Valojen korkeudensäätö ei toimi.

Olisko kenelläkään uudempien Fiat ducatojen sähköisen valojen korkeudensäädön kytkentäkaavaa ??

Siis uusin vai sitä edellinen ? ?

Jari

Ps. Ite oon "tapellu" vm.-04:sen korkeudensäätäjän kanssa vuosittain ennen katsastusta . . .

Lampun sisällä on "pikkanen" sähkömoottori ohjausyksikköineen joka säätelee korkeutta, se kronaa. Älä osta Deltasta saat jostain muualta puolet halavemmalla . . .

Miten teillä, kun menette katsastukseen veivaako se katsastusmies sitä säätöä, vai miten se toteaa säädön olevan vialla? Normaalistihan säätö pitäisi olla kohdallaan koska kaappi painaa niin paljon täydessä lastissa ettei ihmisten paino paljoa vaikuta valojen suuntaukseen.

Säädön kuuluu toimia, ja toiminta pitäisi tarkistaa katsastuksessa. Se on kokonaan toinen asia onko säädöllä virkaa kaikissa autoissa, mutta kuka tulkisee missä kulkee raja "jäykän matkailuauton" ja "kevytperäpakun" välillä?

Nyt näyttää siltä että nämä säätolaitteet ov katsastusmiesten erikois syynissä. Mula tuli kans sen vaihto ja citikallla moinen laite maksoi 175 ekee , deltassa kuulemma yli kolmesataa.Auto on vm-96

juontuu Deltan myötämistä pitkistä takuuajoista, jonkuhan ne takuista koituneet kustannukset on maksettava, eikös juu ? ?

Jari

Taitaa olla ajovalojen tehotarkastusaika, johon on osasyynä nuo laittomat xenon-muutospolttimot. Ja nyt maksetaan edellisten katsastusten huomaamattomatta jääneet viat...

Minulla ei säätö ole toiminut koskaan ja katsastusmies ei ole asiaan puuttunut, koska valot ovat näyttäneet oikein. Viime katsastus oli poikkeus ja katsastusmies pyysi laittamaan kuntoon. Hän ei kuitenkaan "tällä kertaa" kirjoittanut asiasta rekisteriotteeseen vaan sanoi, että ensi kerralla ei mene läpi jos ei ole kunnossa, koska toinen valo näytti liian alas. En vaihtanut/korjannut säätösysteemiä vaan lainasin kaveriltani valojen säätö laitteen ja laitoin valot ruuvi meisselillä käsisäädöistä kohdalleen. Tänä vuonna auto meni moitteetta läpi, koska valot näyttivät oikein. Olisiko niin, että katsastusmies ei kokeile säätöjä, jos valot ovat muuten ok? Ensi vuoden katsastukseen tarkastan taas, että valot näyttävät oiken ja toivon parasta. Uskoisin, että katsasstusmies puuttuu tuohon asiaan juuri sen vuoksi, että valot näyttävät liian ylös tai alas, mutta jos on itse säätänyt valot oikein etukäteen kohdalleen, niin eivät taida kiinnittää huomiota säätöön. T. William

Kyllä sen säädön nyt vaan kuuluu toimia, ja se pitäisi myös tsekata. Joskus vaan käy tuuri, joskus ei.

Kuulin sellaisen tiedon, että lisäilmajouset hyväksytään valojen korkeussäätimiksi mikäli niiden painetta voi säätää auton ohjaamosta. Pitääköhän paikkansa? T. William.

Kiitoksia kailille!Valot on korjattu vaihtamalla molempiin valoihin säätömoottorit.Hämäsi tuo molempien säätöjen toimimattomuus.On se lapsellinen lelumoottori laitettu hoitamaan tehtävää.Pitää koittaa muistaa käytellä aina siloin tällöin että jos sitten pysyisivät ehjänä. PS.Vihje Motonet myy kohtuu hintasia moottoreita.

Huhu pitää paikkansa.Omassa piirongissa korkeussäätö jumissa,mutta autossa ilmajouset(takana)omalla kompuralla mittari ja käyttönappulat kojelaudassa.Leima tuli,kunhan kerroin näiden olemassaolosta inssille.

Nimenomaan noita (ja käsijarrua ja ilmastointia) pitäisi käyttää ueammin kuin pruukataan. Toisaalta esim Mazdassa xenon-valojen korkeudensäätömoottorit palavat loppuun liiallisen käytön takia...

