Politiikkaa.

Eero Bruun 10.09.2025 22:31

Putiliinin droonejako väistelet. Huono tuuri jos kohdalle sattuu.


Karille tarkoitin tätä. En ole käynyt pitkään aikaan. On unohtunut miten toimii tämä.
muokattu: 10.9.2025 22:36
Kari Rautiainen 10.09.2025 22:49

Eipä se niin tarkkaa…

En varsinaisesti drooneja. Puuttinin luomaa hullutusta lähinnä.

Kari Pykälä 10.09.2025 22:56
Harri Halinen

Osin totta, mutta ensin yritettiin tukea ja lopuksi tilanteen tarkentuessa siivoutuu toimimattomat toimet/yritykset eli tuskin koskaan kuntoutuvat yritykset pois.
Ei tukia voi jatkaa ja jatkaa. Minkään valtion tai yrityksen jatkuva tappiollinen toiminta ei voi määrättömästi jatkua pl. vanhan talousajattelun mukaan toimivat.
Tosin nekin ovat vauhdilla vähenemässä.

Laskentaa on monenlaista

Velan kasvu Marinin hallituskaudella (2019–2023):
• Valtion velka kasvoi noin 44 miljardilla eurolla
• Suurin osa tästä liittyi koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamiin kustannuksiin
💰 Koronatukien osuus:
• Tarkkaa erittelyä koronatukien osuudesta ei ole julkisesti saatavilla yksiselitteisesti, mutta arviot liikkuvat 15–20 miljardin euron välillä. Tämä sisältää:
• Yritystuet ja kuntien tukipaketit
• Terveydenhuollon lisäresurssit
• Lomautus- ja työttömyysturvan laajennukset
• Rokotuskampanjat ja testausinfrastruktuuri

Jos tukia ei olisi maksettu:
• Velkataakka olisi voinut olla 15–20 miljardia euroa pienempi
• Mutta: ilman tukia talous olisi saattanut supistua enemmän, työttömyys kasvaa, ja konkurssiaalto olisi voinut iskeä laajemmin. Tämä taas olisi voinut johtaa pitkäaikaisempiin kustannuksiin ja hitaampaan toipumiseen.
🎯 Yhteenveto: Jos Marinin hallitus olisi jättänyt koronatuet maksamatta, velka olisi todennäköisesti ollut noin 25–30 % pienempi hallituskauden aikana. Mutta se olisi tullut todennäköisesti kalliimmaksi toisella tavalla – inhimillisesti ja taloudellisesti.

Heikki Ikonen 11.09.2025 06:23

Nonii, paljoka net kärräs velekarahoo kauas kauas pois meän omilta vähävarasilta tai vaikka tuote kehitykseltä hallitus kautensa aikana ja jäikö niistä jälelle muuta ko veleka korkoineen, tosin eihän sen mielestä valtion tarvihe maksaa valtion velekoja pois, korko laskun suuruus kuiten tais tulla yllärinä 😬.
Ei tunnu haittaavan, sama laulu jatkuu sillä Orpo-Purran vika ko... 🙈
Välikysymystä ootellessani kirjuuttelen, viime vuonna 8 ny vasta 3 ... 🤔 H


Nyhämä tyhmä vasta hokasin, seuraavat vaalithan on vasta keväällä 2027 eikä -26. Katotaampa asiaa vuojen päästä, eikän niitä sitten
muokattu: 11.9.2025 08:59
Toivo Koistinen 11.09.2025 07:14

No tätäkin olen hokenut aiemminkin.
Kun presidentin valtaoikeudet kumottiin, tuli enemmistöhallituksesta "diktatuuri". Sitä ei hajoita kun se itse, ja se tapahtuu noin puolivuotta ennen seuraavia euskuntavaaleja.
Siihen asti se sa kevennellä isotuloisten veroja, ja omia etujaan, ja kiristellä tavallista kansaa.
Tp

Heikki Ikonen 11.09.2025 08:01

Elä ou huolissaan, nouseehan meän eläke v. 2026 mahtavan kohta rosentin, kyllä sitä kannatee tuunarin kajehtia, lisäks mätkähtää vero ale, jos mätkähtää sehän on yheesä kuukauvessa siinä kympin hujakoilla, ostasko "nokiaa" vai mäniskö puuroon 🙈 🤔 aikanaan tuo selevijää. H

Seppo Lokasaari 12.09.2025 09:19

Vielä ajatuksia tunnin junasta? maksaa noin 3 miljardia euroa ja lyhentää matka-aikaa jonkin verran. Miten laskennan mukaan tämä on tuottavaa? ja onko takaisinmaksuaikaa olemassakaan?
Nyt esillä uutisissa junarata Kolarista Kiirunaan, jonka hintalappu noin 1,75 miljardia euroa, että kumpi mahtaa olla järkevämpi investointi tässä mailman tilanteessa?

