Kaksoispohja autot;AL-KO alusta

Kun olen sellaisen kaksoispohja auton omistaja( ensimmäinen kaksispohja auto meillä),niin jo ensimmäisillä pikkupakkasilla panin merkille sen pohjan eristeet;ei oikeasti voi sanoa että se alusta on eristetty,vaikka siellä on ne lämmityspatterit ja kaikki muut tykö tarpeet;harmaavesi/raikasvesi säiliöt/putket akut ja sähkökeskus on. Kun en ole aikaisemmin näitten kaksoispohja rakennelmien kanssa ollut tekemisissä niin vaikutaa HULLUN HOMMALTA,lämmitää se alusta ko.olevilla eristyksillä! Tilasin heti 20mm Polyuretaani levyä (Makropur),jolla eristän sen kaksispohjan lattian.Luukut ja seinät ovat paksuja noin 100-150mm ja aluumi kahtapuolta,luultavasti ilma vain välissä, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. http://www.makropur.fi/vertaile.html Levy on kallista mutta kaasu ja sähkö on vielä kallimpaa! ja aika näytää onko siitä hyötyä,ja mikä on sen takaisinmaksu aika? Auton merkkiä en vielä paljasta ,mutta hyvää ja halpaa saa hakea;ei ole vielä keksitty! Lämmitimenä siinä on se ALDE ja lisänä vielä Webasto,jolla saa myös lämmöt as,osaan. Onko parempaa tietoo? kysyy m laukkanen

On tainnu monelle muullekin tulla yllätyksenä, että monissa takatalliautossa jossa "talli" on vuoteen alla, ei talliosalla olekaan kaksoispohjaa. Näin vähintään 1/3 osa kaksoispohja-autosta onkin varustetu vain yksinkertaisella pohjalla ja vielä vuoteen alla. Ja kun tähän lisätään molemmin puolin vain yhdellä tiivisteellä varustetut suuret lastausluukut niin hevostalli onkin valmis.

Matti heitit hyvän aloituksen jatkokeskustelulle. Miten kun omistan myöskin tuollaisen ei kaksoispohjallisen, mutta isolla taka / "hevostallin" ovilla. Olen havainnut,että kun ei ole noita kaksois tiivisteitä ovissa / luukuissa -> alkavat hikoilla pakkasella. Tuo suora yhteys ( kylmäsilta alumiinilla ulos) tuo kylmyyden sisälle ja lämpö sisällä taas aikaansaa tuon kostumisen. Oliskos kellään tähän hyviä lääkkeitä. Tuolla katselin vastaavan auton -08 mallissa uudenlaista lisä tiivistettä oven yläosassa. Se vaikutti minusta vain sellaiselta sanoisinko lisätiivisteeltä estämään seinää pitkin valuvan veden juoksemisen uven yläosaan ja siten sen jäätymisen siihen rakoon ? Saakos noihin oviin jotain lisä tiivistettä mitenkää asennettua siten, että ne toimii ja pysyy. Nuo Frankian ja Corcorden luukut ja ovet ovat aivan eri planeetalta , mutta on ne hinnatkin ko. laitteilla myös. Miten ne luukut niissä kuitenkin pelittää -hikoileeko pakkasella ?

Itsellä myös moisilla systeemeillä varustettu auto paitsi että lämmitin on Truma. Trumallakun lämittää niin silloin on tuo kaksoispohjan lämmitys on 2-3 suuttimen varassa jotka pitää sen lämpimän puolella muttei muuta, ja lämmitin keskittyy asunto osan lämmitykseen. Taka tallia kun ei ole pysyy kaksoispohjan lämmitetävä ilmamäärä järjellisenä. Tähän menessä tämä kaksoispohja systeemi on toiminut omassa autossa hyvin.

