Eri maiden hintavertailu 2017

Matti Janhonen 21.06.2018 11:17

Niiden karavaanarien jotka liikkuu ulkomailla on hyvä tietää mikä on eri Euroopan maiden hintataso yleensä ja eri tuoteryhmissä. Linkki tuoteryhmätaulukkoon löytyy tuon päätaulukon alalaidasta.

https://www.stat.fi/til/kvhv/2017/kvhv_2017_2018-06-20_tie_001_fi.html

Taulukosta kyllä näkyy selvästi, että entisissä Itä-Euroopan maissa kannattaa liikkua, mikäli hinta on määräävä tekijä matkan kohdealuetta valittaessa.




Kaj Nyyssönen 21.06.2018 16:01

Hyvin näkyy tuo minun kausipaikkani pärjäävän tuossa vertailussa, nimittäin Portugal. Ihmettelen vähä tuota kaasun ja polttoaineiden kalliimpaa hintaa Portugalissa verrattuna Suomeen. Repsolin kaasupullon vaihto maksaa keskimäärin 24€ kun tankkaaminen joka ei varmaankaan ole pullojen osalta mukana tilastossa 18 - 19€. Ravintola hinta korreloi sen kokemuksen kanssa mitä minulla on syönhän kaikki ateriani Porttugalissa ravintolassa samoin kaikki alkohoolijuomat 50 pistettä halvempi kuin Suomi.

Matti Meikäläinen 21.06.2018 17:02

Miten lie tehty kun belgiassa on halvempaa kuin suomessa ja luxebourgissa kalliimpaa kuin suomessa.
Kun taas belgialaiset käy ostoksilla luxembourgissa koska siellä on halvempaa kuin belgiassa.
Luxembourissa on asunto, kodinkoneet, elektroniikka, vaatteet, ruoka, viina ja poltto-aine halvempaa kuin belgiassa ja uskon että myös suomea halvempaa. Palkat siellä on kyllä isommat. Oikeastaa ainut liike joka on rajalla belgian puolella on Ikea. Ja saksan ja ranskan rajalla ei sitäkään.
Taitaa olla hatusta vedetty systeemi taas.

T : Masi

Timo Haapanen 21.06.2018 17:43

Tuon otannan mukaan Portugal on kalliimpi kuin Kroatia. Ihan näppituntumalta sanoisin ettei ole. Unkari sekä Liettua näyttäisivät olevan melkein samoissa Kroatian kanssa???

@timppa

Matti Janhonen 22.06.2018 12:05

Vaikea on sanoa etteikö tuo hintavertailu yleisellä tasolla pidä paikkaansa.
Kun se koskee lähes koko kulutustavarakenttää siitä seuraa se, että turistia koskien, joka kuluttaa vain joidenkin tavararyhmien tuotteita, indeksi ei suoraan anna oikeaa kuvaa hintatasosta .
Esim. Portugalissa yllättävän moni tavararyhmä on yli EU:n keskiarvon, mikä tietenkin nostaa indeksilukua.
Tällöin turistin hintakuva voi olla alhaisempi kun indeksi osoittaa, kun hän ei näitä yli EU:n keskiarvon olevia tavararyhmiä kuluta. Eli suuntaa antavia ovat.

Sama Suomessa. Meillä on oma kuluttajahintaindeksi, vaan kuka on tavannut herra tai rouva kuluttajahintaindeksin. Ei kukaan kun sitä ei ole.
Nykyinen kuluttajahintaindeksi sorsii pienituloisia, koska tutkimukset osoittaa, että niiden tavaroiden hinta joita pienituloiset kuluttaa ovatkin nousseet nopeammin kun indeksi yleensä.
Sama indeksi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kansaneläke nousee - tai laskee.

Karavaanareille on vaikea luoda omaa hintaindeksiä kun matkantekoa on niin monenlaista.
Monissa suurissa turistimaissa ja kohteissa on itseasiassa kaksi hintatasoa, paikallinen ja turistikohteiden hintataso ja sekin vielä kausiriippuvainen.
Filosofia on yksinkertainen; Silloin otetaan rahat pois kun sitä on tyrkyllä.






Kaj Nyyssönen 22.06.2018 14:27

"Sama indeksi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kansaneläke nousee - tai laskee. "
Minä en tunne ketään joka saa Kansaneläkettä ja olisi elossa. Minun setä sitä sai kun oli syntynyt 1903 eikä koskaan kuulunut työeläkkeen piiriin eikä sellaista koskaan saanut. Kansaneläkettä hän sai.

Kaj Nyyssönen 22.06.2018 14:42

Näin se on emme osta tuotteita jotka ovat tuontitavaraa Portugalin kannalta, koska ne tuotteet ovat tuotantomaan kustannuksien mukaisia.

Tämä näkyy konkreettisesti eräässä maassa Aasiassa:
Ladjoitin hyvätekeväisyysjärjestölle 1 000 000 rupiaa ja 1 litran pullon Skottilaista Wiskiä heidän ravintolalle. Tästä tuli heille yhteensä 2 200 000 rupiaa. Minulle tämä maksoi yhteensä 150€ ja Global Village järjestö sai tuolla summalla kaksi pyörätuolia avun tarvitsijoille. Wiskipullon ostin Tax Free myymälästä. Indonesiassa ei kunta tai valtio anna näitä apuvälineitä niitä tarvitseville. Pyörätuolit valmistetaan paikallisesti paikallisilla kustannuksilla.

Matti Janhonen 22.06.2018 17:02

Kaj Suomessa on vielä n. 100.000 henkilöä jotka saa vain kansaneläkettä ja sitä täydentävää takuueläkettä.
Käytännössä henkilöitä joilla ei ole palkkatyöhistoriaa. Määrä laskee jatkuvasti, mutta kokonaan se ei poistu koskaan.
Työeläke 0 + kansaneläke 629 e/ kk ja sitä täydentävä takuueläke 146 e/kk = eläke yhteensä 775 e/kk.

Näitä nyt kuitenkin olet tavannut.
Suomessa on 5/2018 yhteensä 536 000 eläkeläistä joiden työeläke jää alle 1200 e/kk jolloin heille maksettiin kansaneläkettä täydennysosana.
Jos henkilön työeläke on 1200 e/kk hän voi saada vielä 57 euroa kansaneläkettä jolloin koko eläke on 1257 e/kk.
Katto on 1200 e/kk kohdalla ja sen yli menevään työeläkkeeseen täydennystä ei enää makseta.

Kun eläke muodostuu näin niin kokonaiseläkkeeseen vaikuttaa kaksi indeksiä, palkkaindeksi ja kuluttajahintaindeksi ja nekin leikattuna.




Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.