Miten toteutetaan karavaanimatka oikeaoppisesti?

Kysymys lipsahti vähän liian aikaisin saitille, eli piti siihen lisätä että: Pitääkö karavaanarin aina tarkasti etukäteen suunnitella matkansa, ottaa etukäteen selville kaikki mahdolliset leirialueet, nähtävyydet, yms. Onko kaikenlainen soveltaminen kiellettyä, tai ainakin kovasti paheksuttua oikeiden kunnon karavaanareiden silmissä?

Riippuu kai myöskin siitä minne ollaan menossa...M V

Heikki kysyy nyt kovin vaikeita asioita. Vastaisin että 'ei, ei, kyllä, kyllä, ei ja kyllä'. Noista saa valita sopivan vastauksen sopivaan dilemmaan.

Myös pitäisi määritellä mikä epeli se 'oikea, kunnon karavaanari' on? Onko sellaista olemassakaan? Ja jos niin 'so what'?

Kivahan on lueskella erilaisia tarinoita huimista reissuista, siinä mitään huonoa ole, siis reissuissa. Mutta itse ainakin reissaan aina omilla ehdoillani ja tavoillani. Se sopii minulle ja vaimollekin, kun olen sitä kysynyt. Että silleen.

Martille. Niinku jos ollaan menossa töihin, niin ei tarvi suunnitella, mut jos menee mökille niin tarvii?

Mikähän se oikea karavaanari sitten olisi,nämä romaanikerjäläiset kai lähinnä.Minä en tarvitse varsinaista suunitelmaa,mennään johonkin paikkaan via jotain kautta ja ihmetellään.Lähtöpaikka ja suurin piirtein määränpää riittää.

No mä olen ollut rivien välistä lukevinani, että kunnon karavaanari tekee kaiken erilailla kuin minä. Mä esim. voisin lähteä suunnilleen johonkin päin. Siis niinku mentiin -08 vuonna Sisiliaan, niin puolivälissä Saksaa ei vielä tiedetty mihin ollaan menossa, eli mennäänkö Espanjaan vai Sisiliaan. Sit kun oli sama matka kumpaankin suuntaan, katsottiin netistä kummassa on lämpöisempää ja mentiin sit sinne. Mut vaimon mielestä se kyllä oli jotenkin kauhistuttavaa. No sit suunniteltiin paremmin ja mentiin seuraavana vuonna aika tarkasti suunnitelman mukaan Kroatiaan, mut sit kun alkoikin sataa, ja sitä oli tiedossa monta päivää, minä pentele halusinkin lähteä muualle, vaikka muuta oli suunniteltu, ja halusin ajaa keskeltä Puolaa, jota ei oltu suunniteltu. Sit oli "pakko" ajaa kerralla läpi, kun vaimo oli lukenut jostain viisaasta karavaanari oppaasta että Puolassa ei vaunun kans saa nukkua rekkaparkissa yöllä. Siis mitä mitä? jos haluat pysähtyä johonkin, pitää siis ajaa yö sitä kylää ympäri, kun vasta aamulla saa pysähtyä. Leirialueet, ne harvat kun olivat kiinni jo syyskuun loppupuolella. Sit oli pakko tulla pois etu-ajassa kun mistään ei löytynyt sellaista hyväksyttävää parkkipaikkaa, kun ei yhtään voi soveltaa omia vaatimuksiaan tilanteen mukaan. Kun on pakko päästä leirialueelle jota ei ole.Tekeekö muutkin niin?