Vastataan oikein pitkän kaavan mukaan, koska aihe koskee niin montaa meistä. Useamman vuoden se Ducaton valojen säätö "toimikin", vaikkei siihen koskaan tarvinnut puuttua. Ohjekirjakin suosittaa vain kahden asennon käyttöä Maxin m- autoversiossa. Jos 3,5 t painoisen vehkeen kuorma vaihtelee +/-100 kg kahden hengen miehistöllä, niin ei se valoissa paljoa näy. Katsastuksissa valot on yleensä aina olleet hieman alas näyttäviä, koska raikasvedet ja lisäkrääsä takatilasta puuttuu. Ei huomautuksia.

Vasta keväällä parissa vanhassa pimeässä tunnelissa Bosniassa tuli todettua, miten "alas" lyhyet valot olivat vajonneet. Useimmat reissulla ajetuista liki 200 km tunneleista olivat hyvin valaistuja jottei valoja edes havainnut.

Paras minulle osunut näillä palstoilla näkynyt ohje hydraulisen valosäätimen huollosta ja korjauksesta on Arto Leskisen kirjoittama 17.1.2008. Ilmeisesti kehitystä on tapahtunut, koska minulla olevassa "sinipohjaisilla mittareilla" varustetussa idTD:ssä/00 on jo messingin väriset metalliset täyttö/ilmaustapit. Ne ei mene rikki irroitettaessa, mutta jos yksikin niistä hukkuu, niin helpolla ei uutta löydy tilalle. "Työsylintereitä" ei tarvitse irroittaa täytön ajaksi, ellei halua vetää mäntiä aivan ääriasentoonsa. Irroittaa vain tapit ja kiinnittää sopivan muoviputken paikalleen. Itse käytin kunnollista 2 dl ruiskua, joka ei paljoa maksa. Koko työ/tarkistus on sinänsä helppo.

Muutama havainto: italialainen kuivakinkun valmistus lienee korkeammalla tasolla kuin niiden muovilelujen, jotka huolehtivat valojen säädöstä. Täällä on kerrottu kyseisen naurettavan muovisen säätösetin maksavan jopa 300 euroa! Ja päälle asennustyöt. Samalla rahalla olen parin viimevuoden aikana hankkinut pöytäsirkkelin useammalla sahaustavalla, jiirillä ym sekä 7 tonnin halkaisuvoimalla olevan klapikoneen (yhteensä 280 euroa). Molemmissa on vahvat sähkömoottorit, mekaniikkaa,hydrauliikka, automatiikkaa ja turvalaitteita ym. Painoakin on yhteensä n. 80 kg. Ja sitten tämä puolisen kiloa muovia maksaa 300 e! Toki se on suojattu direktiivillä, monopolilla ja "pelolla".

Jos ko. valosäädin olisi haluttu rakentaa kestämään, niin sen paine- osat olisi tehty metallista. Siihen olisi saatavilla varaosia (niinkuin jarrujärjestelmiinkin on, vai onko enää?). Kun kyseessä on pakollinen katsastusvaruste, niin autonkäyttäjät ovat yhtä suojattomia kuin helposti kosteutta itseensä imevien "mustien laatikoiden" tapauksissa, jotka voivat maksaa tuhansia euroja vaikka vain yksi 10 sentin hintainen vastus olisi rikkoutunut. Korjata ei voi kun osat on valettu yhteen.

Huolto/ilmausoperaationi tulos jäi epämääräiseksi. Toinen valosylinteri vetryi, mutta toinen jäi epämääräiseksi. Vika on kuitenkin ehkä siinä 2-osaisessa "pumpussa", mutta sitä ei pysty helposti päättelemään. Hyvää jälkimarkkinointia. En kuitenkaan tule hankkimaan korvaavia muoviosia. 2- asentoisen valosäädön voi hoitaa asentamalla molempiin puoliin yksinkertaiset "palikat" mitkä asetetaan säätöä hoitavan vivun väliin kuormituksesta riippuen. Jos tästä tulee katsastuksesta sanomista, ensin vaihdetaan konttoria. Jos nekin loppuvat lähiseudulta, niin rakennetaan vaijerikäyttöinen säätölaite, joka ei korkkaa edes kovilla pakkasilla. Uskoisin, että katsastajat eivät ala juosta ohjaamossa vääntelemässä valosäädintä mikäli valojen suuntaus on oikein jo alunperin. Mutta jos alkavat.... niin härifrån tvättas ja tarvittaessa myös linkoaa.

