Pukeilla vai ilman?

Olen varmaan melko tavallinen matkakulminen käyttäjä. Matkailuauto seisoo enimmäkseen käyttämättömänä suurimman osaa vuotta. Monen monta vuotta olen pitänyt talvet matkamökkiä katoksessa ja nostanut aina pukeille niin, että renkaat pikkuisen ilmassa, kun kuvittelin sen niin parhaiten säilyvän. Samoin olen raijannut akut sisään. Vaan olenko tehnyt turhaa työtä? Lie kiistaton tosiasia jotta autolle on parasta säännöllinen käyttö? Noh nyt olen ensimmäistä talvea jättänyt nostamatta pukeille, myös akut paikoillaan, käynnistän ja ajan aina noin kk välein, pikku pätkän, pihassa edes takas lämpöiseksi käyttäen? Helpommalla näin pääsee ja onko lie viisaampaa kuin monta kuukautta paikoillaan seisten? Tuskin tässä yhtä oikeaa tapaa tulee löytymään, mutta vahvistakaa kanssaveljet tämä nykyinen tapa kun ikä alkaa etsimään sitä oikeaa ja perusteellisesti helpompaa tapaa säilyttää tuota matkamökkiä kulkukelpoisena. -tapani-

Kyllä tuo on minusta oikea tapa pitää kun talvella seisottaa jos on seisonassa niin ajelee omolla pihatiellä ees taas samalla akut lataantuu T.Rauno

Autolle olisi parasta tuo parin-kolmen kuukauden välein tapahtuva ajelu, jolla laakeroinnitkin pyörähtäisivät eri kohtiin. Se ongelma on vaan siinä, että moottorin kannalta käyttäminen tyhjäkäynnillä puolilämpöiseksi ei ole hyvä asia. Pitäisi saada kuormitusta ja niin lämpimäksi, että pakoputkikin kuivuu.

Mistä sen osaa kukaan ajatella onko sopiva käynnistysväli viikon, kuukauden, vai puoli vuotta. Käynnistys on autolle raskas paikka, helposti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Akut eivät ehdi mihinkään hehkutuksen ja starttauksen jälkeen ellei paria tuntia aja.

@timppa

Toki olen lukenut, vaikken totuutta tiedeä, että kylmäkäynnistys kuluttaa paljon moottoria. Tämän takia pidänkin aina lohkolämmitintä riiiiiittävän pitkään pakoillaan ja käytän moottorin kunnolla täyslämpöisksi. Samoin käytän kaikkia sähkölaitteita ja myös lämmönvaihtmella kierrätän nesteitä. Vaan kumpi on järkevämpää noin sielunrauhan kannalta, akut irti ja kunnolla pukeille, vai tuo kuukausittainen käyttö? Tämä nykyinen auto on jo vuosimallia 2003 ja ollut meillä 9v. Kun auto on muutoin meille mieluinen niin olen ajatellut sen palvelevan vielä pitkään. Ei sillä, että sitä nuukuuttaisin vain pitäisin, vaan mitä sitä mieluista turhaan vaihtamaan.

Timon kanssa samoilla linjoilla. Olen lähtenyt siitä, että m- auto on tehty ulko- olosuhteisiin, kestäköön myös. Loppusyksyn ja talven aikana tulee hyvinkin 2-3 kk seisontajaksoja enkä niiden aikana käynnistä pihalla seisovan m- auton moottoria. Lumet luodaan katolta jos sitä kertyy paljon. Pukkeja ei käytetä ja kaikki pyöränlaakerit ovat edelleen alkuperäiset ja päästöarvot hyvät.

Akut ovat aina olleet paikoillaan. Seisonnan aluksi olen ladannut niitä vähintään 24 h ajan asunto- osan laturilla. Mitään ylläpitolatausta ne eivät saa, mutta jos seisonta kestää yli 2,5 kk, niin olen ladannut akkuja muutaman tunnin leudommalla säällä. Akut pitävät kun saavat olla rauhassa. Sekä auton käynnistysakku että geeli- hupiakku ovat alkuperäiset vm 2000 ja vieläkin hyvässä kunnossa.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.2.2014 klo 20:32:47 Kun käynnistän auton moottorin pitemmän seisonnan jälkeen ( n. 2,5 kk ) , niin ulkona on max. muutama aste pakkasta. Ensin lämmitän sisätilan reippaasti plussan puolelle. Alden lämmönvaihtimella lämmitän myös moottorin ja samalla koko moottoritilan lämpimäksi, jopa kuivaksi. Vasta sitten moottori käyntiin; hehkutusta ei edes tarvita.

