Auton suuntavakaus

Automme on Fiat CI -05, 6,5- metrinen, jossa 215 kesärenkaat.

Ajoin tässä päivänä muutamana LML:tä, joka on paljon vanhempi, suurin piirtein saman painoinen ja pituinen, sekä varustettu samankokoisilla renkailla. Omassa autossamme on Michelin- renkaat. LMC:ssä oli melkein loppuun kuluneet nokian kitkarenkaat!

Kuitenkin LMC oli selvästi vakaampi ajettava vaihtelevalla, öljysorapäällysteisellä pikkutiellä, jossa rajoitus on pääasiassa 80. Eron huomasi varsinkin, kun tien kaltevuus äkkiä muuttui, tai kun ylitti keskiviivan. LMC kulki suoraan, meidän automme teki huojahduksen, johon toki olen tottunut, ja pidän sitä ominaisuutena, jolle ei voi mitään.

Kuormaa ei kummassakaan autossa ollut kuljettajaa enempää ja vesisäiliöt tyhjät.

Kuinkahan paljon takaiskunvaimentimien laatu vaikuttaa em. vakavuuteen? LMC:ssä vaikutti olleen jotkut muut, kuin alkuperäis- iskarit. Meidän autossamme taas on alkuperäiset.

Terv. Markku Rosnell.

Suuntavakaus on autosuunnittelijoiden yksi vaikeimmin ratkaistavista ongelmista. Matkailuauton suuntavakaus on aina monen tekijän kompromissi. Iskunvaimentajat on siinä vain yksi tekijä muiden joukossa. Pääsääntöisesti suuntavakavuuteen vaikuttavat tekijät voi jakaa neljään ryhmään.

Tie. Tien kaltevuus, tasaisuus, kitka, kosteus, uraisuus, pintamateriali jne.

Ajoneuvo Ohjauslaitteiden kunto, säädöt (yliohjautuva/aliohjautuva), renkaat (renkaan paineet, rengastyyppi, renkaan leveys jne), akseliväli, painopisteen sijainti, korin peränylitys, iskunvaimentajat, jousitus, auton korin muodot (alkovi, puoli-integroitu, integroitu)Alko-alusta/jäykkä taka-akseli, auton sivupinnan korkeus, ajonopeus jne.

Säätila Sää mm. tuulen suunta ja sen vaihtelut, tuulen nopeuden vaihtelut/puuskittaisuus jne.

Kohdissa 1-3 mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus suuntavakauteen. Em. tekijöiden tilannekohtainen yhteisvaikutus ajossa nostaa suuntavakauteen vaikuttavien tekijöiden summan potenssiin. Tämä seikka lähes aina unohdetaan ja esitetään hyvin varmoja mielipiteitä, että juuri SIITÄ se vaeltelu johtuu.

Jos homma olisi niin helppo kun usein annetaan ymmärtää niin aivan varmasti Ferrarien ja Larenien säädöt olisi joka kilpailussa kohdallaan. Olihan se ilo katsoa Sumin aikana Ferrarien ajettavutta kun kun auto kulki kun raiteilla, ilman että ohjauspyörää tarvitsi vatkata jatkuvasti. Jostain syystä samat säädöt saavutetaan nykyisin vain sattumanvaraisesti.

Olen Matin kanssa samaa mieltä mutta... Kun vanhaan matkailuautooni uusittiin kaikki iskarit parani ajettavuus huomattavasti. Ajettavuus oli rapistunut pikku hiljaa vuosien varrella ja yllätys, yllätys takaiskarit olivat alkujaan yksitoimiset.

Hei! Suurin syyllinen on todennäköisesti renkaissa. Itselläni oli edellisessä 1/2-integroidussa 6,6m autossa Misukat. Ne hakivat tietä ja poukkoilivat uraisella tiellä.

Laitoin Bridgestonit, joissa sivut olivat "lisätuet". Sen jälkeen autoa ei voinut sanoa samaksi autoksi lainkaan. Ajo oli vakaata, eikä se hakenut tietä, eikä poukkoillut urista. Huonona puolena oli kyllä tiestä tulleiden terävien iskujen aiheuttama lisääntynyt ääni.

Nykyisessä autossa oli jo alunperin matkailuautoon tarkoitetut Continentaalin kesärenkaat. Molemmissaa koko 15x215.

Ei noita muitakaan esille tulleita asioita voi pois sulkea, muutta minulle renkaiden vaihto muutti tilanteen oleellisesti.

En tiedä lienevätkö uudet Misukat saaneet sivuilleen lisätukea, mutta ainakin vielä 90-luvun loppupuolen renkaissa tuota ongelmaa oli.

Sinun lieneee helppo tarkastaa renkaiden vaikutus. Jos kaverillasi on sama vannekoko, niin enne talvirenkaiden alle laittoa voisit tehdä kaverisi renkailla testiajon omaan autoosi laitettuina. Ainaikin yksi "vikamahdollisuus" selviäisi.

Kaiman esittämään listaan lisään vielä takapyöränlaakereiden välyksen. Kiristin kerran laakerit katsastusmiehen kehotuksesta ja silloin hävisi pienen suunnanmuutoksen yhteydessä tapahtunut heilahdus.