Heikille,tarkoitin tietenkin jos nyt vaikka Sisiliaan lähdet niin varmasti tarvii suunnitella. Jos taas kotomaassa niin monet varmaan suunnittelee silloinkin. Monet ei. Itse jos lähen vaikka kesäiselle Lapin/Ruijan kierrokselle jätän täyden vapauden muutella matkalla suuntia/reittejä miten tykkään ihan ilmojen ja mielialojen mukaan. Em.seikoista johtuen siitä voi tulla yllättäen kalastusreissu,tai pieniä patikointeja,pääasiassa,tai siitä voi tulla valokuvaamiseen painottuva. Jos on muita metin kanssa matkassa,niin sitvähän suunnitellaan puitteet ja aikataulut vaikken siitä tykkääkään. Että silleen meil M V

PS ja ne leirialueet,jos johonkin ei kerkiä niin sitten puskaan tai levähdyspaikalle.

Heikki,toi Sisilia tuli ihan sattumalta...M V

Kysyit Heikki juuri sellaisen elämää suuremman kysymyksen.

Vastauksia tulet saamaan vähintään 1695 kpl. Siis jos vain ihimiset jaksaa kertoa mielipitteistään.

En tiedä mikä on oikein, mutta kun esim. viime keväänä oli aikaa niin matkallamme huhti-toukokuussa säät ja ennusteet määräsivät reittiä. Eurooppahan oli tuolloin "kylmä" ja sateinen. Mahdollisuus oli ajaa tietenkin mantereella idän tai lännen kautta, ainoa jonne halusin oli Normandian II maailmansodan maihinnousupaikat ja kanaalin rannat Asiat eivät paljoa muutu Välimeren maiden yläpuolella karavaaniasumisessa (omien seinien sisäpuolella) eikä eri alueilla. Kaikki kulttuurit ja kieli muuttuu. Eiköhän parasta ole se mikä itselle hyvältä tuntuu - vai?

Empä tienynnä että karavanmatkasta tehrään ihan opinnäytteitäkin!

En tierä myöskään mihin niitä voisi käyttää?

autuaasti tietämättömänä tienpäälläkaj

Martille. No mä kans ajattelisin tosta matkailusta just noin. Jos mennään johonkin pitemmälle niin suunnitellaan, mut ei tehdä orjallista listaa jota on pakko noudattaa, muutetaan sit suunnitelmaa ilmojen ja mielialojen mukaan. Eli ei ole pakko käyttää vain camping shekki alueita vaikka niitä shekkejä mukana olisikin. Ja joskus voi sit ajaa pitemmänkin taipaleen, vaikka ei pääsekään leirialueelle yöksi, mut siinä meillä tulee se ylittämätön ongelma, joten ei mennä sit mihinkään.

Minulla on semmonen tuttava jonka lähtörutiinit ovat minua huvittaneet vuosikausia.Kun isäntä ilmoittaa että lähdetään,koko perhe jäykistyy melkein asentoon ja alkaa vimmattu sähellys.Kaikilla on jonkin sortin tehtävä ja asuttu vaunu valmistuu vajaassa puolessa tunnissa vetokoukkuun ja menoksi.Sydän kohtausta olen huolestuneena tuttavalle odotellut.Asioita voidaan tehdä tietyn ohjelman mukaisesti,mutta kilpailu edellisen purun tai pystytyksen suhteen ei kyllä ole minun juttuni.

Heikille vielä:täytyy myöntää,että tällä minun(kin)logiikallani joskus tulee valvottuja öitä. Se on se mitalin toinen puoli. M V

matka pitää suunnitella tarkasti etukäteen, ja sitä suunnitelmaa kuuluu muuttaa vähintään 3 kertaa päivässä, niinkuin ilmansuuntaakin... tai vähintään kerran päivässä 3 kertaa...

EN ole koskaa suunitellut,enkä vaivaudu suunittelemakaan. Auto kuntoon ja menoksi jos ei muualle niin Multarantaan! Sinne kaikki muutkin tulee tai jolekkin SFC alueelle kotimaassa. Ulkomaille=itäpuolelle pitää varata pitkä viuisumi.

Onnistunut reissu alkaa, vaunun kunnollisella kytkennällä vetovaunuun!

Joka tappauksesa kulukevasa letkasa pittää olla aina ensimäisenä vetoauto. Montako niitä vaunuja saapi sitte olla siinä peräkkäin kytkettyinä?

