Politiikkaa.

Putiliinin droonejako väistelet. Huono tuuri jos kohdalle sattuu.

---

Eipä se niin tarkkaa…

En varsinaisesti drooneja. Puuttinin luomaa hullutusta lähinnä.

Laskentaa on monenlaista

Velan kasvu Marinin hallituskaudella (2019–2023):
• Valtion velka kasvoi noin 44 miljardilla eurolla
• Suurin osa tästä liittyi koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamiin kustannuksiin
💰 Koronatukien osuus:
• Tarkkaa erittelyä koronatukien osuudesta ei ole julkisesti saatavilla yksiselitteisesti, mutta arviot liikkuvat 15–20 miljardin euron välillä. Tämä sisältää:
• Yritystuet ja kuntien tukipaketit
• Terveydenhuollon lisäresurssit
• Lomautus- ja työttömyysturvan laajennukset
• Rokotuskampanjat ja testausinfrastruktuuri

Jos tukia ei olisi maksettu:
• Velkataakka olisi voinut olla 15–20 miljardia euroa pienempi
• Mutta: ilman tukia talous olisi saattanut supistua enemmän, työttömyys kasvaa, ja konkurssiaalto olisi voinut iskeä laajemmin. Tämä taas olisi voinut johtaa pitkäaikaisempiin kustannuksiin ja hitaampaan toipumiseen.
🎯 Yhteenveto: Jos Marinin hallitus olisi jättänyt koronatuet maksamatta, velka olisi todennäköisesti ollut noin 25–30 % pienempi hallituskauden aikana. Mutta se olisi tullut todennäköisesti kalliimmaksi toisella tavalla – inhimillisesti ja taloudellisesti.

Nonii, paljoka net kärräs velekarahoo kauas kauas pois meän omilta vähävarasilta tai vaikka tuote kehitykseltä hallitus kautensa aikana ja jäikö niistä jälelle muuta ko veleka korkoineen, tosin eihän sen mielestä valtion tarvihe maksaa valtion velekoja pois, korko laskun suuruus kuiten tais tulla yllärinä 😬.
Ei tunnu haittaavan, sama laulu jatkuu sillä Orpo-Purran vika ko... 🙈
Välikysymystä ootellessani kirjuuttelen, viime vuonna 8 ny vasta 3 ... 🤔 H

---

No tätäkin olen hokenut aiemminkin.
Kun presidentin valtaoikeudet kumottiin, tuli enemmistöhallituksesta "diktatuuri". Sitä ei hajoita kun se itse, ja se tapahtuu noin puolivuotta ennen seuraavia euskuntavaaleja.
Siihen asti se sa kevennellä isotuloisten veroja, ja omia etujaan, ja kiristellä tavallista kansaa.
Tp

Elä ou huolissaan, nouseehan meän eläke v. 2026 mahtavan kohta rosentin, kyllä sitä kannatee tuunarin kajehtia, lisäks mätkähtää vero ale, jos mätkähtää sehän on yheesä kuukauvessa siinä kympin hujakoilla, ostasko "nokiaa" vai mäniskö puuroon 🙈 🤔 aikanaan tuo selevijää. H

Vielä ajatuksia tunnin junasta? maksaa noin 3 miljardia euroa ja lyhentää matka-aikaa jonkin verran. Miten laskennan mukaan tämä on tuottavaa? ja onko takaisinmaksuaikaa olemassakaan?
Nyt esillä uutisissa junarata Kolarista Kiirunaan, jonka hintalappu noin 1,75 miljardia euroa, että kumpi mahtaa olla järkevämpi investointi tässä mailman tilanteessa?

Kaipa se heille on tärkeää joilla on asiaa Kolarista Kiirunan tai Turusta Helsinkiin tai päinvastoin tai väliasemille.
Ihan sama kuin bussilähiliikenteen käytössä ellei ole mahdollisuutta oma auton käyttöön.
Orpo joka ollut toisen etumiehenä ei tarvitse kumpaakaan toistaiseksi, kun käytössä on työsuhdeauton takapenkki.
Kyseessä ei ole yhden hallituksen ajan ratkaisu vaan pitempi aikainen.
Koskaan tuskin on paras aika noin suureen investointiin.