Harri Halinen 12.09.2025 10:56

Kaipa se heille on tärkeää joilla on asiaa Kolarista Kiirunan tai Turusta Helsinkiin tai päinvastoin tai väliasemille.
Ihan sama kuin bussilähiliikenteen käytössä ellei ole mahdollisuutta oma auton käyttöön.
Orpo joka ollut toisen etumiehenä ei tarvitse kumpaakaan toistaiseksi, kun käytössä on työsuhdeauton takapenkki.
Kyseessä ei ole yhden hallituksen ajan ratkaisu vaan pitempi aikainen.
Koskaan tuskin on paras aika noin suureen investointiin.

Heikki Ikonen 12.09.2025 11:12

Tieten Kolari - Kiiruna. Rahahan menee Roottiin - ulukomaille. (Suomalainen) investointi, infra meän evuksi, työpaikat ja muuki hyvä pois Suomesta. Luulis olevan opposition mieleen, mutta 😬.
Mitä arveletta olevan opposition punavihreiden 🤷‍♂️ ulos tulon - maukas vääntö "kysely tunnille".... Vastustaavat "periaattesta, huono - huono ajatus, lisäks lappi vielä jotai hyötyy". (🧐 kö eivät ite ensin keksiny mokomaa) 🙈 H

Toivo Koistinen 12.09.2025 12:04

Suomi on myyty ajansaatossa usean hallituksen toimena. Posti/ itella. Tielaitos/ destia. Sähkölinjat/caruna.
Kaivokset omistaa ulkomaiset yhtiöt. Viimesempänä aukeavana Ranuan Suhangon kaivos.
Ratahommista senverta, että taisi saada rahioituksen liikenteen avaus sähköradalle Kemin, ja Haaparannan välille, niin voi matkustella junalla Ruotsiin, ja ihanko eurooppaan.
Tp

Harri Halinen 12.09.2025 12:35

Ajatteletteko että Caruna saa keriä sähköjohtimensa pois ja viedä minne haluavat. Tilalle valtionvaroilla (?) uudet ja tehokkaat uudet johdot?
Carunasta saadut rahat on syöty ja uusi ratkaisu tulisi tilalle löytää.
Pitää palauttaa mieleen ne pienet (usein kunnallisetkin) aiemmat sähköyhtiön joilla oli edessä suuri investointi.
Kunnallinen pieni yhtiö ei osannut tehdä sitä mihin kaupallinen pystyy.
Syy löytyy päätöksentekoprosessista noissa vaihtoehdoissa.
Kyllä se olisi sähkön siirto hinta noussut vanhassa järjestelmässä kun uusien määräysten mukaan täytyi varmuutta parantaa. Sen uudet omistajat pystyivät tekemään ja velkomaan kustannukset käyttäjiltä, poliittinen järjestelmä ei siihen pysty oman kannatuksensa menettämisen pelossa.

Toivo Koistinen 12.09.2025 13:28

Kyllä se olisi sähkön siirto hinta noussut vanhassa järjestelmässä kun uusien määräysten mukaan täytyi varmuutta parantaa. Sen uudet omistajat pystyivät tekemään ja velkomaan kustannukset käyttäjiltä, poliittinen järjestelmä ei siihen pysty oman kannatuksensa menettämisen pelossa.
Niimpä, tuossa oli ehkäse syy miksi linjat myytiin, mutta miten kauppa, kun joskus kuulin, että caruna maksa voitostaan vroa 11 prosenttia,
Miksi kaivokset myytiin myytiin. Miksei valtio voinut pitää itsellään koko Suomea. Heikki pohdiskeli samaa, että miksi Suomen maaperän rikkauksia ei voinut Suomi itse kaivaa.
Mutta tapahtunut on tapahtunut, ja sille ei voida enää mitään. Onpahan politiikalla aikaa puuhailla muuta.
Tp

