Politiikkaa.

Heikki Ikonen 03.02.2026 18:51

Kuka hoitaa kuntataloutta, miten ja millä ammatti taijolla - missäki päin?
Johtamisen ammatti taijosta tai sen puutteesta, siitähän tässä on "näpsitty" pitkin syksyä / talavea ko tuota sotesoppaa on hämmennetty sen seihtämän, (lue: 6 + yks paikallinen kuuntelu oppilas,) veljeksen ammatti taijolla... Sopii kysyä 🤷🤷‍♀️.
Kenen ansio vai vikako lie 🤔, kaikki käy,,, Köppä Ukolle.


TARKENNOS: Ainaski meillä Lapissa just samat "aslakit ja maaretit" istuu kuntien ja kaupunien valtuustoissa ko Laphan hallinnossa. Kuntien talous hoituu ihan joo, vaan tuo Laphan talouven pito ontuu ja pahasti, miksköhän se nuin ny - asijoijen hoitaminen ei onnistukkaa samoilta immeisiltä ko kaupunkiin päättämään pääseevä. Eppäillä sopii että vika ois meän päättäjissä, kertokkaat tet hyät selitykset, met olemma kuulolla.
muokattu: 4.2.2026 08:51
Heikki Ikonen 03.02.2026 19:36

Ei kannate Kittilää kajehtia - asia korjaantuu jo 2026.
Kaivos verosta lähtee suurin osa sinne kauas pois - suurin osa pois täältä.
Hyvä talouven pito palakitaan niinko Helsingin kaupungin johtaja Sazonov sano uutisissa. Hoija hyvin niin keppiä tulee.
Ei hätää ko Kiistalan kulta kaivos aikanaan loppuu, niin jäähän Kiistalan kairoihin meän lastemme iloksi h...tin iso holetsu, pinta alaltaan kymmenien / jopa satojen hehtaarien kokonen pirun syvä kuoppa ja satojen hehtaarien (toivoa sopii että pohja "muovit" pitää) (syaniidi?) liete altaat jota luultavimmin valuu aikaa myöten Loukista myöten Ounasjokeen - Kemijokeen - perämereen. Haittaakse, maakuntahan sen revohkan maksaa. Köppä Ukko se taas 😇
Kuva mapsista Kittilä / Kiistalan kylä.

Harri Halinen 04.02.2026 09:32

Mikä on moittimasi turismin ja heidän hoitokulujen vähentämä ja tuoma tuottomäärä Kittilän talouden ylijäämään ja mikä paikallisen väestön?
Asioita voidaan katsoa myös viiden tai kymmenen vuoden jaksoissa.
Asia selvenee mm erilaisten siirtojen ja tasaisten kautta kullekin. Tiedot ovat julkisia.

Heikki Ikonen 04.02.2026 09:59

H.H. KERROPPA YKSIKIN KOMMENTTINI JOSSA MOITIN MATKAILIJAA.

Arvostelen AINOASTAAN sitä että 176 000 paikallisen asukkaan saamat valtion osuudet Laphan alueelle. Sillä rahalla pitaa tuottaa Laphan palvelut myös sadoille tuhansille matkailijoille. Esim Rovaniemen noin 1.5 miljoonalle matkailijalle tai Kittilän osalta n 6000 paikallista + 40 000 sänkyä meille arvokkaille matkailijoille, kaikille 46 tuhannelle pitää järjestää Sote, palo ja pelastus palavelut ym muukin kunnallinen infra. Kompensaatio valtiolta ei ole 1/1.
Vai onko kaivappa se tilasto, sie oot siinä hyä, Köppä Ukko ei löytännä.