Tieten Kolari - Kiiruna. Rahahan menee Roottiin - ulukomaille. (Suomalainen) investointi, infra meän evuksi, työpaikat ja muuki hyvä pois Suomesta. Luulis olevan opposition mieleen, mutta 😬.
Mitä arveletta olevan opposition punavihreiden 🤷‍♂️ ulos tulon - maukas vääntö "kysely tunnille".... Vastustaavat "periaattesta, huono - huono ajatus, lisäks lappi vielä jotai hyötyy". (🧐 kö eivät ite ensin keksiny mokomaa) 🙈 H

Suomi on myyty ajansaatossa usean hallituksen toimena. Posti/ itella. Tielaitos/ destia. Sähkölinjat/caruna.
Kaivokset omistaa ulkomaiset yhtiöt. Viimesempänä aukeavana Ranuan Suhangon kaivos.
Ratahommista senverta, että taisi saada rahioituksen liikenteen avaus sähköradalle Kemin, ja Haaparannan välille, niin voi matkustella junalla Ruotsiin, ja ihanko eurooppaan.
Tp

Ajatteletteko että Caruna saa keriä sähköjohtimensa pois ja viedä minne haluavat. Tilalle valtionvaroilla (?) uudet ja tehokkaat uudet johdot?
Carunasta saadut rahat on syöty ja uusi ratkaisu tulisi tilalle löytää.
Pitää palauttaa mieleen ne pienet (usein kunnallisetkin) aiemmat sähköyhtiön joilla oli edessä suuri investointi.
Kunnallinen pieni yhtiö ei osannut tehdä sitä mihin kaupallinen pystyy.
Syy löytyy päätöksentekoprosessista noissa vaihtoehdoissa.
Kyllä se olisi sähkön siirto hinta noussut vanhassa järjestelmässä kun uusien määräysten mukaan täytyi varmuutta parantaa. Sen uudet omistajat pystyivät tekemään ja velkomaan kustannukset käyttäjiltä, poliittinen järjestelmä ei siihen pysty oman kannatuksensa menettämisen pelossa.

Kyllä se olisi sähkön siirto hinta noussut vanhassa järjestelmässä kun uusien määräysten mukaan täytyi varmuutta parantaa. Sen uudet omistajat pystyivät tekemään ja velkomaan kustannukset käyttäjiltä, poliittinen järjestelmä ei siihen pysty oman kannatuksensa menettämisen pelossa.
Niimpä, tuossa oli ehkäse syy miksi linjat myytiin, mutta miten kauppa, kun joskus kuulin, että caruna maksa voitostaan vroa 11 prosenttia,
Miksi kaivokset myytiin myytiin. Miksei valtio voinut pitää itsellään koko Suomea. Heikki pohdiskeli samaa, että miksi Suomen maaperän rikkauksia ei voinut Suomi itse kaivaa.
Mutta tapahtunut on tapahtunut, ja sille ei voida enää mitään. Onpahan politiikalla aikaa puuhailla muuta.
Tp

Pekka Perällä män lujaa... Pekkarinen sano että valtion pitäis saaha oma kaivos... no sai ko ottiva.... Talvivaaran suolineen päivineen. Juoksutus määräykset ei muuttunu ja ennen ja jäläkiin myrkky lillinki juoksi ja juoksee jängälle... ny vain met oomma pönkänny sitä juoksutusta puolella miljaardilla Pekan sijaan... siis 500 miljoonalla vero rahoilla, mitä tähän sanoo Virta 🤦‍♀️ 💁‍♀️ oioi. Oisko kannattanu jättää kakka lasku Pekalle.

Kakka valavonta kuntoon ja het homma poikki jos määräyksiä ei nouvateta 😬.

