Lämmönvaihdin

Moro! Talvi on tuloillaan ja sen verran kylmät kelit,että olen päässyt kokeilemaan lämmönvaihdinta autossani.On todettava,että hyvä on keksintö.Siinä kokeillessa heräsi semmoinen ajatus,että voisiko moottoria lämmitettäessä ottaa käyttöön auton omaa puhallinta ,avustamaan ilman liikuttelussa.Ajattelin vaan ,että vesi varmaan kiertää myöskin lämmityslaitteen kautta.Näin ollen puhallus vaikka pienellä teholla antaisi vähän lisälämpöä ohjaamoon. Ajattelin kysäistä ensin tällä palstalla ,koska tämä taitaa olla karavaanarin suorin tie tiedon maailmaan?

kuiteski mimmonen verme siulla on, sillä se selvittäisi asiaa hyvin paljon . . .

Tarkoitatko moottorinlämmittämistä lohkolämmittimellä vai oikke Webastolla ? ? Vai kuhunka ? ?

Lohkolämmittimet on sen verran "hengettömiä" että eipä sieltä palijo apuja taija löytyy mut jos weba on sitte se on eri juttu, 6 kw, siitä on jo vara antaa "tuvanpuolellekki" . . .

Vai oliko lämmitys nii päin että lämmität piirongin lämppärillä autonmoottoria vaihtimen kautta ? ? Mutta silloinhan on sama kun piät "verhot auki" ( riippuu tosiaankin mimmonen kampe siulla on . . . )

Voi "veli" avarra vähän tietojamme mimmonen kampe siulla on, mänöö aivan arvailun puolelle noi vastaukset . . .

Suat sit noilt "piironki" miehilt oikke vastauksii . . .

Jari

Moro!Tarkoitin juuri piirongin lämmön jakamista vaihtimen avulla moottorille.Itsellä ei ole vielä talvikokemusta auton suhteen.Sempä takia vähän epäröin,että riittääkö putket tuolien ympärillä ja ulkopuolinen peitto pitämään kovat pakkaset loitolla.Vaihdin on alden valmiste ja auto mihin se on sijoitettu,on "pefletti" Fortero.

Eikös noita "pefletin forteroita" ole useampaa mallia ? Alkovillinen ? Onko ajurin ja vänkärin penkit normaalisti "asuttuna" erotettu asuintiloista "lämpöseinällä" ? ?

Päivällä kattelin näyttelyssä niitä pattereita ( yhessä mallissa, en tiä oliko samanmoinen kuin siulla ) , ei niissä kovin ole lämmittävää pintaa "tyrkyllä", vois olla pikkaset puhallinpatterit penkkien alla "poikaa" . . .

Ootellaan "alanmiesten" kommentteja . . .

Jari

Ajattelitko niin, että lämmität lämmönvaihtimella moottoria ja sitten otat sitä lämpöä takaisin asuintilaan pitämällä auton moottorin puhallinta päällä? Ei paljoa auta, koska tämä "energian häviämättömyyden laki" estää ylimääräisen lämmön syntymisen. Ts. asuintilaa, mitä myös ohjaamo on, on parasta lämmittää asuintilan omalla lämmittimellä, koska silloin hyötysuhde on paras. Pitäisi mielellään olla vesipattereita myös ohjaamossa, niinkuin joissain m- autoissa on, mm. tuulilasin alapuolella poikittain.

Moottori kyllä lämpiää sillä Alden 7 kW vaihtimella pakkasillakin jo n. 30 minuutissa + asteille, mutta ei niin lämpimäksi ( siis 70- 80 asteiseksi), että siitä erityistä apua olisi ohjaamon lämmitykseen. Akkukaan ei tykkää hyvää puhaltimen pitkäaikaisesta käytöstä, koska moottori ei ole käytössä. Parasta on ensin lämmittää moottori l- vaihtimella ja sitten pistää mylly käyntiin ja lämmittää sitten ohjaamoa.

Vähän vielä täsmennystä, miksi moottorin puhallin ei tuota syyläristä lämpöä ohjaamoon: Syylärissä alkaa virrata lämmintä vettä vasta sitten kun moottori= bloki on lämmennyt niin paljon, että termostaatti aukeaa. Tämä tapahtuu jossain 80 asteen yläpuolella. Näin kuumaksi lämmittäminen ei edes ole mahdollista, koska Alden oma termostaatti pitää asuinosan patteriveden lämpötilan alemmalla tasolla ja toisaalta moottorin lämpöhäviöt ja huono veden kierrätys hukkaavat lämpöenergiaa.

Ellei ohjaamossa ole tarpeeksi pattereita(tai ollenkaan), niin vesikiertoon voi lisätä esim. etupenkin alle kennoston, missä on 12 V puhallin (virta hupiakusta!). Tästä saa lisälämpöä ilman häviöitä jo ennenkuin moottori on käynnissä ja kaikkki lämpö jää asuinosaan.