Vaikka autolla ei lähdettäisikään pitemmälle matkalle, niin ajan sen kuitenkin normaalilämpöiseksi. Ennen uudelleen seisontaan jättämistä akkuja ladataan seuraavaan päivään asti asunto- osan laturilla.

Käynnistäminen / käyttäminen ei ole kalenteriasia. Itse käytän vain kun suojakeli. Käynnistyy tällöin hyvin ilman pitkiä starttaamisia, lämpenee nopeammin ja akku latautuu paremmin kun kovalla pakkasella. Halmeenmäki kertoi tärkeän asian. Jos autoa käyttää se on käytettävä normaalilämpöön saakka ja mieluusti muutenkin kun vain tyhjäkäynnillä.

Ennen puhuttiin tästä asiasta sellaisella termillä kun hiekseen käyttäminen, jossa autoa käytettiin vain vähän ilman että se ehti kuivua. Se on vahingollista ja voi vain pahentaa kosteudesta johtuvia vaurioita.

Nosta vaan edelleen pukeille ja lataa akut aivan täyteen ja sitten kaapelikengät irti niin varmasti säilyy kevääseen jos muuten kunnossa. @seppo

Käyttäjän lisäys viestiin 7.2.2014 klo 09:25:54 Muista myös lainsäädäntö tyhjäkäyntiin. Ei niillä muutaman minuutin jaksoilla akkua lataa.

Olen pitänyt autoa marraskuun alusta alkaen pois liikennekäytöstä.Pihalla olen ajellut pari kertaa ensin webastolla lämmitettyäni moottorin. Molemmat akut latautuvat auton sähkösisääntulosta. Otin auton liikennekäyttöön tammikuun pakkasjaksolla pariksi viikoksi. Pakkasjaksolla sen takia. että autoa ei tarvitse pestä. Nyt nollakelien tultua taas tänne Varsinai-Suomeen, auto odottaa kevätmatkaa kytkettynä sähköjohtoon. Tarkoitus olisi otta auto taas käyttöön maaliskuun puolella.

En tunne yhtään sellaista osaa auton moottorista jolle ajoittain moottorin lämpimäksi käyttö olisi haitaksi. Haittoja pitkästä seisottamisesta voisin luetella pitkän rimsun. Moottorin käyttö lämpimäksi ja moottorin lämmitys on kaksi eri asiaa.

Sama auton liikuttelussa. Vaikka pyöränlaakereihin ei "makuuhaavoja" pitkästä seisottamisesta tulisikaan niin esim. jarrujen käyttö, jopa jarrut hieman päällä ajaen on jarruille vain hyväksi.

Kas vain, herra Janhonen toi juuri samoja asioita esille mitkä itseäkin askaruttaa. Kuten aijemmin sanoin, oli automme ennen talvisin pukkien päällä ja vain moottoria väliin käynnistäen sekä sähkölaitteita käyttäen. Tuttu autokorjaaja vain on useamman kerran puhunut liikkuttelun tarpeesta juuri noille jarruosille ja laakereille.

Vai täytyisi meidänkin viedä matkamökkimme jollekkin alueelle ja käydä siellä? Tietty olisihan vaikka tuo Rantasara muutaman km päässä, mutta taidan antaa reissukulkimen seistä mielummin katoksessaan ja otan käyttöön vasta sitten kun johonkin mieli tekee. -tapani-

Muutaman kerran talven aikana käynnistettäessä tekee monta kertaa kaiken sen mistä moottori säästyy jos antaa olle sen puoli vuotta aivan rauhassa. Raudan mittakaavassa on aika sama yksi kuukausi vai kuusi.