TALVIAUTO? ;siinä se kysymys johon hain vastausta. Kyllä tätä asiaa on puitu jo ihan tarpeeksi MUTTA ,jos ostan ns. talviauton MIKÄ SE ON;Svenssonien KABE:mutta kun ei kuulemma ole! Siinä meillä karavaanareilla on äänestyksen paikka ;äänestetään se vuoden talviauto. Taitaa se todellinen talviauto olla vielä siellä piirustuslaudalla;tuumii m laukkanen

Minä laitoin takatalliin lattialämmityksen. Kyllä siellä monot kuivaa ja vaatteet ja lämpöäkin riittää, ja kun pitää truman luukun auki niin hohkaa sieltäkin lämmintä, ja on vielä pieni 12v puhallin kierrättämässä ilmaa niin kyllä lämpöä riittää. Reissataa paljon talvella ei ongelmia lämpöjen kanssa.

Ihmettelen Juha kuinka laitoit izolaan takatalliin lattialämmityksen. Meijän Izola(SL) takatalli on auton lämpimin paikka, sillä Truma sijaitsee siellä ja hohkaa lämmintä minkä kerkee.

Meillä SG. Lattia lämmitys siksi että kuivattaa monot paremmin.Muuten kyllä truman kaapista tuleva lämpö riittää, kun minulla siinä ovessa se puhallin jotta kiertäskin se ilma mahdollisimman hyvin.

Kyllä tässä oli tarkoitus herättää keskustelua as.autojen/ vaunujen eristyksistä ja niiten talvi omiaisuuksista. Sehän on selvää että kyllä se auto/vaunu lämpimäksi saadaan ,mutta minkäläisellä lämmitysteholla! Tässä on hyvä vinkki kuinka suuret erot ovat jo pelkästään eri eriste laaduissa; http://home.swipnet.se/huolto/vihjeet/eriste.htm ei lämpöä harakoille tuumii m laukkanen

Ei löydy linkki.

http://home.swipnet.se/marttieinari/

Jari

http:home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm -tässä oikea viite

Otahan uusiks . . .

Jari

kerran vielä:ja selvinpäin! http://home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm

Siinäpä oli kerättynä noita lämmönjohtavuuksia, varmaan suht' oikeita arvoja. Muussa tarinassa oli kyllä suoraan stetsonista vedettyä juttua ja taisi olla stetsonin vierestäkin niitä nyt tässä sen kummemmin erittelemättä. Kaikille ei ole niin väliä tuolla eristeiden paksuudella ja kaasun kulutuksella, pääasia on että lämpöä riittää. Jos meikäläinen on silloin tällöin talvella liikkeellä, ei silloin kaasun mahdollisti kasvaneella kulutuksella ole väliä, saati että kannattaisi alkaa lisäeristyksiin. Toki monilla asia voi olla toisinkin, kun ollaan säännöllisesti viikonloppuisin liikkeellä.

En oikein koskaan ole ymmärtänyt tätä m-autojen lämpöisyyskeskustelua jota käydään vain seinärakenteiden paksuuden ja eristeiden K-arvojen kautta. Mihis ne muut lämpimyyteen vaikuttavat tekijät - jos nyt jätetään lämpötuotanto pois - tässä keskustelussa jää. Lämpöhän siirtyy paikasta toiseen kolmella tavalla:

johtumalla säteilemällä konvektion kautta. Lämmön johtuminen on m-autoissa erittäin suurta. Ohjaamoissa on paljon rakenteita joita peittää vain hyvin lämpöä johtava muovilevy ja alla on vielä paremmin lämpöä johtava pelti. Autoissa on myös läpivientejä, joista syntyy suoranaisia kylmäsiltoja syntyy erityisesti ohjaamossa. Ohjaamohan on lämpötaloudellisessa mielessä kun harakanpesä. Entä sitten ikkunat ja kattoluukut. Seinien k-arvo verrattuna ohjaamon ja asunto-osan ikkunoiden ja kattoluukkujen vastaavaan on helposti 1:5 jopa enemmään. Näistä vuodoista ei puhuta juuri mitään. Yhtensä suurena lämpöhävikin auheuttajana on sinällään tarpeellinen ilmanvaihto. Rakennettua ilmanvaihtoa vielä "parantaa" vuodot, ovissa, kattoluukuissa, lastausluukuisssa, läpivienneissä, ikkunoiden tiivisteissä, sekä tuuletus ja kulkeminen ovista. Yritän tässä vain sanoa, että muuutkin tekijät kun seinien paksuus vaikuttaa sisälämpötilaan. Taitaapi olla niin, että nuo paljon puhutut erot eri m-autojen lämpimyydessä johtuu pääosin siitä, kuinka paljon lämpöä tietyssä ajassa autoon eri keinoin tuotetaan.

