Moi!
Ollaan ajettu Stelvion sola kumpaankin suuntaan 6,5m pitkällä asuntoautolla. Ensin pohjoisesta Bormioon ja parin päivän päästä takaisin.
Mulla oli jäänyt tuossa kohtaa kotiläksyt tekemättä emmekä olleet tietoisia solan tasosta sille tielle lähtiessämme, mutta pakko oli mennä kun oli Bormiossa omien lasten kanssa treffit :)
Solan pohjoispuoli on siis melkoisen sihmurainen, kapea ja sisältää jos en ihan väärin muista niin lähes 50 hiusneulamutkaa. En suorastaan rakastanut sitä pohjoispuolta asuntoautolla ja niinpä tulin sen fillarilla alas :)
Solan eteläpuoli on huomattavasti helpompi ajaa, tie on uusi ja leveä ja mutkat loivia eli Bormion ja solan väli on ihan helppo siihen vanhaan pohjoisrinteeseen verrattuna. Ylhäällä kannattaa ehdottomasti pitää tauko ja katsella rauhassa maisemia ja haistella kirpeää vuoristo-ilmaa. Ja ihan hyvä ruokapaikkakin siellä on.
Sen verran vilkasliikenteinen tuo sola on, että asuntouatolla kannattaa mun mielestäni mennä ihan viimeisellä illan valolla niin ei ole tien tukkona moottoripyörille ja pikkuautoille, mitkä on aamusta alkaen paljon. Illat oli rauhallisia. Niin ja mies sanoi että se pohjoispuoli oli helpomi ajaa juuri noin kuin suunnittelette. Hiljaa tosin pitää tulla, minä olin fillarilla paljon nopeampi.
Bormiossa on mahtavat kylpylät mitkä toimivat kuumien luonnonlähteiden avulla ja se vanha kylpylä on aivan erityinen maanalaisinen luonnonhöyrysaunoineen ja kylpyineen ja maisemat alas laaksoon.
Bormioista nousimme Lago di Cancanolle, mikä on huikeaa seutua maastopyöräretkiin.
Mainioita matkaa teille!
Itsekin tulee hinku noihin maisemiin kun niitä tässä muistelee, vaan olemme lähdössä kotoa käsin kohti Puolaa fillareilla koira peräkärryssä :)
t.Kaarina
