Solivieterin runko

Möin as-auton ja laiton Solikan Artik jotain 520 vm-06 vein sen talveksi vakipaikalle tosa päivällä koiran kans kävelin ja huomasin et meijän solikasa runkoa ei oo ku vähä rattaitten takana ja järkiään muissa vaunuissa perään asti kuka tietää miksi näin ja onko huono tommonen systeemi.

Solikka on säästänyt kustannuksissa ja laittanut vain puoli runkoa vaunuun. Katkeaa kori sitten vanhemmiten siitä mistä runko loppuu. Vitsi,vitsi!!!

En tiedä mistä se johtuu, mutta olen saman nähnyt joissakin Solikoissa. Itse jättäisin sellaisen ostamatta. Täytyy ne runkopalkit perään asti olla. Tulee ajan kanssa melkoinen rasitus korin takaosalle.

Eipä ole ollut yhtään kirjoitusta asiasta joten on tultava tulokseen että ongelmia ei ole ollut. Se rungon loppuminen on ollut vain pienissä vaunuissa.

Voi hyvä Hannu. Älä sinä Solikkaa pistä talviteloille, vaan pistä se perään ja tule valotreffeille Kohtauspaikalle. Pohditaan siellä Solikan runko ratkaisua vaikka heti saunan jälkeen.

Itselläni myös 520 solikka.Ilman takarunkoa.Ajettu nyt noin 18000km,hyvin kestänyt.Edellinenkin ilman takarunkoa,Goldie.Valmistajahan keksi tehdä ns.itsekantavan korin,niinkuin henkilöautoissakin ja kevensi runkoa.Mutta ruotsalaiset tekee ne taas kokopitkällä rungolla.Eläähän se lyhytrunkoinen ajossa enemmän,joten kalusteiden ruuveja takapäässä saa kiristellä silloin tällöin.

Goldie 500 on lyhyellä rungolla , 530:ssa on runko perään asti . Meillä on Goldie 500 ja jos se jää meille , pitänee jatkaa runko perään asti , hiukan arveluttaa tuo itsekantava rakenne .

Aikoinaan ne myyjät vakuutti,että siellä takalattiassa on sen verran enemmän koolinkia korvaamassa metallirunkoa.Jos runkopalkkeja ryhtyy jatkamaan niin omamassa nousee,tulee ehkä muutoskatsastus jne...hm..enpä tiedä kannattaako.

Varo ajamista vauhdilla kuoppiin,tiedän tapauksen jossa peräpää notkahti.

Notkahti? On se ollut melkoinen rysäys,mikä lie ollut kuorma ja vauhti.Autokin hajoaa kun kunnolla kuoppaan ajaa.Vaan tietysti metallirunko vaunussa on vahvempi,en toki sitä kiistä.

Kyllähän notkuu nuo peltilevyrungotkin.
Tapahtumaketju on tämä: Runkopalkit notkuu, lattia taipuu kaarelle, väliseinät tukeutuu tiukasti kattoa vasten, lopulta kattokin taipuu kaarelle, katon kannatuksella matkustellaan. Joissakin tapauksissa katto korkkaantuu ylospäin irti sivuseiniltä.

Nyt jää valojuhlat väliin vaunu jo Ruununhelmessä ja viikonloppuna Puolukka treffit. Ja kiitos solikan rungon kommenteista jospa se ei nyt "pukkien" päällä vielä katkiais.

Hannulle: Edellä kuvaamani tapahtumaketju on -80 ja -90 luvulla rakennetuista peltirunkovaunuista joissa runko menee taakse saakka. Eikä yksikään tuntemani tapaus ole sattunut solivieterissä. :) Niin, että elä suotta pelästy, anna pyörien pyöriä vaan! :)

Muisteleisin, että juuri näissä Goldiemalleissa oli yleisenä vaivana se oven yläpuolisen seinäpellin lommahtaminen. Siis sellaisissa, missä käyntiovi oli akselin takapuolella. Luonnollisestikin on selvä, että siinä on sen puolen heikoin kohta, eli vähiten pystysuunnassa tukevaa rakennetta.