Pienet poijaat pienet huolet,
Isot poijaat isot huolet.

Suo siellä vetelä täällä, no saimma mitä tilasimma ja vähä päälle, eikö.

---

Nää on kivoja. Miksi pannaan ideologisesti ja periaatteessa aina ja kaikesta hanttiin jos vain mahdollista.
Olis helppoo jos yht' äkkiä kaikki puolueet päättäisi, että kaikilla olisi Ferrari ja omatalo järven rannalla ja liksaa riittävästi. Kitinät olis sitten siinä. Äänestää ketä vaan, kaikilla sama päämäärä.

Ehe ehe ja viikonloppua porukoille.
'

Meillä aikoinaan ammattiliitossa sovittiin että esitykset hyväksytään jos kaikki on yksimielisiä.

No yks esitti: tästälähin päivässä on yks tunti töitä, ja se on ruokatunti. Tili tuodaan kotiin.

Yks prkl hämäläinen sano ettei se kerkee tunnissa syädä. Siihen kaatu sekin.

Kari 👍

YX tyhjänpäivänen postaus "hämäläinen kele"

Kyllä sitä joskus minua on syytetty, että aloitin sen Suhangon kaivoksen teon, enkä älynny, että se omistaa ulukomaan yhtiö.
Olin nimittäin ihan alussa siellä kuskaamassa tumpperilla maita pois emäkallion päältä, että saivat koelouhia sieltä rekkakuorman koerikastukseen.
Töllössä vilahti uutisteksti, että postista aiotaan tehhä pörssiyhtiö, vai käsitinkö taas väärin, no siinähän minä olen ammattimies.
Tp

Postin myynti/pörssiin vienti ei käy tänä vuonna eikä ihan ensi vuoden alussakaan. Syy on nykyinen talouslama Suomessa. Postilla ei ole tarpeeksi arvoa ko laman vuoksi.
Nykyinen myyntiarvo ei paikkaa valtion tilannetta juurikaan. Hah-hah.

Onko kunnallinen energialaitos huonosti hoidettu, täällä väitettiin näin.

Ohessa vertailua. Kunnallinen Muonio ja lihoiksi pantu Enontekiö. Lapin alueen esimerkki

Tässä tulee napakka vertailu Muonion ja Enontekiön sähkön siirtohinnoista vuodelle 2025 – ja kyllä, erot ovat yllättävän selkeitä 💡

jakelu verkko perusmaksu kk Energia maksu
Muonio 10,59€ 3,14 snt/Kwh
Enontekiö 14,27€ 7,03 snt/Kwh

🔍 Huomiot:

Enontekiössä siirtohinnat ovat selvästi korkeammat sekä perus- että energiamaksun osalta.
Sähköverkon pituus per käyttöpaikka on Enontekiössä lähes kaksinkertainen, mikä selittää osaltaan korkeampia kustannuksia – pitkät etäisyydet nostavat ylläpitokuluja.
Muoniossa siirtohinnat ovat selvästi edullisemmat, mikä tekee siitä houkuttelevamman alueen sähkönkäyttäjälle.

---

Kari, luepa väitteeni uudestaan jos viittaat minun kirjoitukseni.
Oli hyvin hoidettuja, tosin siirroltaan kenties virheherkkejä ilmasiirtoverkon omistavia yrityksiä. Kysehän on siitä ettei monellakaan siirtoyhtiöllä ollut resursseja mm. siirtää kaapeleita maan alle tms. kuten nyt on paljolti jo tapahtunut. Myös yhtiöiden lähtötilanne oli varsin kirjavaa taloudellisesti.
Noiden sähköalan energia/siirtoyritysten tuloksissa varmaan näkyy maksettujen sähkökatkosten korvaukset jotka tulee hyvittää käyttäjille. Kannattaa tutkia ja arvioida verkoston kunto ja sen tulevaisuus.
Hintojen nousuero saattaa johtua verkoston uusinnasta.
Vaikea arvioida ilman tarkempaa tietoa.
Pitäisi kaivella esille mm. tuloskehitykset ja investoinnit pidemmältä ajalta.
Se on selvää että kuluttajien hinta Suomessa sähköenergiastaan kansainvälisesti oli parikymmentä vuotta sitten yksi Euroopan halvimmasta.