Olen täysin samaa mieltä asiasta,koskien as.autojen/vaunujen lämmöneristystä. Minua asia alkoi "vaivaamaan" vaihdettuani as.autoa,jonka piti olla kaikin puolin se kuulu TALVIAUTO; alde,kaksoispohja,webasto ja muut SUOMIAUTON viritykset. Muta tuli lievä pettymys jo ensi pakkasilla;-20 astetta. As.osassa lämpö vielä riitti,mutta se kaksoispohja taisi olla aika viileä,josta johtuen rupesin asiaa tarkastelemaa,KOSKA se on LÄMMITETTÄVÄÄ tilaa!.Lämmitys pattereita pitkin poikin eikä eristeistä voi puhua!. Mutta projekti on käynnistynyt ja tuloksia saa odottaa ja minulle on se periaate kysymys että en anna lämpöä HARAKOILLE, koska niillä ei ole rahaa!,millä maksaa. Ei lämpöä harakoille tuumii m laukkanen

aloitus tekstiäs, tuli mieleen että minne aijot laittaa tilaamasi eristelevyt jos saat "pääspittää" ? ?

Sisäpuolelle vaiko ulkopuolelle ? ?

Miten aijot saada eristyksen "aukottomaksi" ? ? Kaikkien rakenteiden läpivientien, ja tukijuttujen vuoksi ? ?

Toivoton urakka . . . . Mutta voihan sitä yrittää. . . .

Olis pitänyt tehdä tehtaalla kunnolla, jälkikäteen miltei mahdoton tehdä kunnolla . . . .

Jari

Niinhän sitä voisi luulla,MUTTA AL-KO,n välipohjatilasta on tasaista pintaa(lasikuitua) noin 70%,ja levyt voi asentaa melkein heittämällä,mutta paksuus ei voi olla kuin se 20mm. Ongelma on raikas/jätevesi,tankit joiden alle se ei taida mennä,mutta; on se mahdollista että säiliöitten kohdalla levy asennetaan ulkopuolelle,se vaatii eristelevyn pinnoituksen vaikka esim.fimfoam levyä käytetään laiturin rakenteissa,se ei siis ime vettä!. Tilaa on auton alla tankkien kohdalla vaikka miten paljon ja kuten mainitsin kondenssivesi ongelmaa ei ole siinä mielessä koska levyt tulevat irroitettaviksi vasten lasikuitupohjaa,jolloin tilnetta voi tarkkailla. Levyt peitetään vielä kosteutta kestävällä termomatolla. Ei lämpöä harakoille tuumii m laukkanen

Vielä tuli mieleen; Minulla on pitkät housut, sepalukset on napeilla,ei sekään systeemi vedoton ole! Vetää se pienestäkin raosta tuumii m laukkanen

1

Niimpä 70% . . . Loput sinnepäin . . .

Elikkä meidän kuluttajien pitäis saada äänemme kuulumaan tuonne tehtaalle asti.... Ei vain tänne etutelttaan .....

Tuo eristys olisi niin helppo tehdä kunnolla JOS se eristäminen alkaisi jo "piirrustuslaudalta" ......