Heikki Ikonen 12.09.2025 13:32

Pekka Perällä män lujaa... Pekkarinen sano että valtion pitäis saaha oma kaivos... no sai ko ottiva.... Talvivaaran suolineen päivineen. Juoksutus määräykset ei muuttunu ja ennen ja jäläkiin myrkky lillinki juoksi ja juoksee jängälle... ny vain met oomma pönkänny sitä juoksutusta puolella miljaardilla Pekan sijaan... siis 500 miljoonalla vero rahoilla, mitä tähän sanoo Virta 🤦‍♀️ 💁‍♀️ oioi. Oisko kannattanu jättää kakka lasku Pekalle.

Kakka valavonta kuntoon ja het homma poikki jos määräyksiä ei nouvateta 😬.

Pienet poijaat pienet huolet,
Isot poijaat isot huolet.

Suo siellä vetelä täällä, no saimma mitä tilasimma ja vähä päälle, eikö.


Piti kiruuttaman Ohisalo, no tästä jäläkiin pari vuotta niin Virta korjatkoon... vai annammako kuoleman korjata esi isiemme tekemän virheen :( ... Niisiinä kävi että Ranuan kaivoksen kakkavesi on Tervolalaisten ja Kemijokisten kahvi veen mauste :/ JA se taas ei oo Topi sinun vika eikä se ole minun vika minne Kiistalan kakka päätyy, mutta on se kinkku vaan leivän päällä makiaa sano ken mitä sano ;).
muokattu: 12.9.2025 14:21
Markku Kujanpää 12.09.2025 17:02

Nää on kivoja. Miksi pannaan ideologisesti ja periaatteessa aina ja kaikesta hanttiin jos vain mahdollista.
Olis helppoo jos yht' äkkiä kaikki puolueet päättäisi, että kaikilla olisi Ferrari ja omatalo järven rannalla ja liksaa riittävästi. Kitinät olis sitten siinä. Äänestää ketä vaan, kaikilla sama päämäärä.

Ehe ehe ja viikonloppua porukoille.
'

Kari Rautiainen 12.09.2025 17:14
Markku Kujanpää

Nää on kivoja. Miksi pannaan ideologisesti ja periaatteessa aina ja kaikesta hanttiin jos vain mahdollista.
Olis helppoo jos yht' äkkiä kaikki puolueet päättäisi, että kaikilla olisi Ferrari ja omatalo järven rannalla ja liksaa riittävästi. Kitinät olis sitten siinä. Äänestää ketä vaan, kaikilla sama päämäärä.

Ehe ehe ja viikonloppua porukoille.
'

Meillä aikoinaan ammattiliitossa sovittiin että esitykset hyväksytään jos kaikki on yksimielisiä.

No yks esitti: tästälähin päivässä on yks tunti töitä, ja se on ruokatunti. Tili tuodaan kotiin.

Yks prkl hämäläinen sano ettei se kerkee tunnissa syädä. Siihen kaatu sekin.

Heikki Ikonen 12.09.2025 18:11

Kari 👍

Heikki Ikonen 12.09.2025 18:13

YX tyhjänpäivänen postaus "hämäläinen kele"

Toivo Koistinen 12.09.2025 18:27

Kyllä sitä joskus minua on syytetty, että aloitin sen Suhangon kaivoksen teon, enkä älynny, että se omistaa ulukomaan yhtiö.
Olin nimittäin ihan alussa siellä kuskaamassa tumpperilla maita pois emäkallion päältä, että saivat koelouhia sieltä rekkakuorman koerikastukseen.
Töllössä vilahti uutisteksti, että postista aiotaan tehhä pörssiyhtiö, vai käsitinkö taas väärin, no siinähän minä olen ammattimies.
Tp

Harri Halinen 12.09.2025 19:18

Postin myynti/pörssiin vienti ei käy tänä vuonna eikä ihan ensi vuoden alussakaan. Syy on nykyinen talouslama Suomessa. Postilla ei ole tarpeeksi arvoa ko laman vuoksi.
Nykyinen myyntiarvo ei paikkaa valtion tilannetta juurikaan. Hah-hah.

