Lisä hupiakku

Jos haluat parhaan starttiakun, niin ota Trane. Se on pikkasen kalliimpi, mutta hintansa väärtti.

Kiitos neuvosta, pittääpä mielessä pitää

Lueskelin ketjua ja huomasin Matin kirjottaneen että akusta voi ottaa virtaa kunnes 20% on jäljellä. Se on aivan liikaa, 65 % purkamista pidetään aivan maximina. No, se siitä.

Mietitäänpä sitä latausta. Akuissahan ajatellaan helposti latautuvan n. 80% kapasiteetista ja loppu 20% vie jonkun näppituntuman mukaan saman ajan kuin tyhjästä siihen 80% asti. Tyhjä on n. 11,5 V lepojännite tai 40 % jäljellä kapasiteetista.

1: Jos kulutan 100 Ah:n akusta 50 Ah ja lataan sen täyteen on mulla nopeaan lataukseen ladattavaa 30 Ah ja sitten alkaa hitaan latauksen jakso 20Ah.

Jos kulutan 200 Ah:n akustosta 50 Ah ja lataan sen täyteen on mulla nopeaan lataukseen ladattavaa 10 Ah ja sitten alkaa hitaan latauksen jakso 40 Ah.

Kumpi vaihtoehto latautuu nopeammin 5 A:n latausvirralla joka tietenkin putoaa entisestään hitaan latauksen jaksolla.

@timppa

Timo usko nyt jo. Et sinä akun latauskäyrää voi uudeksi muuttaa.

Ja iso akku ( kaksi yhdessä) on parempi vaihtoehto ja erityisesti silloin silloin kun lataus tapahtuu auton laturilla, eikä laturin teho muodosta estettä latausvirralle, mutta säätäjä muodostaa aina.

Ja äläkä sotke esimerkkilaskelmaa todeksi. Ja siltä varalta ettet tiedä että tiedän mikä on kunkin varaustilan jännite niin laitan ne tässä esiin.

Lepojännite = 1/2 vrk latauksen päättymisen jälkeen. Heti latauksen jälkeen akkujen napajännitteen mittaus on yhtä tyhjän kanssa..

12,72 V = n. 100 % varaus 12,54 V = n. 85 % varaus 12,36 V = n. 70 % varaus 12,12 V = n. 50 % varaus 12,00 V = n. 40 % varaus 11,82 v = n: 25 % varaus 11,64 v = n 10 % varaus

Alle 12 V akku on käytännössä poissa pelistä ja monet laitteet "amputoi" = katkaisee virran kun jännite tippuu 11-10,5 V jännitteessä.

Kannatta huomata että jännitellä mitaten täyden akun ja 25 % varaustilassa olevan akun napajännite ero on vain 0,9 V Huonolla mittarilla tulee helposti 0,1 voltin ero mikä varaustilassa tekee jo 10 %. Jos tarkkaa arvoa haluaa on hyvä käyttää laajennetun asteikon mittaria.

Jännite ja lataustila-arvot on noin arvoja ja niihin vaikuttaa akun lämpötila. Kylmä akku ei luovita eikä ota vastaan latausvirtaa yhtä hyvin kun lämmin akku.

Ei mitään uutta auringon alla.Vedin muistista tuon 40% jännitteen ja se meni liian alas.

Usko sinä Matti että saan pienen kapasiteetin paremmin täyteen kuin ison.

@timppa

Koska käsittääkseni on ollut kyse hupiakun latauksesta niin en ole omassa autossa nähnyt edes 20 A:n virtaa tulevan sähköpoksin kautta. Jos auton läturin tehoa suurentaa niin oletan että max virta on edelleen sama. Latauksen virta putoaa jo tunnin kuluttua alle 10 A:n. Nämähän on mutu arvoja koska autoa ajaessa niitä ei näe. @seppo

Niin se Seppo juuri tekee.

Ne suuret laturitehot on päällä jopa vain sekunteja ja laskevat hyvin nopeasti tasoon akun nimellisteho jaettuna kymmenellä. (Nyrkkisääntö) 100 Ah akku latausteho 10 A ja kun akku täytyy latausvirta laskee edelleen ja erityisesti sen jälkeen kun akun varausaste ylittää 80 % akun nimellistehosta.

Säätäjä ja akun vastus = akku pitää siitä huolen. Muutoinhan akun kiehuisivat varsin nopeasti.

Akku on vähän kun pirtu. Sitä on aikavaikea saada 100 prosenttiseksi.

Nyt uusiin autoihin on tuotu tätä sähköautoissa käyttävää älykästä lataustekniikkaa jossa ajossa jopa syödään akkuvirtaa ja lataus on voimakasta kun jarrutetaan moottorilla. Näin maailma pelastuu. Suomen olosuhteissa tämä ei oikein ole toiminut kun kokonaislataus on jäänyt liian pieneksi kulutukseen nähden ja etenkin jo autossa on webasto. Tilannetta voi toki parantaa ohjelmoimalla lataus uudelleen.