Kahta muistaakseni oon nähnyt, täällä kotoisessa Suomessa. Taitaa siellä Australiassa olla enetäkin? ;-))

Oikeaoppinen karavaanimatka toteutetaan esimerkikis näin: Viime viikko on koitettu arpoa syysloman kohdetta, sillä lyhyelllä lomalla jonkin asteinen kohteen määrittely helpottaa matkan onnistumista.

Hyvin runsaiden työkiireiden ja säätieodoitusten sekä viiden mielipiteen yhteensovittamisen aiheuttaman yhtälön seurauksena kohde muuttui monesti, eikä alustavasti sovittuna lähtöpäivänä ollut siitä taas tietoakaan.

No, sovittuna lähtöpäivänä, viime perjantaina oli pakko sopia uusi lähtöpäivä, mikä lopulta siirtyi tähän päivään, noin kello 15.30. Matka alkoi kuntaliitoksen vuoksi saamamme uuden kotikaupungin länsiosasssa sijaitsevassa kiinalaisessa ravintolassa (Kaarinassa), jonka pöydälle levitimme Skandinavian kartan.. Hajonta kohteista oli nyt akselilla Kuusamo, Lofootit, Pykeijä. Lähes jokainen li kääntänyt takkinsa edellisestä palaverista.

Aikaa ei enää olekaan ruhtinaallisesti, 8pvää. Klo 16.45 pohdimme, jotta ehtisimmekö ostaa kattoboksin, ajaa kotiin takaisin , tyhjentää matkailuauton sisältö karsimisen jälkeen pikkuautoon, ja olla klo 19.00 Turussa lastaamassa itseämme ja pikkuautoa Rovaniemen yöjunaan. Näin säästäsimme ajoaikaa 2 pvää. Huonona puolena sitoutuminen tiettyyn mökkiin tietyssä paikassa, ei pelivaraa säiden suhteen. Plussana rauhaisaa paikoillaan oloa.

Entä jos lähtisimmekin yölaivalla Tukholmaan ja ajaisimme Etelä-Norjaan leudompien kelien toivossa.

No, nyt ajamme asuntoautolla pohjanmaalla tarkoituksena yöpyä Lohtajan Ohtakarilla. Huomenna sitten Pykeijää kohti, ja matkalla ainakin patikkamatka Pielpajärven erämaa-kirkolle. Tai sitten senjan saarelle.

Mutta oikeaoppinen matka tästä kuitenkin tulee, aivan ehdottomasti:)

t.Kaarina

ps.Ei tämä yleensä näin oikeaoppista ole, olemme vain poissa raiteiltamme koska päätimme koittaa voiko syyslomalla tehdä jotain muuta kuin elellä Sognen sivuvuonon pohjukassa Framfjordenissa...

Ennen puutarhaleiriin asettumista ja aktiivi teidentukkona ollessa meillä hyvin harvoin tehtiin kesä- ja etenkin kesälomareissujen ennakkosuunnitelmia. Reissuun lähtiessä päätettiin vain ilmansuunnasta - itä, länsi vai pohjoinen. Alueoppaasta selvitettiin sitten yöpymispaikan sijainti tai tarvittaessa yövyttiin "puskassa". Pitempiin leiriytymisiin tietenkin valitsimme paikan joka täytti viihtyisyysvaatimuksemme. Aivan helkkarin hieno ja toimiva sydeemi meille, kun ei tarvinnut kerätä lomatressiä aikatauluttamalla. Niistä aikatauluista ja käskytyksestä kun sai ihan tarpeeksi työympäristössä.

No nyt sitten on tuo puutarhaleiri ja kun mikään muu leirintä- tai jäsenalue ei pysty tarjoamaan omaamme parempia puitteita, niin mitäpä sitä turhanpäiten lähtee "merta etemmäs kalaan" ;)