Ihan vain kysyn. Kö sie tuut reissuillas Kuopiossa kipiäks, hajetko apua kämppärin respan sairastuvasta ja onko se oikeastaan Rauhanlahen yrityksenä tai kenenkään yksityisen Kuopiolaisen immeisen toimen kuvaan kuuluva asiakaa kuluku miehen läsimistä kustantaa, vai kyyvitäänkö sinut yhteskunnan kustantamalla pipaa autolla yhteiskunnan ylläpitämään Kuopion yliopistoliseen sairaalaan. Tai jos oot vähin pohjosemmassa niin Oulun yliopistollinen sairaala lie makuutus paikka? Moninkertaisten RESURSSIEN rakentaminen ja yllä pitohan se on joka maksaa, joka pitää maksaa isolla kirkolla olevasta raha kirstusta ;) ei helepoin pesti.
muokattu: 4.2.2026 11:37
Harri Halinen 04.02.2026 13:38

Sinä olet useamman kerran kirjoittanut kuinka sairaus/terveys- ja hoitopalvelut ovat jouduttu mitoittamaan turistien tuoman lisätarpeen mukaan. Tutki omia kirjoituksiasi ja huomioi laskelmissasi valtion (meidän kaikkien) myöntämät avustukset ja tuet ko. palvelujen maksamisen verojen ja maksujen avulla.
Nehän ovat selvästi "korvamerkittyjä" ja löydettävissä kaikille.
Asiat eivät korjaannu vain tuomalla osa totuuksia esille. Sellainen tapa oli yleistä viime vuosisadalla.


Oman kuntani tulos on miinuksella, mutta vasta parin vuoden kuluttua tilanne korjaantuu. Syy. löytyy suurista investoinneista 2022-2026, mm. uusien koulukeskuksien ja kunnantalon uusimisen vuoksi. Lisäksi keskeinen ja sopiva asema tavaraliikenteen ja sen varastoinnin vuoksi on vaatinut investointeja koko maan tarpeisiin. Niihin myönnetty valtion tuen osuus on pientä.
muokattu: 4.2.2026 13:46
Heikki Ikonen 04.02.2026 14:17

Niin se on käytetty tekosyy, meilläkö tul ja ol sitä ja tätä ja sekää ei toteutunu niinkö piti. Muistaa vain 💋 💰

Kittilä rakensi uuvet koulut ja päiväkojit Kittilään ja Leville ihan omilla rahoilla 2021 jäläkiin, iliman pankkia, sekö on meillä selevä asia että velan lisäksi pitää maksaa korotki. Suu säkkiä myöten kotamma elää 🤭.

Eikö olekki kovoo hommoo löytää olematonta tilastoa, tai postausta netti hel.... Sysätä duuni "haje ite" heitolla takas. JuukiitosEI, tyhjän saan pyytämättäki 🥴.

No jokuhan se pantava tarkkailu luokalle - pelokkeeks muille. Varsinkaan ko siellä voiman puolella ei ymmärrys riitä paikallisen kokonaisuuden hahmotuksesta, ison ei tartte perustella. Lapha, Oy Suomi AB, toivoa sopii että listalle ei juvu EU, soon vain pienen osa kylymässä mualimassa, niin soon ollu ennen ja näyttää olevan jatkossakin. Köppä Ukko 🫡

Harri Halinen 04.02.2026 14:30

Omasta navasta ei löydy varmaankaan mitään arvokasta. Töitä se löytäminen vaatii. Ja kannattaa etsiä muualta.

Heikki Ikonen 04.02.2026 15:49

🤔 ja löysin noinniinköaluksi 🙏 💪 😄 H

Harri Halinen 04.02.2026 18:25

Kunnan päätöksistä ja tilinpäätöksestä löytyy ko. investoinnin valtion maksama osuus tuosta kokonaishinnasta
Sehän on hyvä ettei kunnan tarvinnut tehdä velkaa.

Heikki Ikonen 05.02.2026 06:47

Kuka saa mitennii, rahoitus suunitelma on tehtävä ammattitaijolla. Kun investoi vaikka kouluun valtion osuus sama ol se sitte Kirkkonummella, Kuopiossa tai Kittilässä tai jos kouluun ei tarvihe investoija, ei valtion "avustus manna" mynttejä tipaha kaupungin kassaan. Reilua, eikö ookki 🤔, tasa peli 👍, josta ei kannate tehä numeroa.