Jari

Nii i, ja jos joku tykkää, ett sisällä on lämpötila +24 ja toinen jotain +18 ja jotkut muut jotain siltä ja väliltä ja jotkut vielä jopa enemmä tai vähemmän, niin siinä sitä on eristeen tekijällä miettimistä. Itsekin tekemisissä,lämpöjen kanssa, etenkin talviaikaan, kun kiinteistönhoitoalla pyörin,niin jos kämpässä on lämpöö + 24 Celsiusta,niin siellä on kylmä.Kun asukkaalta kyselee, miten niin kylmä. No kun patteri on kylmä. Oisko sama näissä autojenkin sisälämpötiloissa? Ihmisiä on niin erilaisia.... sano jo V Lavikin aikoinaan. Esko

Miten se sisätilan lämpötila vaikuttaa eristeen tekijään ? ?

Tarkoitat varmaan auton suunnittelijaa, ja minkä paksuiset eristeet hän valitsee . . . .

Eihän sillä eristeen paksuudella ole mitään tekemistä lämpötilan suhteen, vaan kuinka paljon lämpöö kuluu, sen suhteen sillä on tekemistä ( hukkalämpö ) . . .

Mitä paksummat eristeet ja mitä vähemmän kylmäsiltoja, sitä parempi . . .

Kyllä lämpimänä pysyy vaikka pelkkä "peltipönttö", mutta menee hukkaan paljon lämpöö.... Et sillee . . . .

On vaan maku/mieltys asia missä läpötilassa haluu asua . . . .

Jari

Kyllä sotilastelttakin lämpenee,ainakin sieltä-täältä,kun puita pannaan kaminaan palamaan riittävästi. Olen ihmetellyt myös sitä huolimatonta suunnittelua/rakentamista mikä on tullut esille matka-autoissa eristyksien kanssa.En ole koskaan omistanut kaksoispohja-autoa,mutta saattaisi olla hyvä talvella?.Meidän auossa takavuoteen alla ei ollut kovin lämmintä pakkasella,kun ei ollut juuri putkistoa,eikä ilmankiertoa ylös.Hatara luukku vuoteen alla ulkoseinässä.Kyllähän siitäkin muutoksia tekemällä sai paremmin talveen soveltuvan,mutta pitää paikkailla tehtaan tekeleitä. Tietysti ne melkein kaikki autot on suunniteltu eteläeuroopan lämpimään.Kyllä se eristyksen puute tulee esille myös paahtavassa auringossa leiripaikoilla. Mahtaakohan nuo integroidut autot olla kuinka paljon paremmin eristettyjä?.

Olen samaa mieltä, jotta hyväkään eristysaine ei takaa tasaista lämmönjakautumaa m- autossa. Kuten kirjoitit, niin ohjaamo on kaikkein vaikein paikka saada eristetyksi ja edellyttää lämmitystä myös sivulle ja etulasin alapuolelle. Laadukkaat lasit ja kaksinkertaiset pimennys/eristysverhot (mm. Seizin, joissa haitarimainen ilmaväli) antaa ikkunoille saman k- arvon kuin seinillä.

Ainoat "AKE:n lämmitysvaatimukset" täyttävät autot taitavat olla muutamat itserakennetut, sillä Suomi- ehtojen täyttäminen edellyttää keskimäärin + 20C sisälämpötilaa - 35C pakkasella -ilman lisäerityspeitteitä ja sähkölämmittimiä. Saksalaistehdas toimitti omat erittäin tarkat laskelmansa, eikä niilläkään päästy "kuin" -28C asti. Laskelmat ovat pitäneet myös käytännössä paikkansa, mutta tuuli- ja etusivulasien yli pitää vetää ulkopuolelle talvipeite.

