja hyvä niin.

Se on jännä miten elämä muuttuu kun raitistuu. Asenne kaikkeen muuttuu. Elämä on elämisen arvoista taas. Päivä 2487 juomatta.

En ole raitistunut mutta vanhaan kulttuuriin jotenkin kuului myös alkoholi ja sen kanssa liikekumppaneiden yhdessä olo.
Sitten vaihdoin pois tuosta kulttuurista, edelleenkin liike-elämään.
Päätin silloin nyt vähennän käyttöä ja siitä noin viiden vuoden kuluttua huomasin ettei noita märkiä iltoja ole.
Noista ajoista on nykyään kulunut jo yli 25 vuotta. Sinä aikana maksimi annos per vrk on ollut yksi ravintola-annos muutaman kuukauden välein.
Janoa on, mutta se menee ohi muilla kosteilla kuin alkoholilla, eikä sitä edes mieli tee. Elämän laatu ei ole laskenut yhtään paremminkin...

Näin se. Mä syötin ja juotin asiakkaita 40 vuotta. Isäntänä piti aina kuitenkin olla suunnilleen kunnossa. Eläkkeelle kun jäin niin lähti pahasti mopo keulimaan. Otin kännin päälle jokapäivä. Ei, en kaatuillu ja hölmöilly, mutta kännissä kokoajan. Enkä saanut sitä loppumaan vaikka kovasti yritin. No menin minnesota hoitoon kuukaudeksi. Se oli tosi vaikee päätös. Eikös niissä käy juopot. Oli se onnenpotku ymmärtää mennä sinne.
Olen kyllä edelleen alkoholisti, en vaan juo enään. Ainakaan tänään.

Onhan tuosta viime humalasta kai parkymmentä vuotta, tai jottain.
Tuli keran oikea koistinen. (Vilppulaksi koistinen on kova krapula) että aamulla luuli, että tähän kuolee, ja iltasella hätäilin, pirulauta, eikötähän ees kuole.
Pistin korkin kiinni, ja on pysynyt, mitänyt joskus aluantaisaunan päälle neljännes snapsilasillista konjamiinia, mitä noissa synttärilahjapulloissa on ollu kauan.
80 luvun alussa koneyrittäjä hokutteli, jotta ala ajaan kaivinetta hälle. No siinä opiskellessa palo tupakki sormien välissä, että meinasi nahka palaa, niin nakkasin viimesen ulos ovesta, ja tuumasi, toimiiko isän neuvo pojalle, kun aloin polttaan, ja sitten halutti lopetttaa, mutta eitullut mitään.
Isä aikanaan sanoi. Sinähän sen sätkän naamaasi pistät. Kai sitä aikamies sentään oman käpälänsä saa kurissa piettyä. Eikai sitä sätkää tuommoselle kukkaan muukaan tohi suuhun työntää.
Siitäasti on ollu tupakki sammuksissa, ja kertaakan en ole katunu, en pullonkorkin sulukemista, en tupakan naamasta poispitoa.
Tp

Samansuuntaiset ratkaisut kuin Toivolla, on ollut meikäläiselläkin. 50 vuotta on kulunut tuosta päätöksestä ja pitänyt on. Eikä ole harmittanut ollenkaan.
Tv.