puhallus?
⚡ Fortumin sähköverkon myynti (2014) – käännekohta
• Fortum myi Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networksille 2,55 miljardilla eurolla.
• Ostajina oli suomalaisia eläkeyhtiöitä (Keva, LähiTapiola) sekä kansainvälisiä sijoittajia (First State Investments, Borealis Infrastructure).
• Ulkomaiset sijoittajat omistavat noin 80 % yhtiöstä.

📈 Siirtohintojen nousu ja valvonta
• Myynnin jälkeen siirtohinnat nousivat merkittävästi, vaikka ala on säädelty.
• Energiamarkkinavirasto (nyk. Energiavirasto) valvoo hintoja neljän vuoden jaksoissa, mutta valvonnan resurssit ja keinot ovat rajalliset.
• Ammattiliitto Pro varoitti jo tuolloin, että ulkomainen omistus voi johtaa aggressiiviseen hinnoitteluun ja verosuunnitteluun, mikä ei välttämättä palvele kansallista etua.
🧩 Miksi tämä koetaan "puhalluksena"?
• Monopoli: Kuluttaja ei voi valita verkkoyhtiötä – siirtohinta on pakko maksaa.
• Tuottoisa bisnes: Verkkoyhtiöt saavat varmaa tuottoa, ja investointien jälkeen ne voivat nostaa hintoja rajallisesti valvotussa ympäristössä.
• Yhteiskunnallinen infrastruktuuri: Sähköverkko on kriittinen osa kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta – sen myynti ulkomaille herättää huolta.

🧠 Yhteenveto:
Vaikka myynti oli laillinen ja taloudellisesti kannattava Fortumille, monet pitävät sitä strategisesti lyhytnäköisenä ja kansantaloudellisesti kyseenalaisena. Se ei ehkä ollut "puhallus" juridisessa mielessä, mutta monen mielestä se oli virhe, joka avasi oven hintojen nousulle ja ulkomaiselle kontrollille.

---

Pitkästä aikaa täällä. Sorry mutta very booring. Palaan joskus.

Ymmätäköön kukin tavallaan, voihan tätä puolustellakin?
Caruna-kaupat ovat olleet yksi Suomen sähkömarkkinoiden merkittävimmistä ja kiistanalaisimmista yksityistämistapauksista. Tässä tiivistetty katsaus tapahtumiin:
⚡ Mitä tapahtui?
• Vuonna 2014 Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa noin 2,55 miljardin euron kauppahintaan.
• Ostajaksi muodostettiin Suomi Power Networks, jonka omistajina olivat:
• Ulkomaiset sijoitusyhtiöt: First State Investments ja Borealis Infrastructure (yhteensä 80 %)
• Kotimaiset eläkesijoittajat: Keva ja LähiTapiola (yhteensä 20 %)
🏢 Caruna syntyy
• Kaupan myötä perustettiin Caruna, joka otti haltuunsa Fortumin sähköverkot.
• Caruna hallinnoi noin 20 % Suomen sähkönsiirrosta, ja sillä on monopoliasema tietyillä alueilla.
💸 Kritiikki ja seuraukset
• Kauppa sai laajaa kritiikkiä:
• Sähkönsiirtohinnat nousivat merkittävästi kaupan jälkeen.
• Carunan omistajat ovat hyödyntäneet verosuunnittelua, mm. kierrättämällä rahoja veroparatiisien kautta.
• Monopoliasemaa on arvosteltu, koska asiakkailla ei ole vaihtoehtoja siirtoyhtiön valinnassa.
📊 Nykyiset omistajat
• Carunan omistus on sittemmin muuttunut. Nykyiset omistajat ovat:
• KKR (40 %)
• Ontario Teachers’ Pension Plan (40 %)
• Ruotsalainen AMF (12,5 %)
• Suomalainen Elo (7,5 %)
Caruna-kauppa on edelleen esimerkki siitä, miten infrastruktuurin yksityistäminen voi johtaa ristiriitoihin julkisen edun ja sijoittajien voitontavoittelun välillä. Jos haluat, voin myös vertailla Carunan tilannetta muiden maiden vastaaviin sähköverkkoyhtiöihin tai avata tarkemmin sen talouslukuja.

