Harmaavesisäiliön eristäminen

Onko järkevää eristää harmaavesisäiliö auton alla esim. solumuovilla tai solukumilla ilman lämmitystä. Onko kellään kokemusta ko.toimenpiteestä.

Kumpi on parempaa eristysominaisuudeltaan kumi vai muovi muuhunkin lisäeristykseen.

Onhan se järkevää, tietyin edellytyksin. Edellytys on huolehtia säiliön veden sulana pysymisestä.

Periaate on se että harmaasäiliöön menevä vesi on lämmintä, eli lämpöenergiaa viedään säiliöön veden mukana.

Lähtisin siitä että solumuovia 2x10 mm kerros ylt ympäri. Ja tuollaisen muistilla varustetun sisä-ulkolämpömittarin anturi sijoitetetaan säiliön pohjan alle lämmöneristyksen sisäpuolelle. Poistoventtiilin löhistölle. Lämpömittarilla voi seurata "astian" liemen lämpötilaa, ja jos menee lähelle nollaa, niin kuumaa vettä muutama litra kuumavesihanasta juoksuttaen, niin johan taas "liemi" jätevesisäiliössä lämpenee.

Jos säiliössä pieni erä vettä pääsee jäätymään, niin vaikka kattilalla vettä kuumaksi ja kuumaa vettä säiliöön, vaikka 10 kertaa jäätynyt määrä vettä , niin muutaman tunnin kuluttua säiliössä on pelkkää vettä.

Kriittinen kohta on hajulukot, jos ne on kylmässä tilassa, ja toinen kriittinen kohta on tyhjennyshana, sen ympärille kannattaisi kietaista 12v lämpöelementti. Tyhjennyshana jos on auton allla ja jäätynyt avaamattomaksi, niin tilanne on hankala.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.8.2014 klo 17:04:43 Titenkin tuo lämpömittari sisätiloihin helposti seurattavaan paikkaan

Kovin suuri lisätyö ei ole täydentää tuota esim siten että trumatic lämmittimen lämpöputkeen 22mm T-oksa ja siitä lattian läpi putki joka saattaa lämmintä ilmaa poistohanaan. Tuo 22mm putki on syytä lähteä lämmittimen lähistöltä (n.1 m), ja se kannattaa kietoa koko matkalta vähintäin 5mm solumuovikerrokseen, eikä putken pituus saisi olla kovin paljon yli 1 metrin.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.8.2014 klo 17:41:11

Suurinpiirtein tuollaisella varustuksella olen liikkunut ympäri vuoden, alkamassa on yhdeksäs talvikausi.

Lämpöeristetyssä astiassa tapahtuva veden jäähtyminen jäätymislämpötilaan on hyvin hidasta. Ja sitten kun jäätymisprosessi alkaa niin se on vielä kymmenen kertaa hitaampaa.

Nyrkkisääntö, siis suuruusluokka on, että jos on litra nolla asteista jäätä kattilassa, ja toisessa kattilassa on litra jääkylmää vettä. Asetetaan kattilat samantehoiselle kaasuliekille ja lämmitetään kattiloita. Siinä vaiheessa kun vesikattila kiehahtaa, on jääkattilan jää sulanut vedlsi, muttei kattilan vesi ole lämmennyt yhtään astetta, kattilassa on litra nolla asteista vettä. Sama toisin päin, eli nolla asteinen vesi ei vetäydy umpijäähän yhäkkiä, vaan hyvin hitaasti.

Mieluummin molempi parempi. Ja vielä parempi jos sitä harmaata vettä ei kuskaa mukanaan lainkaan.

Jos vesi pääseekin jäätymään tankissa ja sitten sulaa vain osittain voi syntyä ongelma. Kun "jäälautta" pääsee heilumaan tankissa ajon aikana, voi tankin vedenpinnan korkeusmittarin "viiksistä" tulla vainaita. Ne on sittenkin aika himmeleitä.

Nimimerkillä kokemusta on.

Esim. Minun autossa on laakea noin neliömetrin kokoinen jätevesitankki. Jos siellä on vaikka 10litran jääkimpale, ja tyhjennän juoksevan veden pois ennenkuin lähden ajamaan. Niin se jääkimpale sinkoilee tasaista alustaa pitkin harmaavesisäiliön pohjalla seinästä seinään.