Johtunee tuo siis juuri tuosta runngottomuuesta, vaiko?

Noinkohan,kun jo 70-80 luvun solikat oven yläpuolelta pystystä peltisaumasta tuppasi leviämään.Ja rautaa oli lattian alla perään asti pienen panssarivaunun verran. Silloin ei koreja vielä tehty jäykiksi laatikoiksi kuin nyt. Pitäisin näihin ongelmiin nykyään suurempana syynä säälimätöntä vetämistä autoilla joissa on kovat takajousitukset(isot maasturit,järeät pakut,avolavat)ja tärkeä seikka;ei saa nostaa tukijaloilla vaunua yhtään,tuetaan vain paikoilleen.terv MV

Jotenkin arveluttavan heppoiselta ratkaisulta tuntuu tuo peräosan alustan rungoton ratkaisu. Mitenkä vaunun peräosan lattiasta voidaan tehdä muka niin jäykkä ja kantava, että se korvaisi alustan yhtäjaksoisen palkkirungon. Muistaakseni yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella kun noita rungottomia ratkaisuja alkoi Solikkamalleihinkin ilmaantumaan kiittelin tuuriani, että meidän vaunussamme Solikka 550 GLS on täysimittainen alustan runko. Lisäksi käyntiovi on akselin etupuolella jolloin vaunun peräosan "itsekantavuus" on paremmin turvattu.

Lisäksi on hyvä muistaa, että vaunun runkoon tai rungottomuuteen kohdistuu kuormitus myös vaunun ollessa leirintäkäytössä. Siis vaunun kulmatuet kohottavat vaunua aina senverran, että vaunun runko on hivenen kannatuksella. Sitten kun satakiloinen jäpikkä astuu akselin peräpuolella olevasta kulkuovesta sisään, niin se kaikki runkoon kohdistuva kuormitusmassa on korin heikoimmalla kohdalla. Aika arveluttavaa tällaisessa yhteydessä puhua mistään "itsekantavuudesta" - sanoo maalaisjärkikin.

Puolirunkoista vaunua käytettäessä talvikausileirinä ja yleensäkin pitempiaikaisessa lerinnässä, tuota alustan peräosaan kohdistuvaa vääntökuormaa voi helpottaa käyttämällä tunkkia palkkirungon peräosan alla. Pieni nestetunkki on jopa varsin helppo ja kätevä ratkaisu tässä apukeinossa.

Big-G

Nuo takaoviset ovat kuitenkin jo historiaa,Solikoihin on kuljettu 2000-luku jo etuovesta näissä lyhytrunkoisissakin.Ja lyhyet rungotkin taitaa olla historiaa.Muuten Solifer ei ollut ensimmäinen kokeilija,jossain historian hämärissä idea keksittiin ja joku valmistaja toteutti,en tiedä millä menestyksellä.MV

Mainitsemanasi ajankohtana tuli siihen oven päälle pintapellin repeämiä. Näissä Goldieissa on kyse pintapellin lommahtamisesta.

Miks`olen näin hidas,no oikein PM asian muistaa.Muistat myös nuo vanhemmat Artic-mallit,ne puoliksi ruskeakylkiset,joissa lähes jokaisessa on lokasuoja kaaren yläpuolella "lommahdus" pintapelti irti muutaman kämmenen alalta.Sekin näyttää siltä kuin koko vaunu olisi notkahtanut,mutta pelti siinä tiettävästi vain on irti.Ettei nyt Goldieissa oven luona olisi sama ilmiö.Enkä kiistä etteikö ovi ole vaunun heikko kohta sijaitsee se missä kohtaa tahansa.MV

Itsellä joskus Astro 7000 jossa takana olevan oven raoista pystyi päättelemään "perän notkahduksen" Ei tuo silti käyttöä haitannut. Muissa kulkimissani ei ole tullut vastaan. No Astron koripituus oli n 7 metriä ja vaikka runko jatkui taakse saakka tuon ilmiön huomasi

Teräksestähän jousetkin tehdään,siksi runko palkit ei yksin takaa korin kestoa.

Kuinkas vahva on täyspitkä runko? Eikös se ole useimmiten jatkettu akselin kohdalla pulttiliitoksella?