Kukahan tuotakin pääminiterinä hoiteli?

Niin tuo poatin homma onkin miten sanoisi hieman. Nykydikiaikanahan alka nuoremman väen postinkäyttö vähenemään, kun lehdet luetaan lättänästä, samoin muukin homma toimii dikinä.
Esimerkiksi lapin kansan paperilehti ilmestyy enää 3 kertaa viikossa, ja kauanko paperilehti yleensä toimii, kun tilaajakanta vähenee.
Elikkä kuinka vähene postin käyttö. Ninno dikinä tilattujen tuoteiden asiakkaalle kuljetus kyllä lisääntynee, että se auttanee.
Tp

Minäkään en hyväksynyt mielessäni kuntani sähköverkon myyntiä (käytän 28000 kWh/v) ja pidin sitä järjettömänä. Myyntiä puolusteltiin verkon myynnin hinnalla muistaakseni n. 50 milj euroa joka oli kunnalle silloin suuri raha. Tänään maksettaisiin kevyesti 100 miljoonaa takaisin ostettaessa.
Kuitenkin voi katsoa toiseen suuntaan. Aluksi ostajat ilmoittivat siirtohintojen säilyvän noin entisellään. Vain typerys uskoi sitä.
Kesti kauan ennenkuin tuli edes pieni rajoitus hinnannousuille, ja sekin kohdistui siirtoyhtiön tulokseen. Tällä saatiin kerättyä rahat investointeihin käyttäjiltä.
Tärkeää on huomata että nykyään näissä kaupoissa pyritään turvaamaan yrityksen tuloksen teko unohtaen muut asianosaiset.
Lain laatijat voivat laillisesti varmistaa kaikkien osapuolien edut myös jälkikäteen, jos tehdään tyhmiä kauppoja rahanahneudessa.
Ollaan ajauduttu sijoittajien ongelmaan, enää ei kannata sijoittaa Suomeen seurauksena on tullut ja tulossa rahansaannin vaikeus investointeihin.
Ikävää jos on pitkästyttävää kotimaa nämä kirjoituksen, mutta ainahan voi maksamalla selvitä.

Oliko se fortum jolle mejän kunta möi sähkölinjat. No tehty on tehty, ja nyt tulee sähkölasku, sekä carunalta, että sähkön myyjältä.
Usein siirto maksaa enemmän, kun sähkö, ja muistelen taannon, että caruna ilmotti joutuvansa nostaan hintaa.
No laskut pitää maksaa, koska muuta ei voi, jos aikoo säköä käyttää vaikka tänne kuolemattomia aatoksiani kirjuutella.
Tp

Se ihan sama osti kuka tahansa pörssiyhtiö.
Ainoa etujen jakaja voi olla sellainen jolla on tuloja muusta toiminnasta kuin ko. yrityksen toimiala.
Sellainen on mm. valtio jolla on verotusoikeus.
Sellainen mahdollistaa päättäjien päätöksillä siirtoja toimialasta toiselle, ihmisryhmältä toiselle.
Se siitä yksittäisen kansalaisen päätösoikeudesta omiin asioihinsa

Eiköhän Toivo Carunasta tulee siirtomaksu ym veroja ja siltä Fortumilta energia kulut. Molemmilta ns perusmaksu jonka olemassaoloa on minun vaikea ymmärtää.
Näitä lisiähän voi helposti keksiä lisää jotta yrittäjä riski pienenee, joka tuntuu olevan yleinen suunta eli sotketaan tuotehintaa.