"Uskoisin, että katsastajat eivät ala juosta ohjaamossa vääntelemässä valosäädintä mikäli valojen suuntaus on oikein jo alunperin"

Ei tarvi juosta. Suuntaus kokeillaan kun kojelaudan "kaukosäätö" on perus- eli nolla-asennossa. Ja "kaukosäädön" toiminta tsekataan peilin kautta kuten muittenkin valojen toiminta. Se valojen ylös/alas-kääntely näkyy kyllä peilissä. Konttorin vaihtokaan ei enää auta, koska tiedot rekisteröityy tietojärjestelmään...

Eipä ole vielä tapahtunut koskaan mainitsemaasi "valonappulan vääntöä" sillä lyhyet valot on tarkistettu kannettavalla kotelolla auton ulkopuolella. Ehkä sitten ensi kerralla. En usko, että eri omistajien katsastuskonttorit vaihtavat tietoja keskenään, vaikka helpostihan se tietoteknisesti kävisi. Täydelliseen poliisivaltioon on vielä pikkasen matkaa.

Ukso nyt jo, korkeudensäätöä ei testata kotelolla vaan kääntämällä nappulaa peilin tai seinän edessä. Samalla kuin esim pitkien ja villkune toimivuus. Ja katsastuskonttorit "vaihtaa tietoa" niin että katsastustoimenpide tallentuu AKEn tietokoneelle, jonne kaikilla konttoreilla on pääsy. Se ei ole poliisivaltiota edes.

Eikö valojen suuntauksen tarkastus tehdä kotelolla ja korkeudensäädön toiminta peilin tai seinän kautta.

Taidat olla yhtä pääkkö mies kuin minäkin. Sinä kerrot miten byrokratian pitäisi toimia, minä miten se käytännössä toimii. Se ei toimi lainkaan niin, että kaikki pienimmät ja turhimmatkin mahdolliset virheet kirjattaisiin tietokantaan ja sitten sieltä kaikki Suomen katsastajat niitä muka tihruisivat. Niinkuin nyt sitä että onko jonkun Eerolan tai Halmeenmäen m- auton valonsäätimet havaittu kunnollisiksi jonkun "peilin kautta". Riittää, että kaikki valot toimivat ja "valokotelo" näyttää lyhyiden valojen olevan sallituissa rajoissa -ainakin katsastuksessa. Valtaosa katsastajista toteaa juuri sen ja se on katsastuksen tarkoituskin.

Oli nyt sitten toimiva tai toiminmaton säätösysteemi, niin valojen toiminta "testataan" todellisuudessa vasta tienpäällä. Tärkeämpää on, että vastaantulijaa ei häikäistä. Oleellista ei ole jonkun vivun asento, vaan se "ettei häikäistä". Toimiva järjestelmä ei tarkoita, etteikö autoilija voi "unohtaa" sen käyttämistä. Kritiikkini ei kohdistu valojen oikeisiin säätöihin, vaan siihen miten tätäkin ,sinänsä yksinkertaista asiaa, voidaan käyttää rahastuskeinona sekä valmistajan että katsastajan toimesta.

Olen tässä asiassa vähän ulkopuolinen, mutta eikö valojen korkeudensäätöjen pidä toimia silloin kun ne ovat autossa ?

Tuttavallani on Volvo 460 h-a, ja hänelle ainakin Raumalla katsastuksessa määrättiin kunnostamaan valojen korkeudensäätö. Siinä vielä on sellaiset nestetoimiset säätömekanismit.

Omassa autossa sähkötoimiset.

Olet täysin oikeassa. Periaatteessa ns. tutkainta vastaan on turha potkiskella, mutta ainahan voi edes hetken yrittää. Tuossa aikaisemmin jo kerroin, etten tule maksamaan Delta- autolle pelkistä heppoisista muoviosista n. 300 euroa (+ työt, ellei tee itse),vaan asennan nesteletkujen tilalle esim. vaijeritoimisen säädön ohjaamosta. Jos nyt ensin katsastuksessa niin satuttaisiin määräämään.

Valot näyttävät aivan oikein ilman ohjaamosta tapahtuvaa säätöäkin eikä sitä ole koskaan tarvittu. Käytännössä kun lastia on aina +/- 100 kg tarkkuudella saamanverran niin näin pienet muutokset ei näy raskaan m- auton valoissa. Arkipäivän anarkiaa.

Autossa olevien varusteiden tulee toimia, ja useat varusteista ovat tulleet pakollisiksi johonkin aikaan. On kokonaan toinen asia tutkitaanko kaikkien laitteiden toiminta joka katsastuksessa, tai maantieratsiassa, mutta kun se tulee kohdalle niin korjaamaan joutuu. Eikä sitä vältä vaihtamalla konttoria. Se inssi kun naputtelee sinne koneelle koko katsastuksen ajan tietoja. Ja ne menee suoraan sinne AKEn tietokantaan. Ikäänkuin entiset ruksit paperissa ovatkin nyt sähköisiä merkintöjä ja melkein online-yhteydellä pääkallopaikalle. Ja on noita kalliisti korjattavia kohteita muitakin, itse asiassa vieläkin kalliimpia. ABS ja airbagit esimerkiksi. Seuravaksi joku sanoo että miksi niiden pitää toimia, en aja talvella enkä kolareita...