Tämä on vain omaa fundeeraamistani, kuten se käynnisteleminen on joidenkin toisten mietinnän tulos.

Autoja on hirveä määrä joille ei käynnistyksiä tehdä, eikä mitään ongelmia ole.

Jarruja voi painella moottori sammuksissakin. Pukeille nosto on siitä hyvä ettei siitä ainakaan ole haittaa, mutta kovan työn takana.

@timppa

Minulla on kokeeksi tämä fiiaatti seisonnassa ilman pukkeja saas nähä kestääkö se tuon ilman suurempia vaurioita?Folkkari kesti ei siinä stefat ruennu vuotamaan, talven seisonnasta.

Moottori on laite jossa loki, öljypohja kansi ja jakopään etulevy on liitetty pulttiliitoksin toisiinsa. Kaikki muu moottorissa on käytännössä "irti" ja pitää olla irti, kuten kampiakseli, kiertokanget, männät, männänrenkaat n nokka-akseli jne. Irti siksi, että moottorissa osin välillä olevat välykset täytetään paineistetulla öljyllä tai roiskevoitelun avulla. Jos öljykalvo syystä tai toisesta menee rikki niin siitä ei ole pitkä matka moottorivaurioon. Mitä parempi tämä öljykalvo ja öljyn laatu on sitä paremmin moottori säilyy niin käytännössä niin seisoessaan kun seisonnan jälkeisessä käynnistyksessä. Ihan sama on stefojen kanssa, jotka eivät saa päästä kuivumaan. Sama laakereilla. Laakerissa on kaksi metallipintaa lähes vastakkain mutta välissä pitää aina olla öljy tai vaseliini. Muuten tulee laakerivaurio. Öljykalvojen uusiminen moottoria käyttämällä silloin tällöin parantaa moottorini säilymistä. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää

Paljon puhutaan myös kylmäkäynnistyksen rasittavuudesta ja sen moottorin ikää merkittävästi lyhentävästä vaikutuksesta. Jos moottorissa on olosuhteiden mukaiset kunnon öljyt ja moottorin öljykalvot on ehjät niin startin pyörityksellä ei moottoriin esim. kampikoneistoon saada sellaisia voimia mitä moottorista otettu täysi teho tuottaa. Kannatan toki moottorin lämmittämistä mutta ei saa liioitella.

Mitäs se Janhosen Matti nyt, sekoilee,kelle vastasit? Mitä tarkoitat moottorin lämmittämisen liijoittelulla?Mitä kuumenpana moottorin jäädytysvesi käynnistäessä on se sitä parempi moottorille. Onhan tuo tuossa t3vw:ssä vaihdelaatikon stefat kuten myöskin,etuvetoisessa fiiatissakin.Rengaitenkin painumista estää nuo pukit.

Pakkasen vaikutus stefoihin nähtiin, muistaakseni vuosi -87 kun oli parin viikon pakkaskausi ja lämpötila pyöri jatkuvasti -25--30 C astetta.

Ennätysmäärin vaurioitui vetoakselien stefoja. Etenkin takavetoisten autojen. Kuulemma etenkin Ooppeleiden. Myös omasta Carinastakin ne meni.

Moottorille parasta olisi saada se öljy lämpimäksi. Vaan kun ilmajäähdytteisten autojen aika on ohi niin lämmitellään pakkasnestettä. Nykyisillä säteilylämmittimillä ei juuri liikalämmityksen vaaraa liene.

Kylmä moottori on väljä moottori. Välysten vuoksi sen vaurioituminen rasitettaessa on hyvin mahdollista. Nykyautoilijat ei malta ajaa konetta lämpimäksi maltillisesti. Kerskakulttuurin seurausta se. Autojahan nämä vaan, ajatellaan.

Voisi myös kuvitella että kylmän, siis väljän moottorin käynnistyessä sylinterin paineet puhaltaa öljykalvon seinämiltä pois ja kuluminen on siksi suurta. Eikä uutta sinne heti virtaa kun öljy on pakkasjäykkänä.

Montako moottoria on arvon herrat purkaneet atomeiksi. Ihan sama vaikka se olisi Jeesuksen vanha auto, niinkuin minulla on. Kalvoja en ole koskaan päässyt särkemään. Tämä päivä ei ollut minun paras päiväni, mutta olkoon !