Malliesimerkki siitä kun myydään ”hyvään hintaan” meidän kansallisomaisuuttamme.

Niimpä. Omaisuus on myyty, ja tosiaan, ja viimeiseä se postin pörssiin laiton suunnittelu..
Muistuu mieleen kun aikanan joku poliitikko suunnitteli yhtiöittää valtion metsät, kun kuulemma EU vaatii,
Mutta sattuui olemaan EUn joku johtajista meillä, niin hän sanoi.
Ei Eu päätä maiden kansallisuus omaisuudesta millään lailla. Se on maiden oma asia. Se sammui siihen, jos ei joku poliitikko lue tätä minun horinaa, ja hoksi, että no Pihtale pittääpä myyskennellä valtion metät.
Mutta näin se menee, ja ei maha mittään.
Tp

Onneks brysselin veijarit osaa tulla tänne neuvomaan miten suomalaisia metsiä tulee hoitaa. Nehän ne sen tietää ja osaa.

Niin, omat metsät on tapettu, saastutettu tai suojeltu joten nyt on aika levittää
hoitotietoa.

Eurooppalaisten osaaminen pohjolan oloista näkyy hyvin ad-blue korjaamoilla.

Kyllä, mutta ei ihan EUkaan. Kulmuni teki kyselyn komisiolle, ja vastaus oli hyvin pyöreä. Ei kieltänyt, ei sallinut.
Toisinsanoen suomen hallitus olisi voinut sallia se denoxium..
Mutta suomen hallituksen ainut toimenpide oli määrätä poliisi mittailemaan tiellä dieseleiden ioneita, siltä varalta, että urea olisi poistettu käytöstä, ja jos olisi, niin henkilöautoille 1000, ja raskaalle 10 000 nykymarkan sakko.
Tässä esimerkki Suomen hallinnon halusta olla Suomen kansan puolella, ja sen elinkeinon, kun raskaassa liikenteessä nuo urea ongelmat aiheuttavat isoja kuluja.
Poliiseilla ei ole mittareita, eikä kuulemma kaikilla katsastusasemillakaan vielä, ja riittääkö niillä rahkeetkaan ratsailuun.
Voi laphan lapha tämä laphan hallitus
Tp

Kyllä menee rahat talteen, kun lukee Suomen akatemia tutkimuskohteita:

Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa
Hinta: 254 465 euroa

Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa
Hinta: 438 874 euroa

Keho poliittisena sanastona - teot ja tapahtumat poliittisena ilmaisuna
Hinta: 254 800 euroa

Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä
Hinta: 407 832 euroa

Tunteet, naisidentiteetit ja epänormatiivinen seksuaalisuus katolisen reformaation ajan Ranskassa
Hinta: 256 000 euroa

LGBTQI+- ja katutason byrokraatit: motiivien, väkivallan ja kollektiivisen edunvalvontamahdollisuuksien arviointi Itä-Afrikassa
Hinta: 574 182 euroa

Lumoutuminen nuorten teknologisoituneessa kaupunkitilassa: kohtaamisia, erontekoja ja politiikan mahdollisuuksia post-sosiaalisessa kaupungissa
Hinta: 499 323 euroa

Räppäävät naiset Suomessa. Hiphop-feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen
Hinta: 207 072 euroa

Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa
Hinta: 496 202 euroa

Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat
Hinta: 500 000 euroa

Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa
Hinta: 497 044 euroa

Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede
Hinta: 528 106 euroa

---

Prkl. Alanki tutkimaan 1800 luvun tukinuiton vaikutuksia syvänmerenkalojen lisääntymistapoihin. Kyllä sillä pitää enemmän saada kun tää eläke.