Liikkumisen edellytykset ja kustannukset on taas luku sinänsä 🥵 🤦 liekkö tämä sitte miten 🤷.

"Asuispa Raattamassa tai Pokassa joku ministeri tai joku herra kuiten niin ehkä 🪏💰 ..." 🧐 Köppä Ukon märkä päivä uni

Harri Halinen 05.02.2026 13:54

Kunnan asioiden hoitaminen on muutakin kuin yksittäisen kulun hoitaminen.
Olen aiemminkin kirjoittanut ainakin aiemmasta kuntien mahdollisuudesta valtion tukien avulla kikkailuun. Nykyään on jo uudet tavat.
Valtion tukia maksetaan ja varsinkin aiemmin maksettiin erilaisin perustein. Oli kuntien omia kohteita, valtion kohteita kuntien hoidettavana sekä yhteisiä kohteita joista kunta sai hoitamiseen eri tasoisia valtion tukia.
Kun kustannuksia veloitettiin/maksettiin valtio maksoi ja työn suorittaja, useimmiten kunta , jakoi tehdyn työn kustannukset vaikkapa esim. terveyskeskuksien pihanhoidosta. Kuinkahan totuudenmukaisesti nuo kustannukset jaettiin valtion ja kunnan kesken jos samassa kiinteiistössä oli oli useamman omistajan velvollisuus osallistua kustannuksiin?
Ainakaan valtiolla ei ollut mahdollisuutta varmistaa jaon oikeudenmukaisuutta.
Tälläistä epäkohtaa ei ole koskaan tuotu esiin noita valtion osuuksia maksettaessa esiin eikä valtiolla ollut edes resursseja asioiden tarkistamiseen. Luotettiin siis virkamiesten rehellisyyteen. Kyse on kuitenkin valtavista summista.
Toivottavasti meni oikein. Tosin kunnan virkamiehiä painosti kunnan veroäyri ja usein myös sitoutuminen johonkin puolueeseen ja sen suosioon. Ei kai painanut "laskua" valtiolle laadittaessa.
Kuitenkin mieleen on jäänyt epäilys kun valtion osuudet vaihtelivat paljon eri tuissa/avustuksissa, mniköhän ihan oikeaan kohteeseen?
Usein on oma suu lähempänä kuin naapurin suu.
Tuskin esim tilintarkastajat puuttuivat tulopuoleen.

Heikki Ikonen 05.02.2026 16:17

Siellä missä liikkuu iso raha ja -bisnes on "koijareilla", isoilla ja pienillä, kissan päivät.
Kas kummaa jos raha ei liiku loistaa koijarit poissa olollaan ko tyhjän saa pyytämättäki.

Heittäköön syytön sen ensimmäisen kiven, sitä ootellessa.

Entisen elämäni aikana koin 🥶 yrityksessäni (Levin pienin mäki kuppila🌞/karavan alue🌻) VEROTARKASTUKSEN olikhan vuosi 1995. Aivan hirveä 🤮 jumppa.
6kk, kaks vanhempaa verotarkastajaa lapinläänin verotoimistolta laavasi kirjanpitoa, vaati selityksiä vaikka ja mistä muutaman viikon vällein, mm hakivat kaikilta pankeilta sivili tilitietoni monelta vuojelta. Tyhjän oisivat löytäneet pankeilta pyytämättäki, 👃 saivat
Verotarkastuksen loppu tulema: valtio joutui palauttamaa yhden n. 1500 mk työnantaja suorituksen - Heikki oli maksanu kahteen kertaan. Eivät maksanu korkoja, monelta vuojelta - pelekän pääoman, vähäkö harmitti korko huiteli siellä kohta 15%.

Viimesellä rivillä luki. EI TOIMENPITEITÄ
Lapinläänin vanhempiverotarkastaja M.S...