Avoin kirje: Skandinavian sähkö – Baltian vihreän siirtymän selkäranka?
Arvoisa lukija,
Suomen, Ruotsin ja Norjan sähköjärjestelmät ovat vuosikymmenien aikana rakentuneet vakauden, puhtauden ja omavaraisuuden periaatteille. Ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima muodostavat selkärangan, joka mahdollistaa matalapäästöisen ja toimitusvarman sähköntuotannon. Tätä järjestelmää kutsutaan usein Skandinaviaksi – ei vain maantieteellisesti, vaan myös sähköteknisesti.
Nyt tämä järjestelmä kantaa harteillaan muutakin kuin omaa kulutustaan.
Baltian maat – Viro, Latvia ja Liettua – ovat kytkeytyneet Nord Pool -markkinaan, mutta eivät Skandinavian sähköjärjestelmään. Niiden oma tuotanto nojaa edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, erityisesti liuskekiveen ja maakaasuun. Tuontiosuus on hälyttävä: jopa 40–50 % kulutuksesta katetaan ulkomaisella sähköllä, pääosin Suomesta ja Ruotsista. Estlink-yhteyksien kautta Suomi vie Viroon määrän, joka vastaa yhtä ydinvoimalaa – 1 000 MW.
Tämä ei ole enää tilapäistä apua. Se on rakenteellinen riippuvuus.
Kun Baltia puhuu vihreästä siirtymästä, se tarkoittaa käytännössä Skandinavian sähköä. Mutta kuka maksaa tämän siirtymän? Kuka investoi, kuka kantaa hintariskin, ja kuka vastaa siitä, että Suomen kuluttajat eivät joudu maksamaan Baltian puutteellisen tuotantokapasiteetin seurauksia?
Suomen sähkö on puhdasta, mutta ei rajatonta. Jokainen megawatti, joka viedään Viroon, on pois kotimarkkinalta. Ja kun vienti nostaa hintaa Suomessa, maksajaksi jää suomalainen kuluttaja – samalla kun Baltia rakentaa omaa siirtymäänsä ulkoistetun tuotannon varaan.
Vihreä siirtymä ei voi perustua tuontiin. Se ei voi nojata naapurien investointeihin. Baltian on rakennettava oma sääriippumaton, vähäpäästöinen tuotantonsa – aivan kuten Suomi on tehnyt.
Muuten Skandinavian sähkö ei ole enää yhteinen resurssi. Se on vientituote, jonka hintaa maksavat ne, jotka sen tuottavat.
Terveisin
aatteleppa ite,,,ite
ps. haluaako Suomi olla koko maailman sosiaalitoimisto? Joskus tuntuu siltä

Siis tuon mukaan kotimainen tuotanto on kalliimpaa kuin esim. tuontisähkö Ruotsista.
Siis kansantaloudellisesti laskien huomioiden hyödyt ja kulut/ongelmat.
Myydäänkö/välitetäänkö sähköä Viroon tappiolla?
Onko sinulla siihen perustelu?

Vastaus: Suomi vie kun voi – tuo kun on pakko
Suomen sähkövienti ei ole jatkuvaa, vaan tilannesidonnaista. Kun Skandinaviassa – erityisesti SE1:ssä ja SE3:ssa – on ylitarjontaa, Suomi vie sähköä ulospäin, tyypillisesti Viroon, jopa 1 000 MW tasolla. Tämä vastaa yhden ydinvoimalan tehoa. Vienti tapahtuu markkinahintaan, ei tappiolla.
Mutta kun kotimaassa syntyy tuotantovaje – esimerkiksi OL3:n tehorajoituksen, tuulivoiman puutteen tai kulutuspiikin vuoksi – Suomi tuo sähköä. Ja silloin tuonti ei ole puhdasta. Fossiilista sähköä virtaa Suomeen Baltian ja Keski-Euroopan kautta, erityisesti kivihiilivoimaa Puolasta ja kaasulla tuotettua Saksasta.
Tämä on seurausta siitä, että Suomi on luopunut omasta fossiilisesta säätökapasiteetistaan. Inkoon 1 000 MW kivihiilivoimala ja Meriporin 565 MW varavoimayksikkö on poistettu käytöstä. Tilalle ei ole tullut vastaavaa säätökykyä – vain hajautettua tuuli- ja aurinkovoimaa, joiden tuotanto vaihtelee.
Vihreä siirtymä on arvokas tavoite, mutta se ei saa perustua siihen, että Suomi vie puhdasta sähköä ulos ja tuo fossiilista sisään. Baltian on rakennettava oma siirtymänsä – aivan kuten Suomi on tehnyt, maksamalla siitä säätökyvyn menetyksen ja investoimalla puhtaaseen kapasiteettiin.