Pistetään vanhan jutun jatko-osaksi. Palaan vielä tuohon "nesteytysasiaan" sillä nämä 286- tason aivoni tuottivat vasta pari pv sitten ahaa- elämyksen. Pakkasneste ei ehkä olekaan paras aine hydraulijärjestelmään -mitä se naurettava Ducaton korkeudensäätökin on. Tuossahan pihassa on Sitikka, missä LHM-hydraulineste huolehtii jousituksen ohella oikeasta valojen säädöstäkin. Kokeillaan sitä.

Jo suonensisäisen pumppauksen aikana huomasi, että paljon vähemmän ilmakuplia tuli esiin LHM:ssä kuin pakkasnesteessä. Molemmat puolet alkoivat säätyä ja nappula on tosi jämäkkä 3:sta 0 päin käännettäessä. Voihan olla ettei pitkään toimi, mutta parin pv aikana ei ole miksikään muuttunut.

JOS järjestelmässä on ulkoisia murtumia, joista nestettä vuotaa, niin hyvä korjausaine on Araldit. Vuotokohta pitää ensin puhdistaa kunnolla ja sen ympärille voi kiertää hyvin ohutta metallilankaa, jolloin Araldit tarttuu ja pysyy paremmin.

Eräitä havaintoja: Pumpun ilmausruuvien päälle menee 4/5 mm muoviletku ja työsylinterin 4 mm. Työsylinterin männän pallopäätappia ei tarvitse irroittaa muovivivusta, koska ilman lämmitystä tai kuuman veden käyttöä on lujassa kuin tauti. Riittää, että vääntää senverran työsylinteriä kiinnikkeessään, että se irtoaa ja että saa lukkopihdeillä lukittua männän maksimipituudeltaan ulos sylinteristä. Tämä siksi että järjestelmään saa silloin mahdollisimman paljon nestettä.

Tein täytön ilman apumiestä, mutta kävin pari kertaa vääntelemässä säätövipua jotta mahdolliset ilmakuplat poistuisivat. Pumpun ilmausnipalta tuleva muoviletku pitäisi ensin mennä jonkun matkaa ylöspäin, ennenkuin johdattaa sen ylitäyttönestettä keräävään astiaan. Tällöin havaitsee paremmin mahdolliset ilmakuplat, joita ei saisi esiintyä siinä vaiheessa kun lopettaa täytön. Ruiskuun tulleet ilmakuplat poistetaan sairaanhoitajan menetelmällä: ruisku, missä valmiina liitosmuoviputki, osoitetaan ylöspäin ja työnnetään ilmakuplat pois ennen täyttöä. Jos tekee täytön ensimmäistä kertaa, niin järjestelmän pitää saada tyhjentyä ensin vanhasta nesteestä -mitä liekin. Samoin jos vaihtaa toiseen nesteeseen.

Tästä linkistä löytyy AKE:n katsastusasemille antamat katsastuksen arviointiperusteet.

http://www.ake.fi/AKE/Kumppanit/Katsastusyritykset/Katsastuksen+ohjeistus/7.+Katsastuksen+arvosteluperusteet+ja+vaatimustenmukaisuus.htm

Linkistä avautuvan tiedoston "Katsastuksen arviointiperusteet versio 3.0 sivulla 20 on tietoa valojen korkeudensäädöstä, sen toiminnan tarkastamisesta ja siitä mitä seuraa jos valojen korkeudensäätö puuttuu tai ei ole kunnossa katsastuksessa. Siitä selviää myös ajoneuvon jousitustyypin vaikutus laitteen tarpeellisuuteen.

Aiemminhan katsastuksessa annetut korjauskehoitukset oli katsastuskonttori- ja jopa katsastusmieskohtaisia mutta eipä ole enää. Katsastuksessa annettu ajoneuvon korjauskehoitus tallentuu uudessa systeemissä AKE:n tietojärjestelmään kuten Halmeenmäki edellä kertoi ja annettu kehoitus näkyy ko. auton tiedoissa kaikilla katsastusasemilla ja poliisin päätteeltä.