5,2kW vesikeskuslämmityspannu vaatii teoriassa vähintään 13 m ripapattereita (tod. 15- 18 m), jotta edes hyvin toteutetussa järjestelmässä saadaan kaikki lämpötehot ulos (luovutus max 4OOW/m). Silloin pannu olisi päällä melkein jatkuvasti ja kaasupullo riittää alle 2 vrk paukkupakkasiin. Jossain 6-7m hyvin rakennetussa m- autossa olisi varmasti lämmintä, koska myös ohjaamo- osaa lämmittää muutama metri pattereita, tai kiinteä lisälämmitin. Kaksoispohjan tulee olla samaa hyvää "talvirakennetasoa" kuin korinkin. Saksalaiset itse mitoittavat omat "tavanomaiset talviautonsa" - 15C lämpötiloille, ellei kyseessä ole joku "Pohjoismaa- malli" vesikeskuslämmityksellä.

Lämmin talviauto maksaa eniten hankittaessa. Jos talvessa menee 15 kaasupulloa (tai vastaava määrä sähköä) niin eihän se ole kuin muutama satanen. Toinen tapa on katsoa kalenterista millä säillä lähtee omaa talvikelpoisuuttaan testaamaan, koska autoa on vain ostajansa valintana syytön mahdollisiin ongelmiin.

Eristyksen laatu/määrä ei riipu siitä, onko auto integroitu, puolisellainen tai alkovimalli. Helpoimmin auton saa tasaisen lämpimäksi alkovimallisessa kaksoispohja-autossa. Tuplapohja eristää ja ohjaamo jää erilleen asunto-osasta ja joutaa ollakin kylmää tilaa.

Nyt kyllä väittäisin, että Antti täräytti vitsin! Että tasaisimman lämmön saa tuplapohja-alkoviautoon jättämällä ohjaamon kylmäksi. En ole vielä nähnyt sellaista eristeratkaisua ohjaamon ja asuintilan välissä, etteikö sieltä nurkista ja reunoista tulisi vetoa asuintilaan. Puhutaan nyt siis ääriolosuhteista eli kahden-kolmenkympin pakkasista. Kaikki kioskithan saa suhtkoht tasaisen lämpimiksi, kun pakkasta on vähemmän ja lämmittimiä auto pullollaan.

Ok,

Lievennetään: On mullakin siellä ohjaamossa Alden vesipatteri ja ulkopuolinen termopeite ikkunoissa. Siinä on sitten väliseinä liukuovella. Eli eihän siellä ohjaamossa ole -30 astetta, vaan jotakin vähemmän. Mutta ei sen tarvitse olla yhtä lämmin kuin asunnon. Auto on Dethleffs XXL 9000 vm 2007. Edellinen oli Burstner 747-2, jossa väliseinän virkaa teki termopeite. Kyllä sekin toimii. Vertaan tilannetta puoli-integroituun, tai alkovimalliin puolidinetillä, joissa ohjaamon penkit tarvitaan asuintilan osaksi. Ohjaamon lattia, ovet ja kojelauta eivat ole yhtä lämpimiä kuin mökki muutoin. Sama tilanne oli meidän aiemmissa kahdessa integroidussa, vaikka niissäkin talvella pärjäsi.

Eli pysyn "vitsini" takana edelleen. Tasaisimman lämmön saa eristämällä ohjaamon ja asunnon välin niissä autoissa joissa se on niin suunniteltu. Toki siellä ohjaamossakin voi olla lämmitystä, jos sen kokee tarpeelliseksi.

Antti

No niin. Nyt ollaan samalla aaltopituudella. Eli minäkin ymmärsin, mistä on kyse. Meillä oli "yksipohja-autoja" neljä, kaikki alkovisellaisia. Viimeinen oli puolidinette. On se ohjaamo vaan melkoinen haaste saada lämpimäksi ja asuinkäyttöön talvella. Kyllä tuli purettua kaikki rakenteet ja telttapatjaa joka väliin. Auttoi vähän. Sitten kun vielä laittoi öljytäytepatterin penkkien väliin, niin kyllä siinä pärjäsi. Nyt meillä on tämän vuoden mallinen flair. Siinä ohjaamo on kyllä tosi lämmin ja eristeitä on taidettu laittaa joka puolelle. Ohjaamosta puuttuu kuskin ovi ja niinpä nestepatterit kiertää ohjaamossakin sivuseinillä ja etusivulasit on vielä tuplat. Toistaiseksi ei tuolla rintamalla valittamista.