Martti Muistelen talvea 65 pakkanen monta viikkoa -45 ylinmillään. Kyllä se kysyi Fofdsonin moottoria. Öljyen lämmityksestä olen ihan samaa mieltä kanssasi. Noita hytrauliikka öljyjäkin noissa työkoneissa kannattaisi ja pitäisi esilämmittää, kovilla pakkasilla.

Jussi Fordson ei edes inahtanut mihinkään ennenkuin oli pitänyt perän alla nuotiota

Voi poijaat teitin kanssa. Omaa egoanne te olette vailla kun ette ymmärrä lukemaanne, vai ettekö edes halua? janhosen Matti sentään syventyy siihen mistä on kysymys. Voi kuinka pieninä palasina onkaan leipämme maailmalla. -tapani-

Pakkasen merkitys esim. iskunvaimentimiin on valtava. Toisissa on nesteet jotka täysin jähnettyy kovassa pakkasessa. Kun lähdetään ajamaan, auto on kuin kivireki kuoppaisella talvitiellä. On selvää että varomattomalla ajolla saadaan ne ennenaikojaan hajalle.

Nykyinen autoni on ensimmäinen minulla jossa ei ole 'kivireki-iskareita.' Niinpä ne on 60-prosenttisessa kunnossa vielä 150000 ajettuna ja vaunukäytöstä huolimatta.

Olettaisin että hydraliikkaöljyt on hyvin samantapaista iskarinesteiden kanssa.

On tarvinnut opetella nämä asiat sekä teoriassa että raakassa kylmässä käytännössä Aloitin konehommat joskus 60-luvun paikkeilla Veston Teräsmiehen rasvaripoikana ja konehommia - hyvin monenlaisia - tuli tehtyä vuoteen 1978 saakka. Armeija-aikakin meni konekompppaniassa. Siihen jaksoon mahtuu niin moottorin purkua kun kasaamistakin ja aina "Pohjolan liikenteen tallissa" taivasalla, mutta ennen kaikkea jumalaton määrä kylmäkäynnistyksiä.

Ei ollut korvessa töpseliä mihin pistää metsätraktori lämpiämään tai pyöräkone jollain syrjäisellä hiekkamontulla. Onneksi oli nestekaasua ja starttipilottia ja joskus syötettiin imusarjaan tulta startatessa. Kaasuöljyyn kasteltu sanomalehti tuleen ja siitä tulta imusarjaan. Siinä sen aikainen imusarjahehku.

Pyöräkoneen perässä saattoi olla 10-20 hiekka-autoa (parhaimmillaan 56 autoa kierrossa) ja niiden miesten leipä riippui siitä käynnistyykö kuormaaja vai ei. Kun pakkanen lähenteli 40 astetta ei ollut muuta konstia kun käydä käyttämässä konetta aamuyöstä, että se jotenkin lähti aamukuuden jälkeen käyntiin. Tämä yökäyttäminen johtui lähinnä siitä, että sen aikainen löpö ei todella ollut mitään arktista laatua.

Tässä syyt miksi en kaikkia tarinoita usko.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.2.2014 klo 23:16:57 Mitä edellä kerroin ei suinkaan ole mitään ainutkertaista. Luulenpa, että täällä on paljon saman "kohtalon" kokeneista miehiä mikä milläkin koneella tai autolla. Se aika vaan oli sellainen ja paremmasta ei tiedetty.

Paska puhetta Jorma epäilen oletko edes nähnyt koko kampetta. tiedoksi siinä oli puristimensäätö jota, puolipuristimeksi kutsutaan.

Käyttäjän lisäys viestiin 8.2.2014 klo 00:15:30 Mitä tulee siihen kysymykseesi montako moottoria olette pukanete? Vastaus on kohdaltani että,monia, maamoottorista aloitin, pikku vallu,vespa jne... suurin kone12syl cäcylä muut on 6syl koneita volvon ja scanian konetta. Entä itselläsi?