Eipä taida akselin kohdalla jatkoksia juuri olla.Semmoisen vaikutelman kyllä saa kun akseli on erillisellä apurunkorakenteella pultattu vahvasti runkopalkkeihin.Samoin aisa.Vahvuudesta en osaa sanoa muutakuin,että nykyvaunujen rungot on pelkkiä koristelistoja verrattuna -70/-80 lukujen vastaaviin.Niissä oli rautaa alla kuin siellä yhdellä rintamalla aikoinaan,isäin kertoman mukaan.Nykyvaunuissa tosin on jäykät korirakenteet auttamassa.Tälläista mieltä MV.

Miksi pulttiliitoksen pitäisi heikentää rakennetta?

Jos sen pitäisi olla niitattu kuten lentokoneissa?

Pulteilla,tai oikeastaan muttereillahan on joskus taipumus löystyä,olisi se aika riski jos runko alkaisi pikkuhiljaa nitkua poikki akselin kohdalta.MV

Kyllä noissa näkyy olevan pulttiliitoksia akselin kohdalla ainakin joissain alko-alustaisissa vaunuissa, pikaotos otettu viereisestä uudesta Polar ja omasta Dethleffs vaunusta.

Näyttääpi olevan akselin kohdalla pätkä runkopalkkia, johon on sitten peräpään ja etupään palkit pultattu kiinni.

Täytyypä laittaa itekin taas "ryömintävaihde"päälle ja päivittää tilannetta.MV

Tässä päivitettyä tietoa suoraan messuilta näistä "pätkityistä "rungoista.Kun katsotte kuvaa tarkkaan,huomaatte kyllä että runko on yhtä murua yläosastaan.Alapuolelta on tehty kolo akselin asennusta varten ja akselin apurunko pultattu runkopalkkiin.MV

"runkoratsiat"jatkuu.Tuolla alkupään kommenteissa sanotaan että 530 Goldi`en runko on täyspitkä.Voi semmosiakin olla. Kahdesta äsken tarkistin ja kummankin päättyi heti akselin taakse.MV

Älkää turhaan huolestuko. Ei ne kaikki notkahda niinkuin poliitikkojen maine. Meillä on jatkuvassa käytössä vuoden 2001 Solifer S4...

Sillä on tehty reissuja Kreikkaan, Kroatiaan, Italiaan, Portugaliin ja Espanjaan.
Ei ole havaittu vielä notkahduksia rungossa tai pelleissä! Niin tässä mallissa on todellakin vain ns puolirunko.

Kilometrejä on tullut kymmeniä tuhansia.... Niin paljon, että Solikan pyörän laakerit on kerran vaihdettu puhumattakaan jarrukengistä joita on uusittu useammin...

Mitä tulee tiestöön, joilla on matkaa taitettu on oma lukunsa... Romanian ja Bulgarian teitä ei voi kehuskella!

Tässä yksi tällainen kokemusperäinen näkemys p.o asiasta.

Huomenna Solikka lähtee Anjoviksen perässä Keskisen akan pojan puotipihan karavaanialueelle. Toivottavasti puolirunko kestää myös Etelä-pohjanmaan nousut ja laskut...

Heilautetaan kättä kun kohdataan!

Etelä-pohjanmaa taitaa kyllä kuulua EU:n vuoristotukialueeseen. Mutta se Keskisen kyläkauppa ei kyllä ole kyseisessä maakunnassa...

Meillä on vuoden 2000 mallinen S4 ja sillä on tehty 11 Välimeren alueen reissua. Sen lisäksi jokavuotinen Suomen kierros. Kilometrejä kertynyt yli 100 000 kilometriä. Alkujaan itsekin epäilin tuota rungon kestävyyttä. Viime aikoina en enää ole huomannut edes olevani huolissani vaunun kestävyydestä. Kolmannet renkaat ovat menossa mutta muuten vaunu on alkuperäisvarusteinen. Viimeisen renkaanvaihdon yhteydessä vaihdoin 14 tuuman vanteet, koska C-luokan renkaita ei tahdo löytyä 13 tuumaisina tuolla etelämpänä.