Kyllähän se on iso ero puoli/täysi intergoidun ohjaamon lämpö- eristeissä ,tässä minun uudessa Burstnerissä(Elegance)ei ole minusta sitä vedon tunetta kuin niissä puoliintergodussa on. Minulta uupuu se vasen etuovi ja siinä se selitys, Intergoidun oma ovi vaikutaa "hyvältä",ja myöskin eristeitä on laitettu ohjaamon lattiaan ,joka on lämmin. Suuret ikkunat ovat siinä edessä se heikoin lenkki,mutta hyvillä kaihtimilla ja kunnon ulkopeitolla sadaan se vedontunne pois. siinä ne kehut ;tuumii m laukkanen

Jep! Flair on hieno peli. Kasitonninen oli meilläkin yksi kolmesta vaihtoehdosta. Päädyimme tuohon Peflettiin, kun se sopi parhaiten meille pohjaratkaisunsa osalta. Alustahan meillä taitaa olla sama, Iveco 60C18.

Sama pohja Iveco 60c18. Nyt meillä reippaat 16000km takana ja pakoputki poikki :) Meni katalysaattorin takaa putki poikki. Onneksi ei ole kallis osa...4600 euroa. No menee tietty takuuseen, huomenna vaihdetaan. Tsekkaa oman ivecosi putken ripustus. Meillä ekan pöntön etureunasta kumikiinnikkeillä rungossa ja sen jälkeen takimmaisen pöntön takareunasta sama homma. Noin puolitoista metriä putki/pönttöyhdistelmää roikkuu tyhjän päällä ja siitä juuri keskeltä on putki väsynyt poikki. Laitoin itse nyt poikki olevan pönttöhässäkän roikkumaan keskeltä runkopalkkiin rautalangalla ja taidan laitattaa huomenna ivecolla jonkun vastaavan, ettei sama toistu. Muuta ihan älytöntä ei ivecossa ole vielä ollut. Meillä on agile automaatti ja se toimii hienosti.

Hyvä vinkki! Käytän Raskoneella, saavat tarkistaa asian. Meidän auto on rek. nyt syyskuussa, 9000km on ajettu. Joo, tuo Agile on viisas. Alppiteillä alastullessa käytin ensin manuaalisesti, ennen kuin huomasin, että Agile osaa saman. Perusautomaatin äly ei siihen riitä, mutta tuo robottivaihde osaa myös jarruttaa vaihteilla.

Hei kun meillä on sama alusta autoissa, niin pidetäänpä yhteyttä muutenkin kun vaan täällä palstalla. Jos vaikka tulevat ongelmat ratkeaisivat puolin ja toisin helpommin. Mulle tulee posti osoitteella ismo.kotilainen@pp.inet.fi

Mistä Mauri hommasit ulkopeiton intergroituun? Pitääkö teettää mittatilaustyönä? t.Jari

Mitähän mahtaa kaksoispohja vaikuttaa hintalappuun. No mulla ei Adriassa sellaista ole, siis kaksoispohjaa, eikä enää hintalappuakaan. Tuplapohjalla on kuitenkin (?) ilmeiset edut talvikäytölle. Tässä keksinnössä tarvii kääntää noi etupenkit sisäänpäin 'asumisen' kannalta. Lämpömatto lattialla ja pieni 500W lämpöpuhallin puhaltaa lattialla etupenkkien välistä eteenpäin (tuulilasi) normaalin lämmityksen lisäksi. Näillä miinuksilla kelpaa heittää bissee paitasillaan feissiin kummasti. Vedet tulee kantoperiaatteella sisään ja uloskin lorisee kun kytkee jätesäiliöön lämmityksen tarvittaessa päälle. Ulkopuolista hanaa en uskalla sulkea sen jäätymisvaaran takia. Näin kuulin varoitettavan. Tuskin tulen alle -10° piirongilla käymään. Ei sen puoleen, ettei tarkenis, mut kotioloja ei tää kuiteskaan voita. Taidan muuten tulla kerran testaamaan kunnon talvea, sittenhän sen tietää. Sitä ei tiedä sitten vieläkään sitä hintalapun eroa.

Ikkunapeitot tuli auton mukana,mutta valmistajia on kun kysyy auto/vaunukauppiailta. Muuten lisää tietoa lisälämpö projektista; Edessä molempien penkkien olla on kaksi truman? =lisälömpö puhalinta jotka ovat; A;Kova äänisiä B;Heikkotehoisia C;rumannäköisiä Vaihdan ,on jo ostettu KALIRI SILENCIO puhalinlämmitimen toisen tilalle. Lämmitysteho:5.5KW/puh.teho 16W/ilmanmäärä 250kuutita/h ääni 46db. Eristelevyt ovat varastossa asenusta odotamassa. Hiljaa hyvä tulee tuumii m laukkanen LINKKI: Kalori puhaltimet; www.kaha.fi ja ajoneuvoteollisuus josta löytyy kalori.

http://www.ali-raatikainen.fi/html/

http://www.mhuhtalo.fi/

http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/409G.asp

Jari

Pitää paikkaansa. Integroitu on puoli-integroitua parempi ohjaamon lämmöneristykseltä. Kunnon integroidussa autossa kiertää riittävästi pattereita ohjaamossa ja on kaksinkertaiset sivulasit. Kylmäksi kohdaksi jää edelleen iso tuulilasi. Sitähän saa eristeltyä sisältä ja ulkoa, mutta ei edelleenkään vastaa lämpötaloudeltaan kunnon väliseinää. Hyviä niistä silti saa kunnolla rakentamalla. Ne vaan tulee sillä tavalla niin kalliiksi ja raskaiksi, ettei niitä kovin montaa vuodessa Suomeen myydä. Tuossa meidän autossa on koko kaksoispohjan matkalla alapuolella 40mm foam-eriste, ja välipohjassa lisää foamia. Ei se ole kylmä eikä hukkaa lämpöä. Tietenkin se tekee lisää lämmitettäviä kuutioita, joka osaltaan lisää energiankulutusta. Esim Burstnerin malleista 747-2 alkoviauto ja 821 integroitu on samankokoisia ja -tyyppisiä autoja. Maahantuojan mukaan näistä hieman parempi talviauto on 747-2, juuri sen vuoksi, että ohjaamon saa kunnolla erilleen asunnosta. Asuintilat ovat yhtä suuret molemmissa, vähän erilaiset kylläkin. Meitin eka integroitu oli Matkaaja Eurohotel vm 1991. Se oli varmaan alkupään integroituja, joissa oli yritetty huomioida talvikäyttö. Pysty-Alde, melkein riittävästi pattereita. Erikoisuutena ohjaamon kiertävät patterit, myös tuulilasin kohdalla kojelautaan upotettuna. Ja ohjaamossa kaksinkertaiset sivulasit. Ei mene huuruun ajaessa. Eihän se vastannut tämän päivän parhaita autoja lähellekään, mutta siinä yövyttiin sähkön avustamana Ylläksellä 38 asteen pakkasessa, ja saatiin vielä aamulla käyntiinkin. Siinä oli jo silloin lämmönvaihdin, jonka avulla diesel hörähti "kuin palmun alta".

Kyllä sen ohjaamon saa melkosen lämpöiseksi.Minä teetätin sisäpuolelle kiertämään etuosaan lämpöpeiton joka taipuu 20 cm lattialle ja on kiinni neppareilla ylhäältä eipä vetele kovillakaan pakkasilla. onpa siinä se pieni lämpöpuhallin vielä penkkijen välissä.KYLLÄ TARKENEE jopa -30

palataan vanhaan keskusteluun.kuinkas sulla laukkanen onnisu se välipohjan eristys.kiinostaa vaan kovasti kun itellänikin alko kaksoispohja renu.t.pete

Kiitos kysymästä ,siitä tuli hyvä,kun vielä asensin sen lämpömaton ,jota on tääläkin kehuttu;Dry Step termomattoa,niin kyllä se vastaa normaali as,auton eristystä. Mutta siitä ihanuudesta saa nauttia kaveri ,jolle myin auton.

siis kiinostaa niin paljon et saitko uretaani levyt.koko välipohjaan kuinka kiinitit ne sinne.t.pete

Auto oli Bürstner Elegance,ja siinä on välipohjan lattiassa luukujen kynnyksiin nähden upotusta se 30mm ,sinne ne 30mm uretaani levyt menivät heittämällä,ja kun päälle asensi sen raskaan eristematon ,niin ei ne sieltä mihinkään lähde.

ok.pitääpä ruveta askarteleen samanmoista.lämittimeksi aatelin ihan pientä lämpöpuhallinta termostaatilla

On vain yksöispohja, auton pituus 6,11 m, puoli-indegroitu, Knaus Sun TI. 1050 W lämmitysteholla ulko- ja sisälämpötilan ero on 18 astetta kahden henkilön ollessa sisällä nukkumassa ja sään ollessa tuuleton. Tällaisesta infosta saa hieman vertailua eri autojen lämmitystehon tarpeeseen.

Meillä puoli-integroitu Rapido jossa ei tuplapohjaa. Laitoin koko auton osalle n.1cm:n paksuisen eristehuovan lattiaan tarkasti kalusteiden mukaan muotoiltuna ja sen päälle ohuempaa kokolattiamattoa, lämmittimenä Truman puhalluslämmitys. Vuoden vaihteessa Saariselällä ja pakkasta parhaimmillaan -34, enkä tuntenut että olisi lattiasta ollut erityisen kylmä. Vielä tuolle Juhalle vinkki, kun sinulla on ymmärtääkseni samanlainen eristeverho keulassa kuin meillä niin kokeilepa sitä lämmitintä eristeverhon takana siis ohjaamon puolella. 600 watin teholla ohjaamon puoli pysyy kuivana ja vedontunnetta ei esiinny kuten yleensä näissä puoli-integroiduissa tuppaa olemaan. PS. Kerron toisaalla varsinaisista ongelmista Lapin matkalla kyselyyn Rapidon kokemuksista.

hei teuvo ei oiken tajua tota sun kirjotusta.lähinnä pitäs tietää mikä on ulkolänpötila

Esim. ulkolämpötila on 1 aste, sisällä on silloin 18 astetta enemmän eli 1+18 = 19. Ulkolämpötilan ollessa -5 ast., olisi sisällä 18 ast. enemmän eli 13 astetta. Vertailevat kokeilut siis mieluiten yli nollan ulkolämpötilassa.

Mitä Teuvo nyt sekoilee?

Ulkolämpötilan ollessa +1 aste ja sisälämpötilan + 18 astetta on lämpötila ero 17 astetta.

Vastaavasti ulkolämpötilan ollessa - 5 astetta on lämpötilaero 23 astetta.

Pitää siis lakea lämpötilojen erotus eikä summaa.

Eikai Teuvo sekoile. Nähdäkseni energiankulutus on pelkästään talouskysymys. Sähköpistorasian vierestä toisen sähköpistorasian viereen matkatessa teltta kuin teltta saadaan nykytekniikalla pysymään lämpimänä. Ajoneuvon sisälämpimyys on itseasiaassa pelkästään taloudellinen kysymys. Tilanne muuttuu toisenlaiseksi jos lähdetään retkelle, jossa verkkovirtaa haluta käyttää muutamaan vuorokauteen... Mutta sekään ei haittaa niitä jotka sellaista ei harrasta.