Jos nyt oikein ymmärrän niin tarkoitat sitä, että voiko auton lämmityslaitteen kennosta (lämmönvaihdin sekin) ottaa lämpöä ohjaamoon silloin kun moottoria lämmitetään lohkolämmittimellä. Onnistuu kyllä teoriassa mutta ei käytännössä ilman suuria muutostöitä. Lämmityslaitteen kennossa kiertävä vesi on kyllä letkujen kautta samaa vesitilaa lokin ja kannen vesitilan kanssa mutta vesi ei kierrä kunnoilla - josko lainkaan - lämmityslaitteen kennossa kunnolla ilman erillistä pumppua. Ihan sama asia on jos auton vesikeskuslämmityksessä kiertävällä vedellä yrittäisi lämmittää lämmönvaihtimen kautta auton moottoria. Kun lämmitysenergia on kuitenkin tuotettava jossain sähköllä tai kaasulla niin on edullista tuottaa lämpöä siellä missä sitä tarvitaan. Jos itsellä olisi vastaava tarve niin toimisin kyllä Teemu J ohjeen mukaisesti.

Harvinaisen yksiselitteinen kysymys Markuksella. Itse olen myös kokeillut tuota etuosan lämmitystapaa.

Tarkoitus on siis asuinto-osan vesikeskuslämmityskierrolla lämmönsiirtimen välityksellä lämmittää moottorin jäähdytysnestettä ja edelleen laajentaa lämmitysjärjestelmää auton etuosan suuntaan puhaltamalla sinne ilmaa jo olemassa olevan auton oman lämmitysjärjestelmän kautta. Näinhän Markus tarkoitit?

Asunto-osan ja moottorin nestejärjestelmien yhdistäminen lämmönsiirtimellä sallii siis asunto-osan lämmittämisen moottorin tuottamalla energialla, sekä myös moottorin lämmittämisen asunto-osan lämmittimen tuottamalla energialla.

Joku tuossa epäili sen moottorin energian tulevan sieltä syyläristä. Miksi ihmeessä? Auton moottorin syylärillä ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä, eikä siellä kierrä mikään. Moottorin lämmönsiirrinpiirissä on oma sähköinen kierrätyspumppu. Yleensä tämä lämmönsiirrinkierto on kytketty rinnan lämmityslaitteen kennon kanssa, joten se saa nesteen kiertämään myös lämmityslaitteen kennossakin. Ei tietenkään niin tehokkaasti kuin sarjaan kytkennässä. Kun laitetaan sitten vielä auton oma lämmityspuhallin hiljaisella nopeudella puhaltamaan kennon lämmittämää ilmaa ohjaamoon, niin oikealla ilman ohjauksella saadaan myös ohjaamon ikkunatkin pysymään sulana. On vaan muistettava, että vesipumppu ja lämmittimen puhallin saavat sähkönsä auton moottorin akusta. Tämäkään ei ole ongelma, jos ollaan tolpan nokassa.

Kysymys ei siis ole lämmittimestä otettavan tehon lisäämisestä, vaan lämpimän ilman jakelun tehostamisesta auton etuosaan päin. Eli siis tavallaan "patteripituuden" lisäämisestä.

Selvisikö?

Kiitos Matti. Aloin jo vaipua epätoivoon,että enkö saa asiaa julki sillä tavalla,että tulisin ymmärretyksi.Selitit asian juuri sillä tavoin,kuin olin sen tarkoittanut.Täytyy nyt ootella kunnon pakkasia ja testailla asia kunnolla.Auto mallia fortero h 6945,eli puoli-integroitu takavetomalli.

HYvä Matti Sinulla on molemmat aivosolut kohdallaan, kun ymmärsit "yskän". Mutta mielestäni se vesi ei kierrä lämmityslaitteen kennostossa lämmönvaihtimen pumpulla. Vesi kun käyttää aina helpointa tietä. No,kiertää sen verran kuin lämmin vesi nousee ja kylmä laskeutuu painovoiman vaikutuksesta. Toinen asia on sähkön kulutus. "Tämäkään ei ole ongelma, jos ollaan tolpan nokassa." Miksi käyttää noin monimutkaista systeemiä? Onhan sisätilan lämmittimiä. Ne ovat huomattavasti tehokkaampia kuin tuo em. järjestelmä. Talvimatkailemisiin. &:>)