Laiton päätöksen raameihin ja virman seinälle.
Sillä rehellistä yrittäjäähän ei ole olemassakaan, olin siis MENNINKÄINEN 🐝, niin tulukihin asian.
Nykyään ihan vain Köppä Ukko

Kari Pykälä 05.02.2026 20:07

Ohessa luettavaa tuohon köppä-ukon edelliseen aiheeseen. Aapisen jokusen vuosi sitten luettuani Suosittelen!
https://kirjapino.fi/kirja/verottaja-tappolinjalla/

Heikki Ikonen 05.02.2026 20:51

K.P. oot sie sissi 🇫🇮 👍 🫡.

Meän verotarkastus alako huonosti. Net "martat" tul meän baarin taka, henkilökunnan puolelle vappupäivänä, turkit päällä, keskeyttivät henkilökunnan työn tekemisen, toisella puolen tiskiä ol asiakkaita 4 varvissa vailla minttukaakaota. Minä se kiireessäni kysyin millä asialla rouvat. Sanovat olovasa viranomaisia - no mie se kysyin niijen lisenssiä, no ei löytyny, mie käskin net hittoon häirihemästä kaupan käyntiä, se ol Heikiltä paha paha. Eipä siinä niijen auttanu kö lähteä hakemaan virka korttia, siitä se reilun puolenvuojen kyykyttäminen alako...

Marianpori case oli silloin kuumimmillaan, mie kysyin neuvoa häneltä ja sain 🙏. Sekö niille valakes, niin minua uhattiin mm 45mk vero petoksella ja syytteellä, mie kysyin "onko se veropetos jos tyhmyytäni olen toiminut viärin ja töppäykseni löytyy kirjan pijosta kirjaus virheenä, sekö luvetta sen sieltä".
Aivan hirveä puolvuotinen. Net tappo Lapista monta yritystä mielivallaan. Meän verstas seleves siitäki casesta, kiitos 🫡 Liisan.
Köppä Ukko 😰

Kari Pykälä 05.02.2026 23:39

Juu opin tuntemaan hänet kaverini konkurssi oikeudenkäynneissä. Hän(Liisa) ei ollut sitä tutkintaan tekemässä. Mutta auttoi kaveriani siinä, minun pyynnöstä. Lopputulos ei kuitenkaan ollut hyvä... Liittyy länsirajan polttoöljykauppaan, jossa suomen verottaja vaatii ruotsiin viedystä polttoöljystä Alv;n. Ostajilla oli kuitenkin ruotsin lääninhallittuksen Alv todistus(joka kopiotiin reskontraan joka päivä ostojen yhteydessä), jolla suomalaisen myyjän piti antaa tuote alv vapaana(taxfree)Ostajan olisi sitten pitänyt Alv tilittää ruotsiin. Verottajan mielestä myyjän olisi pitänyt tajuta ettei ostajan ruotsin läänihallituksen todituksella olisi saanut myydä(hänen henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan), Siis yrittäjän olisi pitänyt toimia ALV polisiina suomalaisessa yrityksessä ja arvioida ostaja. Aihe on vaikea "rauha hänen muistolleen"


Sanoit että ootsie sissi. Olen kyllä jopa sissi kersantti evp.
muokattu: 5.2.2026 23:48
Heikki Ikonen 06.02.2026 11:26

Yrittäjän arki on monelle mysteeri pysyy mysteerinä siks kajehimisen aihe no 1.
Poikkeuksiakin onneksi löytyy, yllättävistäkin suunnista, Piia Hiltunen 👍, Sinut tullaan muistamaan rohkeasta vedosta, kuka mitennii.

Soon kuiten varmaa 💪.
Kun YRITYS voi hyvin - työn tekijä voi HYVIN.
Kun puurolautanen on täys, kohta maha voi hyvin.
Eikä ruokkivaa kättä kannattis purra, niinkö ny oppositio uhittelee valtaan päästyään. Eikö listaamattomat pienet yritykset tiukemmalle verolle. Sepäse 😰 autuaaks tekee.
Onhan sitä sitte mitä mualiman tuuliin kärrätä, vaan täyttyneekö tuo - eppäillä sopii.