Kari Pykälä vastauksessa on hänen mielipiteensä esillä. Ja sehän on Suomessa sallittua.
Voin vastata mielipiteelläni koskien Viron "auttamista" sähkömäärissä.
Viro on vasta kehittänyt kaikkea omaa infraansa vasta 30 vuotta itsenäisenä valtiona. Suomella on ollut aikaa samaan asiaan yli 100 vuotta.
Siksi on mielestäni aivan oikein jotta Suomi auttaa, jos pystyy auttamaan, niitä valtioita joihin halutaan panostaa.
Jos toiminta ei ole suoraan tappiollista vaan täytyy etsiä investointeihin kustannussyy "mutkan kautta" niin sehän auttaa vain Virolle ja Suomelle "ei niin myötämielisiä" mielipiteitä .
Mielipiteisiin voi vaikuttaa monella tavalla. Usein siitä käytetään myös sanaa "propaganta". (Sanan merkityksen voi tarkistaa vaikka Vikipediasta.)
Tulisi myös selvittää mikä on ollut Suomen kokonaisinvestointien syy, ovatko tarpeellisia, ja mitkä vaikutukset ovat Suomelle esim. pidemmän ajan kuluessa.

Miksi Suomi auttaa Viroa – ja miksi se voi olla oikein
On totta, että Suomessa mielipiteet ovat sallittuja – niin myös tässä keskustelussa. Oma näkemykseni Viron sähköavusta perustuu historialliseen ja alueelliseen vastuuseen.
Viro on ollut itsenäinen valtio vasta noin 30 vuotta, ja se rakentaa edelleen omaa infrastruktuuriaan. Suomi on saanut kehittää omaa sähköjärjestelmäänsä yli 100 vuoden ajan. Tässä valossa on mielestäni aivan oikein, että Suomi auttaa, jos siihen on mahdollisuus – erityisesti niitä valtioita, joihin halutaan panostaa strategisesti ja alueellisesti.
Jos sähkövienti ei ole suoraan tappiollista, vaan kustannusvaikutus syntyy epäsuorasti investointien kautta, se ei ole yksiselitteisesti negatiivinen asia. Päinvastoin – se voi vahvistaa alueellista yhteistyötä ja vakautta. Tällainen toiminta voi kuitenkin herättää myös kriittisiä mielipiteitä, erityisesti niissä, jotka eivät katso Baltian suuntaan myötämielisesti. Mielipiteisiin voi vaikuttaa monella tavalla – ja joskus tätä kutsutaan propagandaksi. (Sanan merkityksen voi tarkistaa vaikka Wikipediasta.)
Olisi tärkeää selvittää, mikä on ollut Suomen kokonaisinvestointien syy sähköjärjestelmässä.
• Ovatko investoinnit olleet huoltovarmuuden, päästövähennysten vai vientipotentiaalin vuoksi?
• Mitkä ovat niiden vaikutukset Suomelle pitkällä aikavälillä – taloudellisesti, geopoliittisesti ja ilmastollisesti?
Vasta kun nämä kysymykset on selvitetty, voidaan arvioida, onko sähkövienti Viroon pelkkää "auttamista" vai osa laajempaa strategista kokonaisuutta.

Ei tullut mitään uutta tietoa, vain lainauksia ja uusintaa.
Ei johda mihinkään, lopetan tähän jollei uutta todellista faktaa tule esiin.

Onkhan männy jauhot ne....n eikä lapsen velliin... 🙉.
4 🤔 yhtenevästi erriin laisesti,
1 kirjuuttelee omiaan, samastaki asiasta 🥱.

No vaalithan on tulossa - että niitä ootellessa... mutta että joko se peli alako vaikka tuomarilla on "pilli taskussa" 🤭

Voivoi tuota teatteria, "alakaakko vaiko eikö alakaa ja mille alakkaa" jota meän media höystää päivittäin. Tieten jostainhan se heänki on leipäsä revittävä.

Lupaili komiaa keliä laajaan Lapin maahan 😉 - taijan ottoo netti vapaan viikon lopun ja lähen puskaan kuuntelemaan ko kuukkelit pulisee omiaan. 🇫🇮 H. 🫡

Se on Heikki hyvä ajatus, tuo nettivapaa viikonloppu ja hyvään puskaan nauttimaan elämästä.

Taitaa huonosti parantua asiasta vain vaaleja odotellessa.
Työllä, teoilla, vaikuttamalla ja yhteydenotoilla päättäjiin saa jotain aikaan
Täällä toisia moittimalla ei edes oma itsetunto kohene. Luulo siihen vain.

Jotut oottaa vaaleja jouten jotkut keksii harmitonta ajankulua 🤗.