Ei edes tullut pieneen mieleen, että tuo toimisi -20-30 asteen pakkasessa. Lämpömäärähän ei ratkaisun johdosta lisäänny, sitä vaan jaetaan suuremman vaippapinnan avulla sinnekin missä sitä ei tarvita eli ohjaamo ulkopuolelle. (Tämä sillä varauksella, että moottorin ja lämmityslaitteen välissä olevissa letkuissa ei ole "amputointiventiilejä") Lämmönvaihdin ja lämmityslaitteen kenno on suhteessa moottoriin kytketty yleensä yhdeksi piiriksi ja moottorin seisoessa tai silloinkin piirin nestekierrosta vastaa 12V pumppu. Piirin nestekiertoa säädellään yleensä lämmityslaitteen venttiilin ja pumpun avulla. Toisen piirin muodostaa moottorin lohko, kansi, paisuntasäiliö ja öljynlauduttaja. Tässä piirissä sijaitsee myös moottorin vesipumppu, joka kierrättää nestettä moottorin käydessä. Piirin nestekiertoa ei voi säädellä - monien onneksi. Kolmannen piirin muodostaa "syyläripiiri" jolla ei tässä tarkastelussa ole jakoa. Syyläripiirissähän neste kiertää vain jos 2-piirin nesteen lämpötila nousee samaksi kun termostaatin avautumislämpötila ja sitä tuskin moottorin seisoessa kovalla pakkasella tapahtuu. Mikäli moottorista lämmityslaitteelle meneviin letkuihin ei ole asennettu venttiilejä joilla 2-piiri = moottori voidaan "amputoida" lämmönvaihtimen perästä pois niin lämmönvaihtimessa lämmitetty neste kiertää lämmityslaitteen lisäksi koko 2-piirissä. Tällöin eristämättömässä kylmässä tilassa sijaitsevien moottorin, letkujen ja vaihteiston lämpöä vuotava ulkovaippan pinta-ala moninkertaistuu verrattuna auton sisätiloissa olevien lämmityslaitteiden lämpövaipan pinta-alaan. Suuren lämpötilaeron ja esim. tuulen seurauksena lämmönvaihtimen "perässä" oleva eristämätön 2-piiri vuotaa lämpöä kun seula. Tuleehan siitä lämmöstä osa tietysti ohjaamoonkin mutta huonolla hyötysuhteella.

Asentelin viikonloppuna myös lämmönvaihtimen Alden järjestelmään.
Miten kiertopumpun virransyöttö kannattais toteuttaa? Tarkoitus on ottaa virta hupipuolen akulta. Olen ajatellut kytkeä ajastimen, nk. "munakellon" ohjaamaan pumppua. Silloin se ei unohdu päälle. Toinen vaihtoehto on ottaa ohjaus Alden omalta paneelilta releen kautta, mutta on työläämpi vaihtoehto. Siinä olisi se etu, että pumput saadaan pyörimään samanaikaisesti. Tiedusteleepi Juhani.

Lämmönvaihdin on hyvä ja eikun paranee kun täydennetään erillisellä alden puhalinyksiköllä ( ei kallis ) Siinä vesi kiertää kuten auton lämppärissäkin mutta kytketään patterikiertoon ja sijoitetaan esim.ohjaamoon.Lämmitin toimii omalla puhaltimellaan ajaessa tai tolpassa virran kulutus ei haittaa. yössä loppuu ellei virtaa jostain tule.

Lämmövaihdin. Anteeksi jäi sanomatta että auton lämppäristä ei tule lämmintä mulla alden avulla vaikka puhallinta käyttäisikin ei varmaan riittäisi akkukaan kovin kauan.

http://www.marinea.fi/kalori.htm

http://www.adita.fi/default.asp?file=97

http://www.waeco.fi/(S(a0r1wq45zv1moz55xiqyr03p))/engine.wbf

http://www.caravantukku.fi/webkatalog/tuoteryhmat/lammitys/lammitys_start.htm

Jospas noista linkeistä jotain löytyis ? ?

Jari

Tehdasasenteisen Alden lämmönvaihtimen kiertopumppu saa virtansa ihan tavallisen vipukytkimen kautta ohjauspaneelista (oma automaattisulake sillä on) kun hupiakun virtakytkin on päällä. Ei siinä ole mitään aika- tai muuta relettä vaan pumppu pysyy käynnissä niin kauan kunnes virta katkaistaan. Alkuperäinen pumppu pitää senverran ääntä, että ei se jää vahingossa päälle. Olen yleensä käynnistänyt pumpun puolisen tuntia ennen lähtöä ja sammuttanut sitten kun moottori käynnistetään.

Ajon aikana lämmönvaihdin huolehtii asunto- osan lämmöistä termostaatin asettelemaan lämpöön asti, mutta edellyttää että Alden oma kiertopumppu on kytketty päälle (l-vaihtimen kiertopumppu ei ole päällä). Jossain 10 miinusasteen jälkeen -vähän tuulista riippuen- pitää Aldekin käynnistää, jos haluaa sisälämpötilan asunto- osassa pysyttelevän 20 asteen paremmalla puolella.

Kun tuulilasin alapuolella on poikittain n. 2m pituinen Alden vesipatteri ja ohjaamon sivustoilla yhteensä n. 2m pattereita, niin integroidun Knausin ohjaamo sekä lämpiää hyvin että pysyy kovillakin pakkasilla lämpimänä. Alustan lämpöpuhallin tuo tuulilasille sekä lämmityslaitteen että poikittaispatterin lämmöt tehokkaasti.