Matti alkaa päästä jyvälle siitä mitä 80% tarkoittaa. Mitä isompi akusto sen suurempi osuus on sillä 20%.lla.

100Ah:n akku = 20 Ah

200 Ah:n akku = 40 Ah

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 29.10.2015 klo 12:15:24 Jo ketjun alussa kirjoitin: ''Sen yhden akun latauksen hallinta on kennolla helpompaa kuin isomman patterin. Kahta kerralla kennolla ladatessa voi käydä niin ettei niitä saakkaan täyteen kun on tullut käytettyä hiljalleen molempiin melkoinen vajaus.''

Kirjoitat Timo "kennolla lataamisesta", mutta sama se on kun lähdetään pitemmän paikallaanolon jälkeen ajamaan ja hupiakut latautuvat auton laturilla. Pitkän matkan, ehkä koko päivän, jos riittääkään, saa ajaa, että saisi tyhjäksi kulutetun 200 Ah akuston täyteen. 100Ah on helpompi urakka ja toisen akun voi siirtää latauksen vaihtokytkimellä, kun toinen on täynnä ja jos matka vielä jatkuu.

Kun on kytketty 2 kpl 100 Ah akkua kiinteästi rinnakkain, niin on riski -varsinkin kun akusto ikääntyy- että toinen akuista ei pysykään "vauhdissa mukana", esim. joku kennoista menee pimeäksi. Sellainen rasittaa myös toista, ehjää akkua, koska sekään ei lataudu koskaan täyteen. Samalla koko yhdistelmästä tulee vajaatehoinen ja loppujen lopuksi on hankittava 2 uutta akkua jos aikoo edelleen jatkaa rinnakkain käyttöä.

Voi teitä pojat kun olette mahdottoman tehtävän edessä.

Saatte varmaan nobelin jos saatte nuo kuvitelmanne toiminaan. Teillä on sähköautoalalla loistava tulevaisuus - takananne.

Onko sulla vastausta kysymykseen jonka ylempänä esitin

''1: Jos kulutan 100 Ah:n akusta 50 Ah ja lataan sen täyteen on mulla nopeaan lataukseen ladattavaa 30 Ah ja sitten alkaa hitaan latauksen jakso 20Ah.

Jos kulutan 200 Ah:n akustosta 50 Ah ja lataan sen täyteen on mulla nopeaan lataukseen ladattavaa 10 Ah ja sitten alkaa hitaan latauksen jakso 40 Ah.

Kumpi vaihtoehto latautuu nopeammin 5 A:n latausvirralla joka tietenkin putoaa entisestään hitaan latauksen jaksolla.''

Vinkkinä voin kertoa että lopussa mennään n. 1A virralla joten isompaa akustoa ladataan lähes vuorokausi pidempään loppuvaiheessa. Tämä tietysti summittaisen arvion mukaan, ja koko asiahan on aika teoreettinen.

Huomioitava tietysti myös alkutilanteenkin latausvirta joka on kennon antama 5A

@timppa

Ottamatta kantaa lopputulokseen tuosta esimerkistä olisi kyllä mukava tehdä testi kolmella samanlaisella uudella akulla sekä autolaturilla, verkkolaturilla ja aurinkolaturilla tehtynä. Siinähän se asia ratkeaisi.

Akku tiede on sen verran kemiaa ja aukaviivetta etta valilla menee sormi suuhun kyynrpaata myoten. keula hupiakkuja minulla on ollut ties montako mutta pisin eloaika on ollut 25 vuotta AGM akku ei siina kesta lainkaan . eilen vaihdoin avoimeen starttiakkuun jolla on paras ylilatauksen kestokyky kunhan muistat lisataa aika ajoin tislattua vetta siihen. ongelma minulla on se etta aurinkolaturin saadin on tyyppia UIUI-saadin ja jokaizen yon jalkeen alkaa uusi peruslatausjakso. johtuenpienesta paneelista 85W ei akku useinkaan saavuta paivan aikana yllapitolataus tilaa vaan kiehuttaa sita koko ajan. Kiehuttaminen vaatii nesteen veden lisaysta aika ajoin. nyt vaihdoin sellaiseen akkuun jossa se on mahdollista.

itse ratkaisin homman liitten mukaan ja sähköä on riittänyt hyvin.

Käyttäjän lisäys viestiin 1.11.2015 klo 12:09:16 Osat löytyy Motonetista, akku n.120€ ja rele, johdot ja kytkimet n.170€. Ajoakun ja hupiakkujen välinen yhteys ei ole pakko mutta Eperi on päällä talvella paljon ja virta ei saa loppua niin ettei saa autoa käyntiin.