Käyttäjän lisäys viestiin 8.2.2014 klo 00:22:31 Janhosen Matti Miksi epäilet ettei, sinua uskota?

Jussi luulo ei ole tietoa. Fordsoneista puheenollen ensimmäinen oli muistini mukaan -52 mallinen, seuraava oli vm-53 ns matala mallinen molemmat petroolilla käyviä ja sitten tuli taloon -56 mallinen diesel, varusmiespalvelun suoritin pyörätraktorikuljettajana sekin nyt sattui olemaan oikein Super Major vaikka SA- int suosi Valmetteja. On sen verran tullut Fordsoneita pyöritettyä ja tiedän takuuvarmasti niistä yhtä sun toista. Petroolikoneet joutui monesti pyörittämään Veivillä käyntiin kun ei ollut kunnon akkuja. Ilmanpuhdistajan letkun kun löysäsi niin siitä vanha diesel Fordson piristyi kulkemaan vallan mahdottomasti. Kyllä se maamoottori meilläkin ennen traktorin tuloa pyöritti puimakonetta ja pientä vasaramyllyä. Vespaa ei ole koskaan ollut Simpson ja Helkama Hopeasiipi mopot ja Pannoonia mp. Homelite 10,5 kg Solo ja AV Stihl sahoina, myöhemmin husku. TV. Pienviljelijän jo isoksi kasvanut poika :)

Matti Onko tullut jälkeenpäin mieleen että oispa olut kuuskymmen luvulla nuita nykyisiä synteettisiä öljyjä niin ois se käynistys olut jonkunverran helpompaa. Oli vain kympit talvella ja kolomikymppiset kesällä.

Avotuli oli yksi parhaista apuvälineistä kylymäkäynistyksessä korvessa.

Että tämmöistä "matkailua"jotku ei konttorirotat saaneet kokea.

No, missä ajassa ne öljykalvot kuivuvat? Jospa kuivuvat kahdessa viikossa, niin käynnistykset ovat kovaa rääkkiä. Jos kuivuvat vasta puolessa vuodessa niin taas on turhaa käynnistelty. Pelkkiä oletuksia nämä asiat ovat, ja vaikutukset ovat lähinnä vaanarin yöuniin, ei muuhun.

@timppa

Terve Timpan kanssa samaa mieltä. Oman kokemukseni perustan nuitten 'pienmoottoreiden' käytön perusteella. Esimerkkinä tarkoitan ruohonleikkureita, meillä kohta parikymmentä vuoitinen isompi ja yli 20 v:n pienempi. Ei niitä koskaan talvella ole 'välikäynnistetty', ja aina pelittää....

En väitä, etteikö kylmäkäynnistys kuluta moottoreita enemmän, kuin normaali käytössä. Siksipä voisi välttää turhia 'välikäyttöjä'. Lainauksena erään valistuneen autoharrastajan ohjeistusta, kun auto pidemmän aikaa 'seisokissa'.

"2.4 Autolla ajo ja koneen käyttäminen seisonnan aikana

Tästä tuntuu olevan selkeästi kaksi vastakkaista vahvaa mielipidettä. Kyllä tai Ei. Ohessa kommentteja molempien vaihtoehtojen puolesta. 2.4.1 Ei:

Autolla ei kannata ajaa lyhyitä lenkkejä talvella. Auton kuivana käynnistäminen kuluttaa autoa enemmän kuin että sen antaa seistä koko talven ja sitten keväällä valmistelee käynnistyksen ja käynnistää.

Kesärenkailla ei ole kiva ajella talvella.

Säilytyspaikan edessä oleva lumi voi estää auton liikuttelun talvella 2.4.2 Kyllä:

auto kuin auto: AJAKAA niillä talvellakin parin viikon välein tai edes kerran kuussa.