Tuo on hyvä homma. Voi tehdä tutkimusta kotona. lasket vettä saaviin, ja sekotat merisuolaa siihen. pistä siihen sylillinen polttopuuta, ja mittailet sitten sitä.
Tosin kyllä kannattaa harkita kansan edustajaksi ryhtymistä. sekinhän on liki kotityötä. Sillointällöin käyt näyttäytymässä siellä, ja painamassa jotain nappia samalla kun silittelet lättänää.
Heilläkinhän näyttää olevan palakkarahahoma kunnossa.
https://yle.fi/a/74-20181019
Tp

Juu, eikä siinä mitään syvänmerenkaloja tarvita ollenkaan. Pistihän eu suomen palkkaamaan 2 pyöriäisten tarkkailijaa suomen merialueille. Kahteen vuoteen eivät nähneet ainuttakaan. Sitte homma loppuikin jostain syystä.

Suola kuivattaa mm. lihaa.
Pitäisi tutkia kuinka klapit kuivavat kuivasuolattuna.

---

Näillä 😝 👅 puheilla ostetaan äänet - mistähän rahat 🔴 🟠 🟢 🏛 luulee löytävänsä, oisko aika herätä 🪵🤦🤷‍♂️ tähän päivään.
Ei hätää maakunta maksaa ja velekahan jää lastemme maksettavaksi 🙈 H

Kun ei vastusta velanottoa saa ykkössuosiopaikan.
Vai onko syy vain oppositiossa olo ja kaiken muutoksen vastustaminen tuohon heidän politiikkaan nähden joka oli hallituksessa ollessa vain velanottoa ja sillä tapahtuvaa rahoitusta.
Kai kannattajat hoitavat omaa talouttaan samoin.

---

Niin sehän on tuo klapin kuivaus käänteinen tekniikka kun vertaa miten merisuola tehdään. Merivettä johdetaan mataliin altaisiin, jossa tuuli, ja paiste haihduttaa veden, ja jää suolakiteet jäljelle.
No kun se kidesuola pistetan halakojen sekaan, niin suola sitoo itteensä sen kosteuden, ja palautuu merivedeksi, ja halot kuivuu.
Suolaveden voi kaataa mereen takasin..
Jop.
Tp

---

Et pilannut vaan keksittiin klapinkuivaustapa.

Kärrynpyörän keksittä uuvesti 🙈 joo.
Kyllä se koivu kuivaa ko huhtikuula tekee haloiksi häkkiin - kevät ahava kuivattaa - eikä maksa mitään - jussin jäläkiin hattu päälle - se on siinä. Tekee kerralla sen verran että on vaikka ulukomaan vientiin, saapi saunoa omilla tekeleillään. 😁 H

Pulteri keksi kolmikulmasen pyörän. Siinä on yksi klonks vähemmän kun nelikulmasessa.

Kyllä, mutta kummalla kovempi se kolaus nelikulmalla, vai kolmikulmalla.
Aattelin, että jos olisi 6 kulmanen, tai 8 kulmanen, niin kolahtelut olis pienempiä, mutta niitä olis enemmän, eli kumpi parempi.
Kas siinäpä pulma, vai hoksasiko joku tiedemies keksiä pyöreän, ja siitä alkoi polkupyörän kehitys, ja suosio.
Tiedemiehen elämä on kova keksimistä, mutta toisaalta kun he miettivät näitä asioita niin aivot saa työtä, ja pysyvät pidempään aktiivisina.
Se on kai kun ednan tulivuori, kun se väliin purkautuu, niin pysyy savuhormi puhtaana.
Tp

Joo, asioissa on monta näkökulmaa. Siksi kolisee.

Suomen ja suomalaisten ajatusmalli ihmetyttää. Meillä kaikki minkä voi kieltää, kielletään. Jos on matkaparkki niin sen pitää olla itsellään, omana yksikkönään, kannattava.

Saksassa oon menossa, eilen illalla trawen lähellä matkaparkissa, ja nyt aamusta ajoin Nienhageniin. Ilmanen matkaparkki, kemssa, harmaa, vesi, sähkö kolikoilla, roskis. Ja postilaatikko johon pyytävät jättämään kaikki kuitit tai lappu, että mitä on tullut kylällä rahaa käytettyä. Katsovat siitä kannattaako. Ilmeisesti kannattaa. Roskat tyhjennetään ja paikat siistitään jokapäivä.

Kyllä onnellisimmalla kansalla on vielä opittavaa.

En tiedä onko esihistoriaa kolmipyörää vai neliskulmaista, mutta kuitenkin historiaa. Siis mulle läheisestä aiheesta. Esitän tässä menneisyydestä väitteitä, jokainen voi muodostaa mielipiteensä aivan vapaasti. Joku sanoi aikoinaan kenen joukoissa seisot?
Väittämiä tulee tässä

⚖️ Esko Seppänen – kansalaisen puolustaja?
• Vasemmistolainen kriitikko, joka vastusti sähkömarkkinoiden yksityistämistä ja pörssimekanismeja.
• Korosti, että sähkö on perushyödyke, ei spekulatiivinen tuote.
• Halusi valtiollista kontrollia ja läpinäkyvyyttä hinnoitteluun.
• Kirjoitti paljon siitä, miten sähköyhtiöt tekevät voittoa kansalaisten kustannuksella.
⚙️ Mauri Pekkarinen – markkinamallin uudistaja?
• Keskustan konkari, joka oli mukana luomassa nykyistä sähkömarkkinamallia.
• Myönsi myöhemmin, että malli ei toimi kriisiaikoina ja ehdotti uudistuksia, kuten inframarginaalista kilpailutusta ja hintakattoja.
• Halusi lievittää sähkökriisin vaikutuksia kansalaisille, mutta ei hylännyt markkinaperusteista järjestelmää.


🧠 Kumpi oli kansalaiselle parempi?
Riippuu siitä, mitä arvostaa:
• Jos haluat julkista kontrollia ja koet sähkömarkkinat epäoikeudenmukaisina, Seppänen oli selvästi kansalaisen puolella.
• Jos taas uskot markkinoiden toimivan normaalisti ja haluat korjauksia kriisiaikoina, Pekkarinen tarjosi pragmaattisia ratkaisuja.
Mutta yksi asia on varma: Seppänen varoitti jo varhain siitä, mihin ollaan menossa, kun taas Pekkarinen heräsi vasta kriisin keskellä. Se tekee Seppäsestä monien silmissä "paremman miehen kansalaiselle" – ainakin ennakoivuuden ja periaatteellisuuden osalta.

Motto
Kansalaisen sähkö – Seppänen vai Pekkarinen?
Kun sähkön hinta nousi pilviin ja kansalaiset joutuivat valitsemaan leivän ja lämmön välillä, moni kysyi: Kuka puolusti meitä ajoissa?
🔌 Esko Seppänen varoitti jo vuosia sitten, että sähköstä on tullut keinottelun väline. Hän näki markkinamallin ongelmat ennen kuin ne räjähtivät silmille. Hän ei ollut ministeri, mutta hän oli kansan ääni – kriittinen, analyyttinen ja periaatteellinen.
⚙️ Mauri Pekkarinen, pitkän linjan ministeri, oli mukana rakentamassa nykyistä sähkömarkkinamallia. Hän heräsi kriisin keskellä ja ehdotti korjausliikkeitä – mutta vasta kun vahinko oli jo tapahtunut.
💬 Kansalaiselle Seppänen oli kuin varoituskyltti ennen jyrkännettä. Pekkarinen taas oli se, joka toi laastarin, kun oltiin jo pudottu.
On aika kysyä: haluammeko sähköpolitiikkaa, joka ennakoi ja suojaa – vai sellaista, joka paikkaa ja selittelee?
Hyviä toteamuksia vai mitä. Markkinamallin kannattajat ovat jopa esittäneet vesilaitosten yksityistämistä, koska ne toimivat tehottomasti?
Haluammeko tätä tehokkuutta ed. kerrotun ja toteutuneen tapaan myös veteen?