Kari Pykälä 12.09.2025 20:03

Onko kunnallinen energialaitos huonosti hoidettu, täällä väitettiin näin.

Ohessa vertailua. Kunnallinen Muonio ja lihoiksi pantu Enontekiö. Lapin alueen esimerkki

Tässä tulee napakka vertailu Muonion ja Enontekiön sähkön siirtohinnoista vuodelle 2025 – ja kyllä, erot ovat yllättävän selkeitä 💡

jakelu verkko perusmaksu kk Energia maksu
Muonio 10,59€ 3,14 snt/Kwh
Enontekiö 14,27€ 7,03 snt/Kwh

🔍 Huomiot:

Enontekiössä siirtohinnat ovat selvästi korkeammat sekä perus- että energiamaksun osalta.
Sähköverkon pituus per käyttöpaikka on Enontekiössä lähes kaksinkertainen, mikä selittää osaltaan korkeampia kustannuksia – pitkät etäisyydet nostavat ylläpitokuluja.
Muoniossa siirtohinnat ovat selvästi edullisemmat, mikä tekee siitä houkuttelevamman alueen sähkönkäyttäjälle.

Enontekiön sähkön osti kunnallinen Neve, joka oston rahoittaa siirtohinnoittelulla Enontekiön kunnanjohdon päätöksillä. Hyvää kuitenkin on se ettei voitot mene ulkomaille, kuten useimmissa muissa tapauksissa. Valtiokin oli tuossa em. jutussa mukana 7 miljoonalla eurolla. Karesuvanto-Kilpisjärvi johto, joka oli tehty ennen ostoa. Avustuksen sai ostaja kunnallisen yrityksen cv seuraavana. ?️ Neve Oy (tunnetaan myös nimellä Neve Isommus Oy) on Rovaniemen kaupungin kokonaan omistama monialakonserni. ? Neve Isommus Oy toimii konsernin emoyhtiönä ja omistaa 100 % muun muassa seuraavista tytäryhtiöistä: • Enontekiön Sähkö Oy – sähkönsiirto Enontekiön alueella • Aurora Lämpö Oy – kaukolämpöä Kolarin, Ylläksen ja Savukosken alueilla • Rovaniemen Verkko Oy – sähkönjakelu Rovaniemen kantakaupungissa • Napapiirin Vesi Oy – vesihuolto • Napapiirin Infra Oy – inhouse-palvelut konsernin sisällä Lisäksi Neve Isommus Oy:llä on osakkuuksia muun muassa: • Energiapolar Oy (24,34 %) – sähkönmyynti • Neve Arctic Infrastructure Ky (33 %) – alueellinen infrastruktuuriyritys • Kemijoki Oy (1,04 %) – vesivoiman tuottaja ? Yhteenvetona: Neve-konserni on kunnallinen energiayhtiö, jonka omistaja on Rovaniemen kaupunki. Se hallinnoi laajasti sähkö-, lämpö-, vesi- ja tietoliikenneinfrastruktuuria Lapin alueella.
muokattu: 12.9.2025 21:27
Harri Halinen 12.09.2025 21:09

Kari, luepa väitteeni uudestaan jos viittaat minun kirjoitukseni.
Oli hyvin hoidettuja, tosin siirroltaan kenties virheherkkejä ilmasiirtoverkon omistavia yrityksiä. Kysehän on siitä ettei monellakaan siirtoyhtiöllä ollut resursseja mm. siirtää kaapeleita maan alle tms. kuten nyt on paljolti jo tapahtunut. Myös yhtiöiden lähtötilanne oli varsin kirjavaa taloudellisesti.
Noiden sähköalan energia/siirtoyritysten tuloksissa varmaan näkyy maksettujen sähkökatkosten korvaukset jotka tulee hyvittää käyttäjille. Kannattaa tutkia ja arvioida verkoston kunto ja sen tulevaisuus.
Hintojen nousuero saattaa johtua verkoston uusinnasta.
Vaikea arvioida ilman tarkempaa tietoa.
Pitäisi kaivella esille mm. tuloskehitykset ja investoinnit pidemmältä ajalta.
Se on selvää että kuluttajien hinta Suomessa sähköenergiastaan kansainvälisesti oli parikymmentä vuotta sitten yksi Euroopan halvimmasta.