Kenelläpä ei olisi jäätynyt, mutta kyllä sen sitten muistaa. unohdin joskus tyhjentää talvella, ja auto seisoi katoksessa pari viikkoa. Sulatus onnistui liruttamalla altaasta kattilalla kuumennettua vettä kymmeniä litroja harmaasäiliöön. Sulatus kesti kyllä pari päivää, onneksi tuli talven lämpöaalto juuri tuolloin avuksi.

Aivan alussa viikonloppumatkalle lähtiessä molemmat vesitankit on tietenkin tyhjät. Matkalla täytän makeavesitankkiin n. 40-60 litraa vettä. Kotiin palatessa ajan huoltoaseman kautta, tyhjennän siellä harmaat vedet, makeat vedet ja kemssan asiaankuuluvaan paikkaan. Kotona autosta vielä tyhjennän pihalla varaajan kuuman veden ja vesiletkut perusteellisesti. Jäätyvää vettä ei oikeastaan saa jäädä montaakaan tippaa mihinkään. Lopuksi lirautan pakkasenkestoista tuulilasinpesunestettä altaiden hajulukkoihin.

Kiitokset hyvistä neuvoista. Tuntuu ettei kannata lisäeristää ko.säiliöta tai sitten muistaa aina tyhjentää vedet kuten tähänkin asti. Ainoastaa hyötynä olisi ettei ihan niin nopeasti jäädy kun etsii tyhjennyspaikkaa.

Jätä se hana auki jo syksyllä niin tekee osuuskauppaväki :)

Varmaankin monet matkustelee talvimatkailunsa siten, että vettä on vain kannussa, makeavesijärjestelmää ei täytetä ollenkaan.

Itse kyllä täytän aina parinkin vuorokauden reissulle lähtiessä, ja tyhjennys reissulta palatessa. On se melkoinen homma, mutta kun asustelen puskissa, haluan kaikki mukavuudet ja myös jätteet ja jätevedet toimitan niille kuuluviin paikkoihin.

Luin aikanaan Burstnerin ohjekirjasta, että harmaavesisäiliöön pitäisi talvella laittaa suolaa.

Neuvo on hyvä ja kalsiumkloridi (maantiesuola) on sopivin. Se toimii periaatteessa -29 C asti ja senkin jälkeen jäätyminen on soseista, jolloin säiliössä olevat laitteet eivät vaurioidu.

Tuntuu kyllä hurjalta, että ihmiset ostavat jopa 70 000 €:n kalustoja, joiden vesijärjestelmää eivät sitten uskalla pakkasella käyttää.

Ongelma koskee lähinnä yksipohjaisen auton lattian alapintaa laitettuja vesisäiliöitä. Pakkanen ja ajoviima aiheuttaa niin suuren lämpövuodon säiliöön, että ilman lisälämmitystä säiliön sulana pysyminen on ongelmallista, vaikka se olisi eristettykin.

Kaksoispohjaisessa autossa vesisäilö pysyy sulana normaalissa liikenteessä.

Miks mulla sitte on autos nappi jossa lukee jätevesisäiliön lämmitys. JV

Käyttäjän lisäys viestiin 29.8.2014 klo 21:34:19 Sitä varten kai. JV

Huumorilla JV: Tarviihan se koetaulu jollakin täyttää eli turhia nappeja täyteen.

Juu eipä oo koitettu kun ei oo talvella ajeltu. JV

Joku liike, enmuista mikä kauppasi aikoinaan autoa, jossa alden lämmityslinja kulki harmaavesisäiliön kautta. Toivopoika

Matkaaja Eurohotel Ivecon alustalla 90-luvun alussa.

Omassakin autossa on asunto-osan lämmityksestä johdettu lämmitys eristetylle säiliölle. Näyttää hyvältä mutta ei sitä ole. Kyllä se säiliön eristys on lähinnä tehty Keski-Euroopan tarpeita ajatellen, ei meidän pakkasiin ja viimoihin.