Ei mene paikat jumiin, ja renkaat pysähtyy eri asentoon. Mootorin pitäis antaa käydä normaalilämpöiseksi pienellä ajolla. Tyhjäkäynti ei ihan riitä. Näin saa sylinterien seinät ja muut voitelukohteet uuden öljykerroksen suojakseen taas vähäksi aikaa. 2.4.3 Huomioi ainakin nämä seikat päätöstä tehdessäsi

Olet aika heikoilla, mikäli katsastamaton, seisonnassa oleva autosi joutuu kesärenkailla onnettomuuteen. Muista siis laittaa autosi vakuutukseen siksi ajaksi kun sillä ajat. Eri vakuutusyhtiöillä on eri käytäntöjä seisonta-ajan välissä tapahtuvan käytön suhteen. Toiset tuntuvat vaativan siihenkin kuukauden minimiaikaa, toiset hyväksyvät päivänkin pituisen käytön kahden seisonnan välissä. Tarkista omasta vakuutusyhtiöstäsi. Olen kerännyt joitain tietoja tuonne kohtaan Kysymyksiä vakuutusyhtiöille sivulle 11.

Mikäli talvella autollasi ajat, niin vältä suolattuja teitä varsinkin jos pesit autosi hyvin ennen kuin sen laitoit seisomaan. Mikäli ajelet suolatuilla teillä, niin pese autosi jälleen huolella kun sen jätät seisomaan.

Muista myös jos autolla ajat seisonnan aikana, että sinun tulee ottaa liikennevakuutus autoosi, mikäli seisonnan alussa laitoit autosi seisontavakuutukseen.

Mikäli et pysty/halua autollasi ajaa säännöllisesti muutamia kilometrejä seisonnan aikana, niin sitten varteenotettava vaihtoehto on antaa auton seistä. Ilman koneen käynnistystä. Parin viikon - kuukauden välein lyhyt käyttäminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Mikäli pidät autoasi lämpöisessä tallissa talvella, lienee autoa turvallisempi käytellä tallissa tai käynnistää se lämpimästä tallista pienelle lenkille.

Jos käytät autoasi pitkään suljetussa tilassa kuten autotallissa, niin pidä huoli että pakokaasut eivät korvaa hengitysilmaasi merkittävissä määrin ettet joudu tahtomattasi itsemurhakandidaatiksi."

Nimenomaan moottoriöljyt on sitten 60-70 -luvun kehittyneet valtavasti. Kovilla pakkasilla edes uusi mineraalimoottoriöljy ei tullut tynnyristä ulos kovin helposti. Hydrauliikan öljy on hieman notkeampaa mutta siinäkin oli se ongelma, että pumput eivät öljyn jäykkyydestä johtuen saaneet täytöstä ja vallankin siipipumput kärsi tästä.

Sitten kehiteltiin moottorin jäähdytysnesteen vapaakieroon perustuva nestekaasulämmitin joka kiinnitettiin koneen ulkopuolelle lohkon vedenpintaa alemmalle tasolle. Näin lämmittimestä ja koneen vesitilasta muodostui vapaakiertoinen "keskuslämmitys". Nykyiset linja-autojen lämpöpuomit on moderni sovellus tästä. Isommasta nestekaasulämmittimestä lähti tehoa ulos nestekaasutoholla lämmitettynä jotain 6 kW. Olisi lähtenyt enemmänkin jos olisi ollut kiertovesipumppu. Hyvä apu mutta siinäkin ongelmana kovilla pakkasilla oli se, että nestekaasua ei höyrystynyt riittävästi ja pulloa piti aina välillä lämmittää toholla. Tulta vaan suoraan kaasupullon kupeeseen niin johan alkoi höyrystymään.

Yksi ongelma oli alitehoiset laturit. Automaailmassa ja koneenrakennuksessa meni luvattoman kauan huomata, että laturit oli Suomen olosuhteisiin aivan liian pienitehoisia. Työkoneen valot ja lämmityslaite vei tehot ja akuille jäi liian vähän.

Jatkuva ongelma kovilla pakkasilla oli myös polttoaineen samapisteen riittämättömyys, mistä seurasi, että praffiini tukki suodattimet. Jos ei ollut vaihtosuodattimia mukana niin muutama ruuvimeisselin isku suodattimen ja taas toimi. Tämä nyt on aiheeseen kuulumatosta kirjoitusta tyyliin - koneet reistasi, miehet paleli - mutta niillä silloin mentiin. Katoavaan kansanperinnettä ja hyvä niin .