Kari Pykälä 12.09.2025 21:56

puhallus?
⚡ Fortumin sähköverkon myynti (2014) – käännekohta
• Fortum myi Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networksille 2,55 miljardilla eurolla.
• Ostajina oli suomalaisia eläkeyhtiöitä (Keva, LähiTapiola) sekä kansainvälisiä sijoittajia (First State Investments, Borealis Infrastructure).
• Ulkomaiset sijoittajat omistavat noin 80 % yhtiöstä.

📈 Siirtohintojen nousu ja valvonta
• Myynnin jälkeen siirtohinnat nousivat merkittävästi, vaikka ala on säädelty.
• Energiamarkkinavirasto (nyk. Energiavirasto) valvoo hintoja neljän vuoden jaksoissa, mutta valvonnan resurssit ja keinot ovat rajalliset.
• Ammattiliitto Pro varoitti jo tuolloin, että ulkomainen omistus voi johtaa aggressiiviseen hinnoitteluun ja verosuunnitteluun, mikä ei välttämättä palvele kansallista etua.
🧩 Miksi tämä koetaan "puhalluksena"?
• Monopoli: Kuluttaja ei voi valita verkkoyhtiötä – siirtohinta on pakko maksaa.
• Tuottoisa bisnes: Verkkoyhtiöt saavat varmaa tuottoa, ja investointien jälkeen ne voivat nostaa hintoja rajallisesti valvotussa ympäristössä.
• Yhteiskunnallinen infrastruktuuri: Sähköverkko on kriittinen osa kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta – sen myynti ulkomaille herättää huolta.

🧠 Yhteenveto:
Vaikka myynti oli laillinen ja taloudellisesti kannattava Fortumille, monet pitävät sitä strategisesti lyhytnäköisenä ja kansantaloudellisesti kyseenalaisena. Se ei ehkä ollut "puhallus" juridisessa mielessä, mutta monen mielestä se oli virhe, joka avasi oven hintojen nousulle ja ulkomaiselle kontrollille.


Arvatkaapa kuka oli pääminiterinä kun fortumin omistus myytiin
muokattu: 12.9.2025 22:09
Eero Bruun 12.09.2025 21:59

Pitkästä aikaa täällä. Sorry mutta very booring. Palaan joskus.

Kari Pykälä 13.09.2025 00:03


Ymmätäköön kukin tavallaan, voihan tätä puolustellakin?
Caruna-kaupat ovat olleet yksi Suomen sähkömarkkinoiden merkittävimmistä ja kiistanalaisimmista yksityistämistapauksista. Tässä tiivistetty katsaus tapahtumiin:
⚡ Mitä tapahtui?
• Vuonna 2014 Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa noin 2,55 miljardin euron kauppahintaan.
• Ostajaksi muodostettiin Suomi Power Networks, jonka omistajina olivat:
• Ulkomaiset sijoitusyhtiöt: First State Investments ja Borealis Infrastructure (yhteensä 80 %)
• Kotimaiset eläkesijoittajat: Keva ja LähiTapiola (yhteensä 20 %)
🏢 Caruna syntyy
• Kaupan myötä perustettiin Caruna, joka otti haltuunsa Fortumin sähköverkot.
• Caruna hallinnoi noin 20 % Suomen sähkönsiirrosta, ja sillä on monopoliasema tietyillä alueilla.
💸 Kritiikki ja seuraukset
• Kauppa sai laajaa kritiikkiä:
• Sähkönsiirtohinnat nousivat merkittävästi kaupan jälkeen.
• Carunan omistajat ovat hyödyntäneet verosuunnittelua, mm. kierrättämällä rahoja veroparatiisien kautta.
• Monopoliasemaa on arvosteltu, koska asiakkailla ei ole vaihtoehtoja siirtoyhtiön valinnassa.
📊 Nykyiset omistajat
• Carunan omistus on sittemmin muuttunut. Nykyiset omistajat ovat:
• KKR (40 %)
• Ontario Teachers’ Pension Plan (40 %)
• Ruotsalainen AMF (12,5 %)
• Suomalainen Elo (7,5 %)
Caruna-kauppa on edelleen esimerkki siitä, miten infrastruktuurin yksityistäminen voi johtaa ristiriitoihin julkisen edun ja sijoittajien voitontavoittelun välillä. Jos haluat, voin myös vertailla Carunan tilannetta muiden maiden vastaaviin sähköverkkoyhtiöihin tai avata tarkemmin sen talouslukuja.