Pakoputkessa sitä olisi tarpeellinen määrää "ilmaista" hukkalämpöä vaikka keittää sitä harmaata vettä, mutta lämmön käyttöönotto teettää vähän hommia. Minulla on henkilöautona saksalainen kansanauto, jonka lasipesuneste lämmitetään kierukalla jossa virtaa moottorin jäähdytysneste.

Ja voisihan sen harmaan veden ajon aikana pumpata pakoputkeen haihtumaan vesihöyryksi, mutta sitten tulee asiansa osaava automies, joka pysäyttää ja sanoo, että autostasi on palanut kannentiiviste.

Kokemuksesta voin sanoa että ei riitä retkipatjan kääriminen säiliön ympärille jos tahtoo pitää säiliön sulana , vaatii myös lämmityksen säiliön siälle! Suosittelen irroittamaan säiliön ja laittamaan esim löijätystä n 20mm kuparista putken säiliön läpi siten että säiliön sisään jää ylimääräinen kieppi ! Sitten päälle min 30mm foamista eristys uretaani vaahdolla huolellisesti saumaten ja kiinnittäen , muistakaa myös eristää huolella tyhjennys putken ympärys !
Tuon kupariputken läpi sitten Trumalta lämmön puhallus tai Aldelta nesteen virtaus niin jo pysyy sulana ! Jos kytketään ilmalämmitykseen niin paluu puhallus esim takatalliin sieltä kupariputkesta, koska ilma ei ehdi luovuttaaa likikään kaikkea lämpöä putken läpi virratessaan ! Tuo on ehkä hiukan työläs, mutta varma konsti, helpoimmalla toki pääsee jos ohittaa talven ajaksi koko harmaa vesi säiliön eli laskee säiliön ohi suoraan "ämpäriin " !
Kolmantena konstina on joissain autoissa mahdollista asentaa esim lämpimään takatalliin tai istuinryhmän alle ylimääräinen harmaa vesisäiliö, joka ei siellä pääse jäätymään ja senhän ei tarvitse olla isokaan jos ei oteta pitkiä suihkuja vaan ainoastaan vettä käytetään keittiössä ja hampaiden sekä käsien pesussa !

Ja paras konsti on toki se, kun seuraavan kerran autoa vaihtaessaan ostaa kaksoispohjalla varustetun auton, jolloin myös auton muutkin talvi ominaisuudet nousevat aivan eri tasolle !

Hyvä että tuli esille pulma joka syntyy matka-ajossa Trumatic lämmityksen suhteen. Siinähän käy niin että kun auto on ajossa, niin sen kojelaudan lämmityslaitteesta tulee lämmintä ilmaa niin paljon, ettei Trumatic ollenkaan käy.

Tuossa tilanteessa Trumatikin lämpöputkesta otettu haara ei ollenkas lämmitä säiliötä.

Minulla ei kyllä jäätymistä ole tapahtunut tuollaisissakaan tilanteissa, ehkä säiliön eristys on onnistunut hyvin, ja ajomatkat kovilla pakkasilla on ollut lyhyempiä, ja talvisilla lapinmatkoilla sopivan leuto keli.

Käyttäjän lisäys viestiin 30.8.2014 klo 13:13:15

Nii, onhan se tietysti aivan eri asia kun minulla on harmaavesisäiliön lämpötilasta tarkka tieto min/ max-muistilla varustetussa mittarissa. Kuumaa vettä söiliöön hanasta silloin kun jäätymisuhka on olemassa. Ei ole vaikeata.

Hyvä Olli, tuo tosiaan pitää paikkansa ja jos ajomatka on pitkä eikä Truma tai Alde käy päällä, niin hyvästä eristyksestä huolimatta saattaa vesi muuttua kohmeiseksi, mutta sulaa aika nopeasti kunhan alkaa lämpö taas putkessa kiertämään ! Yksi vaihtoehtohan olisi laittaa pieni tehoinen kanavapuhallin puhaltamaan vain auton sisäilmää sen putken läpi ja ei kytkisi sitä ollenkaan tuohon Trumaan tai sitten laskee harmaat vedet pois pitkän ajomatkan ajaksi, sehän on vain turhaa painolastia muutenkin !