Kun olet näköjään perehtynyt asiaan kunnolla, niin voisitko antaa tarkempia ohjeita tuon säätövärkin korjaamiseen? Lakkasi viime talvena mokoma toimimasta, enkä tiedä mistä projekti aloitetaan, eli mitä puretaan ja missä järjestyksessä. Elämänneste on jäljistä päätellen poistunut jostain oikeanpuoleisen ajovalon tienoilta. Uusien lelujen ostaminen ei oikein inspiroi. Liimaa ja hiukan kärsivällisyyttä löytyy, mitä muuta tarvitaan?

Kun ei ole mukana kuljetettavaa "mokkulaa", niin ei tuolta landelta pääse vastailemaan. Olisi tainnut minultakin jäädä tarkempi säätösysteemin tutkiminen sikseen, ellei Arto Leskinen olisi tällä samaisella palstalla antanut oikein hyvää korjausohjetta. Ellei löydy "ajovalojen korjaus.." tekstillä historiahausta, niin juttu on julkaistu 17.1.2008 klo 14:33:15.

Noissa parissa meikäläisen jutussa on joitakin havaintoja Arton ohjeeseen, jotka ehkä vähän helpottavat hommaa. Kun näyttää, että Sinun järjestelmässäsi on selkeä vuoto, niin se pitää saada korjatuksi tai sitten tilalle pitää hankkia ehjä työsylinteri esim. purkaamolta (varaosina ei saa kuin koko järjestelmää). Mikäli vuoto on runko- osassa, niin sen ehkä pystyy korjaamaan, mutta jos se on "sisuskaluissa" niin ei onnistu. Joku muovihitsauksia tekevä firma pystyy ehkä korjaamaan ellei itse onnistu.

Myytävät järjestelmät ovat kokonaisuuksia, missä on kaikki osat valmiina ja myös nesteet sisällä. Työsylinterit tulevat pois rintapellin läpi kun irroittaa läpimenon kohdalta kumitulppia. Samanlaista järjestelmää myydään Sitikan ja Peugeotin varaosina n. 150 e hintaan ja Deltalla Ducatolle n. 300 eurolla. Kerrotaan että Skoda Felicia ja Favorit malleissa on sama Hellan systeemi, mikä maksaa 98 euroa. Kannattaa selvittää, että nesteletkut ovat tarpeeksi pitkät. Joissakin integroiduissa kuulemma on erikoispitkät letkut. Jos letkuja joutuu jatkamaan, niin silloin pitää tehdä täysin uusi nestetytys, vaikka olisi hyllystä ostettu uusi järjestelmä. Letkut vaativat lämmitystä, jotta irtoavat ja silti vaarana on että kiinnityskohdat murtuvat.

Oikea hintataso kyseiselle "turvallisuuslelulle", jota sentään on valmistettu satoja tuhansia ellei miljoonia, olisi jossain 50 euron huiteilla. Nyt kun kyseessä on pakollinen katsastusvaruste, niin kehtaa ahnein pyytää siitä 300 euroa! Skodan hintataso vielä menettelee, kunhan pituutta on riittävästi.

Kiitos Teemulle ja Artolle hyvistä ohjeista!! Katsastus vasta keväällä mutta korjattavahan toi säätö on. Kävisikö nesteeksi jarruneste??

Kiva jos olis avuksi ollut. Mahdollisesti myös jarruneste käy, koska hydraulinestettähän sekin on -tosin niitäkin on eri tyyppisiä eikä vanhemmat jarusysteemit kestä kaikkia jarrunesteitä. Ehkäpä moni muukin hydraulineste käy, mutta minulla tuota Sitikan LHM:ää on aina kotona. Niinpäin ei käy, että kaataisi LHM:n sijaan Sitikkaan mehuksi jarrunestettä, koska hätätilassakin saa LHM:n korvata vain mineraaliöljyllä. Kun ei ole tietoa, minkälaista tiivistystä Hella käyttää systeemin sisällä, niin "kipurajaa" ei tarkkaan tiedä.

Löhmi eli lehmä eli LHM on melkoisen ohutta ja juoksevaa, mutta glykolia tanakampaa. LHM-systeemissä on myös kumia, eli useimmille kumilaaduille OK. Samoin glykoli, joka ei sitten jäykisty pakkasillakaan. Periaatteessa synteettinen ATF eli automaattiöljy voisi käydä siinä missä LHM'kin? Jarrunesteen käyttöä en itse suosittelisi, koska kun systeemi taas kuitenkin joskus vuotaa niin jarruneste vie maalit.

joo olet oikeessa ei kannata kinata sulla on tietoo.säätimen kuuluu toimia.ja kontoreilla yhteinen tiedon keruu järjestelmä