Kukahan tuotakin pääminiterinä hoiteli?

Toivo Koistinen 13.09.2025 07:35

Niin tuo poatin homma onkin miten sanoisi hieman. Nykydikiaikanahan alka nuoremman väen postinkäyttö vähenemään, kun lehdet luetaan lättänästä, samoin muukin homma toimii dikinä.
Esimerkiksi lapin kansan paperilehti ilmestyy enää 3 kertaa viikossa, ja kauanko paperilehti yleensä toimii, kun tilaajakanta vähenee.
Elikkä kuinka vähene postin käyttö. Ninno dikinä tilattujen tuoteiden asiakkaalle kuljetus kyllä lisääntynee, että se auttanee.
Tp

Harri Halinen 13.09.2025 10:20

Minäkään en hyväksynyt mielessäni kuntani sähköverkon myyntiä (käytän 28000 kWh/v) ja pidin sitä järjettömänä. Myyntiä puolusteltiin verkon myynnin hinnalla muistaakseni n. 50 milj euroa joka oli kunnalle silloin suuri raha. Tänään maksettaisiin kevyesti 100 miljoonaa takaisin ostettaessa.
Kuitenkin voi katsoa toiseen suuntaan. Aluksi ostajat ilmoittivat siirtohintojen säilyvän noin entisellään. Vain typerys uskoi sitä.
Kesti kauan ennenkuin tuli edes pieni rajoitus hinnannousuille, ja sekin kohdistui siirtoyhtiön tulokseen. Tällä saatiin kerättyä rahat investointeihin käyttäjiltä.
Tärkeää on huomata että nykyään näissä kaupoissa pyritään turvaamaan yrityksen tuloksen teko unohtaen muut asianosaiset.
Lain laatijat voivat laillisesti varmistaa kaikkien osapuolien edut myös jälkikäteen, jos tehdään tyhmiä kauppoja rahanahneudessa.
Ollaan ajauduttu sijoittajien ongelmaan, enää ei kannata sijoittaa Suomeen seurauksena on tullut ja tulossa rahansaannin vaikeus investointeihin.
Ikävää jos on pitkästyttävää kotimaa nämä kirjoituksen, mutta ainahan voi maksamalla selvitä.

Toivo Koistinen 13.09.2025 12:00

Oliko se fortum jolle mejän kunta möi sähkölinjat. No tehty on tehty, ja nyt tulee sähkölasku, sekä carunalta, että sähkön myyjältä.
Usein siirto maksaa enemmän, kun sähkö, ja muistelen taannon, että caruna ilmotti joutuvansa nostaan hintaa.
No laskut pitää maksaa, koska muuta ei voi, jos aikoo säköä käyttää vaikka tänne kuolemattomia aatoksiani kirjuutella.
Tp

Harri Halinen 13.09.2025 12:09

Se ihan sama osti kuka tahansa pörssiyhtiö.
Ainoa etujen jakaja voi olla sellainen jolla on tuloja muusta toiminnasta kuin ko. yrityksen toimiala.
Sellainen on mm. valtio jolla on verotusoikeus.
Sellainen mahdollistaa päättäjien päätöksillä siirtoja toimialasta toiselle, ihmisryhmältä toiselle.
Se siitä yksittäisen kansalaisen päätösoikeudesta omiin asioihinsa

Harri Halinen 13.09.2025 15:48

Eiköhän Toivo Carunasta tulee siirtomaksu ym veroja ja siltä Fortumilta energia kulut. Molemmilta ns perusmaksu jonka olemassaoloa on minun vaikea ymmärtää.
Näitä lisiähän voi helposti keksiä lisää jotta yrittäjä riski pienenee, joka tuntuu olevan yleinen suunta eli sotketaan tuotehintaa.

Kari Rautiainen 13.09.2025 21:51

Malliesimerkki siitä kun myydään ”hyvään hintaan” meidän kansallisomaisuuttamme.

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen.