Alkovin pienentäminen

Tervehdys! Onko jollakin kokemusta alkovin ja siten etulipan pienentämisestä ilmanvastuksen pienentämiseksi (tai yleensä)? Minulla muuten oikean ja näppärän kokoinen auto mutta a) ilmanvastus on toisinaan liikaa 1.9-moottorille (Ducato TD) ja 2) alkovia ei koskaan käytetä parivuoteena kun se vain on niin epäkäytännöllistä kaikin puolin.
Ajatukseni on että lippaa lyhentäisin noin 70 senttiä jolloin se alkaisi vasta tuulilasin yläreunan kohdalta. Laskennallisesti sisällä pitäis jäädä vielä 77 senttiä leveä makuutila, mikä onkin yhdelle riittävä tila.
Tiivistys- ja lujuusasiat on tietysti ratkaistava. Mutta entä laillisuus - vaikuttaako ulkomuodon muutos määräysten mukaisuuteen? Pitääkö muutoskatsastaa?
Ja väheneekö se ilmanvastus todella?

Eipä tuolla muutoksella ole minkäänlaista vaikutusta ilmanvastukseen.
Keulan muodolla on hyvin pieni vaikutus. Suurempi vaikutus on otsapinta-alalla ja perän muotoilulla.
Eli autoa pitäisi madaltaa rajusti ja tehdä pisaran hännän mallinen perä.

Perän muotoilu kuvan kaltaiseksi pienentäisi ilmanvastusta merkittävästi.
Se on ehkä vähän hankala hahmottaa, miten perän muotoilu on tärkeämpi kuin keulan, mutta kun keula joutuu syrjäyttämään otsapinta-alansa (eli varjokuva edestäpäin) verran ilmaa niin se joutuu tekemään sen muotoilusta huolimatta. Toki pieni vaikutus on keulan muotoilulla.
MUTTA se perä. Pystysuoran takaseinän taakse muodostuu vauhdissa alipaine, eli se imee autoa taaksepäin.
Olen pitkään ihmetellyt miksei matkailuautoissa edes yritetä muotoilla perää aerodynaamisemmaksi? Ihan terävä pisaran häntä

Tällaisen perän matkiksen valmistajat voisivat ihan helposti tehdä.

Kyllä sillä keulan muodolla on omansa. Raskaan likenteenkin autoihin tuli kopin katolle ne otsapintaa pyöristävät ilman ohjaimet, ettei tuuli lyö vasten lastikopin suoraa etuseinää.
Eli jos pienentää, niin siihen pitäisi saada samalla pyöreyttä, että se olisi puoli- idekroidun keulaa muistuttava.
Minkäverran auttaa sitten siihen liikkumiseen se, en osaa sanoa
Meilä oli aikanaan elnakin puoli-indekroitu, silä 1,9 pösön diiselillä, mutta ihan hyvin se liikkui, tosin Norjan mäisssä piti pykältää, mutta ninhän tällä nykyselläkin.
Tp

Kiitos Ville vihjeistä!
Aavistan että nuo olisivat vähän isompia projekteja, ja rekisteriotteen kirjaama 5,5 metrin pituus saattaisi ylittyä. Muuten, toki.

Kyllä tuossakin on jonkun verran nokkaa loivennettu.
https://www.youtube.com/watch?v=XjwF-STGtfE

@timppa

Keulan loiventaminen ei haittaa, mutta isompi hyöty tulee perän loivennuksesta. Junassa keula muuttuu peräksi päätepysäkillä, siksi keula ja perä ovat samanlaisia.

Tottakai autaa, mutta pitänee ottaa huomioon sisärakenteiden tarve. Pitääkö purkaa kaappeja, koska ei riittäne pieni kuperrus takaseinän yläosassa, ja tuskin kannattaa lisää pituutta kasvattaa saadakseen sen loivennuksen, koska painohan takana nousee.
Voisi aatella, että ottaa koneen pois, ja pistää isomman tilalle, niin pääsee helpoimmalla, niitähän käytettyjä on purkaamoilla.
Tuttava on semmoisella purkaamosta ostamallaan henkilöauton koneella ajellu kai kohta 5 vuotta, kun alkuperäinen hajosi
Kompromissejahan nämä.
Mutta alkuperäiseen, väheneekö ilmavastus että se ratkaisee koneen pienuden, koska otsapinta, ja takapinta-ala ei pienene, mutta hieman muuttuu, mutta minkäverran se auttaa, ja minkäverran aloitaja haluaa siihen vaikutusta, onkin sitten mahoton sanoa.
Oman kokemuksen mukaan tuo 1,9 kuljettaa kyllä, kun käyttää vaihteita, mutta sen kiihtyvyydessä, ja väännösssä oli toivomista.
Kahtelin kuvaa, ja mietiskelin, etä jos leikkaa pois, siirtää etuseinää taaksepäin siittä alkovista sinne auton yläosan tasoille, nin mahtuuko oikeasti nukkumaan sinne luiskan alle, Miten se sivuakkuna, ja kattoluukku.
Toisaalta jos se jää entiseen kanttimalliin, niin auttaaako se loppujen lopuksi merkittävästi.
Entä jos pyöristää muotoa siinä sen auton tuulilasikaarevuuteen ikäänkuin aidon puoli-indekroidun malliin, millanen savotta se, ja mahtuuko sinne sitten nukkumaan.
Tp

Sivuikkunaa ei ole kuitenkaan käytetty joten sen olen valmis uhraamaan, ja kattoluukku täytyy vähintään siirtää, jättää kokonaan pois tai vaihtaa johonkin pienempään venttiiliin.
Olen melko varma että alkuperäisen ohjaamon muuttaminen on paljon vaativampi työ kuin pelkästään asunto-osan muodon muuttaminen, se kun on lähes talonrakennustekniikkaa kun taas auto on konepajatekniikkaa.
Kiinnostaisi vielä kuulla tietoja asunto-osan muodon muuttamisen juridisista vaikutuksista eli katsastusongelmista. Jos sellaisia on.

Minun käsityksen mukaan jos sitä ronttia pienennetään, ei korin jäykkyys muutu, ja tuo kori on ilmeisesti auton oman rungon päälle tehty, eli ei ole kantava rakenne.
Kannattaa mennä A- katsastuskonttoriin, ja kysyä, mitä mieltä ovat. Kun saa luvan, mielummin vaikka kirjallisena, nin eikun saha käteen.
Kerro sitten kuvien kerä miten teit homman.
Tp

Ei kovin samanlaisia.
https://cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/150421130316-japan-maglev-train-file-full-169.jpg

@timppa

Mielenkiinnolla keskustelua seuranneena toteuttaisin ongelman näin : ostaisin 230 koppaisen ns. Romuauton missä ehjä tekniikka 2.8 td moottorilla ja vaihtaisin tekniikkapuolen. Laillisuudesta ja luvista syntyy? Varmaan kiivasta keskustelua.... Realiteetti jos joskus myyt "modifioidun" ja koriltaan pilkotun niin arvo on??? Jokainenhan toki tekee autolleen kuten haluaa, sekä parhaaksi näkee.

Aloittaja ilmeisesti aikoi pitää autoa pitkän, koska miksi pilkkoa rakentaa jos aikoo myydä/vaihtaa vaikak puoli-indekroituun.
Aiemmin minäkin esitin koneen vaihtoa, tietysti laatikkoineen koko paketti, ja siihen on tosiaan 2,8 hyvä vaihtoehto.
Oman kokemuksen mukaan se on oikea kone, joka vääntää, ainoa joka sen pesee on kolmilitra. Nämä nykyset mopokonetyypit on n.s autokoulu mallin alavääntökoneita
Katsastuskonttori siihenkin antaa ohjeet, ja luvat, jos tarvii, koska uskon etä se on katsastettava käyttöön.
Tp

Helppoa tuollainen useamman metrin pituudenlisäys ei olisi valmistajalle eikä kuljettajalle.

Saksassa joku puoliperävaunuvalmistaja laittaa taakse nopeuden mukaan säätyvät ilmanohjaimet, vaunu on siis tavallista pidempi vain maantievauhdissa. Sellaiset sopisivat matkailuautoonkin, slide-out seinät ja katto taakse siis. Mutta jonkun pitäisi sellaiset toimivat ja turvalliset askarrella.

Voisikohan autoon lisätä myös keulabulbin samalla periaatteella. Jos miettii aerodynaamisia muutoksia, kannattaa katsella veneiden/laivojen pohjia. Vesi antaa kunnon virtausvastuksen, joten pohjissa on toimivia käytännön ratkaisuja.

"Helppoa tuollainen useamman metrin pituudenlisäys ei olisi valmistajalle eikä kuljettajalle."

Eihän pituutta tarvi lisätä, vaan koria muotoilla.

Ei näköjään samanlaisia, mutta perääkin on loivennettu merkittävästi.
Keulan pitkään loivaan muotoiluun vaikuttanee tässä tapauksessa downforce kuten formuloissa. Satojen kilometrien tuntinopeuksissa on kuitenkin tärkeä, ettei kulkuneuvo nouse lentoon nokka kohti taivasta.
Varsinaista aerodynamiikkaa ajatellen yhteen suuntaan kiila keula ei ole paras ratkaisu. Vesipisara on ilmanvastuksen kannalta paras missä keula on puolipallo ja perä kiilautuu joka suuntaan.

Junan vakavuus on tietysti tärkeää pelkän ilmanvastuksen lisäksi. Maglevistä en tiedä, mutta shinkansenit Japanissa ajavat tunneliin vähän väliä nopeudella 200-300 km/h, jolloin juna pitää suunnitella estämään paineiskua tunneliin mentäessä. Jos juna työntää liikaa ilmaa edellään, eihän se ilma tunneliin mene, ja matkustajillakin olisi kivaa paineistuksesta huolimatta. Korvissa tuntuu jokainen sisään- ja ulosajo.

No kun muotoiluun niin näkisin alkovissa sen että kun se keulakuomu on ylempänä, ja kaartuu taaksepäin vasten kattoa, nin se kolo kun usein auton katto on jousituksen noston ansiosta keulaan päin kalellaan, on siinä kolossa hyvä veden ja lumen asua.
Jos se kuomu laskeutuisi perään loivasti, nin siinä ajatus. onko sitten perä samalla kuperammin laskeutuva, niinehkä se olisi asiallinen homma. Nuo alkovikuomuthan on jo keulastapäin pyöreämpiä, jaa onhaan indekroidut aika muotoiltua keulasta
Toinen on sitten katon tasaisuus, ja kun sitten laidoilla on kulmat korkeammalla, on sekin vedelle hyvä asuinpaikka.
Elikkä katon pyöristys sivuillekkin olisi siihen. Amerikalaisillahan oli se asuntovaunu jossa oli pyöreän muotoinen katto. https://yle.fi/uutiset/3-9983805
Paku peltikuorissahan on myös jonkinverran sitä. Ehkä realistisimpia nuo, kun bulp keulat, ja lohenpurstoperät.
Tp