Hirven syän 2-3kg - ko sen selevittelee paine kattilaan, köppäukon maha kiittää, loput 30% jää räippeinä luontokappaleille. Niin se aika rientää kuin siivillä räippeitä leikkoessa suupaloiksi ja luontokappalleet kiittää kujertamalla huolettomasti omijaan. Eivät moiti eikä motkota, ovatpa sitten koti kuukkeleita tai puskan vieraita, aina niitä vain jostain vieraaksi löytää. H 🤭

Ravintoa on kahenlaista. 🤦
Ruumiin ja sielun H 🤭

Menisi vaan politiikkaan siellä Blairin kotimaassa.
Ei toivottavasti Suomessa ainakaan niillä arvoilla ja päätöksillä kuin aiemmin.

Noo, sillä oli useita vaikeita, yllättäviä hommia vastassa kaudellaan. Esim Koronavirus. Ei tommosia voi ennakoida ja varautua.
Ja sitte se että mihin, eli keneen, vertaa.

Ei kannata vertailla huonoja huonoihin. Meillä Suomessa ei ole taitavia hallituksia tällä vuosituhannella.
Jos Suomen tulevaisuutta tavoitellaan paremmaksi, niin lisävelkaantuminen lopetettava ja velkojen vuosittaisiin korkomaksuihin huomio.
Suomi on menestynyt hyvin alkaen 50-luvun puolivälistä 50 vuoden ajan. Sen jälkeen on unohdettu eikä ole havaittu oikeaan aikaan todellista muutostarvetta.
Nyt ei sitä ole osattu. On valtioita Euroopassa joilla samantyyppinen kehityskaari kuin Suomella. Esim. Kreikka. He osasivat muuttaa tapojaan.
Heillä menee nyt entiseen verrattuna hyvin. Suomessa muutosta ei osata eikä hallita.

Huonoja verrata huonoihin…

Kreikalla menee hyvin entiseen verrattuna…

Onko tässä joku ristiriita nyt?



Toisaalta, Irlanti onnaika hyvä esimerkki. Rapakunnossa oleva maa tiputti pääomatulon veron 10 prosenttiin ja autotehtaat, tietokoneyritykset jne alko heti investoimaan sinne ja pystyttämään tehtaita jne. Se oli maalle kovaa nousua.

Nuo Irlannin tapahtumat tapahtuivat viime vuosituhannella. Tänään siellä ovat esim. tehokkaasta elokuvien/taiteen tuottamisesta huolimatta ihan muut ongelmat jotka eivät muuttuneet ko. verokohtelumuutoksesta huolimatta.

Tottakai viime vuostuhannella. Nää jutut ei ihan hetkessä korjaannu. Aikaa se ottaa paljon.
Sellasta pikaremonttia ei olekaan että muutamassa vuodessa mullistavia juttuja taloudessa tapahtuu. Tai no, kyllähän sotakorvaukset aika nopeesti teollisti Suomen.

Kaikki asiat ei kulje aiemmin odotettua/totuttua rataa. Tuo mainitsemani verouudistus Irlannissa tapahtui muistaakseni n. 50 vuotta sitten. Siitähän seurasi valtava kehitys mm. kulttuurialan tuotantoon ja sen tuotannon raju kasvu Irlannissa, josta mm. Englanti kärsi .
Kreikan pohjaanotto tapahtui alle 20 vuotta sitten. Toivottavasti Suomen pohjakosketus olisi nykyään eikä siirtyisi tulevaisuuteen. Persauksemme ei kestä kauan merivettä.
Suomen sotakorvaukset olivat silloisen näkemyksen mukaan pakko. Meniköhän Suomen sotakorvaukset nykyisen kansainvälisen oikeudentajun mukaisesti oikein? Joutuuko Ukraina maksamaan korvauksia tulevaisuudessa?

Kulttuuri joo, ihan kiva. Mutta siis se muutos toi Irlantiin firmoja, tuotantolaitoksia, kokoonpanotehtaita. Työpaikkoja ja tuottavuutta. Kulttuurit ja taiteet, lähes tuottamattomina seurasi perässä. Erotettava syy ja seuraus.

Ja Suomen sotakorvaukset, joo, pakkotilanne. Mutta se synnytti nopealla aikavälillä teollisuuden joka johti kovaan nousuun. Syy oli korvaukset, seuraus teollisuus joka nosti koko maan.