Käyttäjän lisäys viestiin 8.2.2014 klo 10:08:23 Mikko haluaa ymmärtää asiat tahallaan väärin ja mikäs siinä, se on oikeutesi. Järkikin sanoo, että ajaminen tässä yhteydessä tarkoittaa auton liikuttelua ei tieliikenteeseen ottamista saati tielle menemistä.

Matkailuautoista on sitä paitsi yli puolet pois liikenteestä vuoden vaihtuessa. 31.12.2013 matkailuautoja oli liikennekäytössä 20.542 kpl. eli alle puolet.

" Katoavaan kansanperinnettä ja hyvä niin " Kyllä näin on. ' Tulevat eläkeläiset on terveempiä kun ei tartte kaikkia kärsimyksiä enää kokea.

Terve "Mikko haluaa ymmärtää asiat tahallaan väärin ja mikäs siinä, se on oikeutesi."

...toteaa Matti, en minä sitä 'liikuttelua' teilaa, siinä minun laittamassa 'lainatussa' tekstissä sitä taidettiin pitää arveluttavana. Noita 'välikäynnistyksiä' vain pidän tarpeettomina.

Matkailuautomme on ollut talvet pois liikenteestä joka ainainen talvi, eikä sitä ole liikuteltu, eikä myöskään käynnistelty, ennenkuin keväällä liikenteeseen otettaessa. Eikä ole ongelmia ollut. Jos automme ei olisi talvisin 'hankien' keskellä, saattaisin helpommissa olosuhteissa kyllä talvisinkin 'välikäynnistellä' ja ajellakkin. Tokihan ymmärrän, että autot on tarkoitettu liikenteeseen, "vierivä kivi ei "sammaloidu" on aivan varteen otettava vanha sanonta.

Tässä nyt vain otettava huomioon itsekunkin mahdollisuudet minkäkinlaisiin tilanteisiin nuitten 'vekottimien' talvisäilytys paikkojen suhteen.

Pojantähden Jorma Ei taaskaan kuululosta oikein uskoltavalta sinun selostuksesi 50 luvulla oli power majuri 60luvvulla supermajori versijoilla manueltti ja powermajor Nämä kaksi viimeksi mainittua oli 4wd vehkeitä Puolipuristi oli jo tuossakin Powerissa,mutta noihin petrooli käytöisiin majureihin en ole törmänny,ainakaan niihin jotka on valmistettu 50 ja 60 luvulla Niiihin aikaisemmin valmistettuissa rautapöyrä traktoreissa kylläkin pikku vallu, pikku f-sonni ja joku muuki,mutta majurit oli tiiseli vehkeitä

Minä en ole myöskään autoni käyttänyt muutakuin, akkujen vuoksi ihan paikallaan.Minusta J.H sano nuo pukki asijat ihankyllin selvästi. Jokaisella on ihan oikea tapa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fordson_Major

Noihan se meni, kiva muistella tuota historiaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 8.2.2014 klo 16:52:50 Siinä oli ja on tuossa majorin kymäkäynityksessä omat niksinsä pelata tuon puolipuristimen ja pakkosyötön kanssa.

Fordson Majorit olivat aluksi bensiini / petrolimalleja. Ensimmäiset oli "petro-saabeja" eli niissä oli kaksi tankkia peräkkäin bensiini- ja petrolitankki. Petrolin esilämmitys tapahtui pakosarjan ympärille käännetyssä putkessa. Vuodesta 1952 alkaen Fordsonia sai bensiini/petrolimallina tai dieselinä ja v.1955 alkaen ainoastaan dieselinä.

Ja olipa Majorissa Traderinkin kone josta oli Caynty-versiokin. Kömpelö kun mikä mutta kääntyihän se kun oli tarpeeksi iso kenttä.

Coynty oli pitkään oikea neliveto ,kankea oli hyvä kulkeen maastossa.

Vähän lipsuu matkailuauto puolelta ,ei ensimmäinen kerta eikä luultavasti viimeinen!

Voin sanoa että, olin tulloin töissä kone kuskina.Manueltti,misikaani,lindel ja bettteri olivat ne vehkeet joita minun piti ajaa siihen aikaan.