Puolukan lehen alapuoli on tuttu, eikä sitä sovi eppäillä. Kellä minnii näkönen "pahvi" piirongin laatikossa 🫡 🇫🇮.
Karj J P:n Köppä Ukko

Kari Rautiainen 08.02.2026 09:47

Kun yritys voi hyvin, työntekijä voi hyvin.
On todella hyvä ajatus. Periaate.
No sitten se mutta.
Me kun kolmeen mieheen aloteltiin niin asia meni just noin. Nyt kun väkeä on 600 ja tytäryhtiöissä 190 niin voin vakuuttaa ettei mitään mahdollisuutta. Mutta niillä kaikilla olisi mahdollisuus voida hyvin. Kun ei olla niitä kohtaan tasapuolisia, vaan oikeudenmukaisia.
Elämä on valintoja. Itse kullakin.

Toivo Koistinen 08.02.2026 14:22

Tänä päivänä on paljon muuntujia niin politiikassa, kun työelämässä, ja yrityksissä.
Mulla on on ollut sikäli hyvä elontaival, että vaikka työttömyyttä oli, niin kuitenkin, kun olin 29 työnantajan palveluksessa, niin joku soitteli, että jos olet työtön, niin tulehan hommiin.
Minulla oli periaate, että irtisanomisaika on noin puolen tuntia, että kerkesi kerätä kamppeet ladan konttiin ja siinäse.
Tp

Kari Rautiainen 08.02.2026 16:34

Irtisanomisaikaa säätelee erilaiset määräykset. Työvelvoite on sitte toinen juttu. Näissä myyntihommissa se on sitä että kun jompikumpi osapuoli sanoo että se oli siinä, niin saattajan kanssa pääsee työpöydän vieressä käymään. Auto, puhelin, tietsikka jne jää samantien siihen. Ota kamas niin saatetaan pihalle. Reilu peli.

Eero Bruun 08.02.2026 21:31

Hyvin pärjään. Eläkkeellä jo pari vuotta. 90- luvulta lähtien tällainen raukkaparka yksinyrittäjiä. Eläkkeen kanssa ihan kiva tienesti. Työt jatkuu niin kuin ennenkin. Otin tuon eläkkeen. Menee eri tilille takuuvarmasti. Harvoin siellä käyn.

Markku Kujanpää 11.02.2026 17:10
Kari Rautiainen

Irtisanomisaikaa säätelee erilaiset määräykset. Työvelvoite on sitte toinen juttu. Näissä myyntihommissa se on sitä että kun jompikumpi osapuoli sanoo että se oli siinä, niin saattajan kanssa pääsee työpöydän vieressä käymään. Auto, puhelin, tietsikka jne jää samantien siihen. Ota kamas niin saatetaan pihalle. Reilu peli.

Just. Rauzi.
Kiva lukea sun järki kommentteja. Lisäksi saisi olla tarjolla myös vähän kevyempää jutustelua, eikä tiukkaa faktaa puolesta ja vastaan.

Kari Rautiainen 11.02.2026 18:27

Hyvä Kujis.


Tässä pikku huumorilla maan tilanne:

Kymmenen hengen kaveriporukka menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku koko bändille yhteensä on 100€. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1€, kuudes maksaisi 3€, seitsemäs 7€, kahdeksas 12€, yhdeksäs 18€. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59€.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. ”Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi ”saatte tästälähin 20€ alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80€.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2€ per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33€? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2€, seitsemäs 5€, kahdeksas 9€, yhdeksäs 12€ ja kymmenes 52€. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. ”Minä säästin vain 1€ kahdestakymmenestä” aloitti kuudes. ”Mutta kymmenes tienasi 7€!”
”Aivan” jatkoi viides ”Minäkin sain vain 1€. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”.
”On se niin väärin” jatkoi seitsemäs.” Miksi öykkäri saa 7€ kun minä sain vain 2€?”.
”Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. ”Me emme saaneet mitään!”. ”Köyhiä riistetään!”.

Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana kymmenes kaveri ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman ”öykkäriä”. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52€.

Markku Kujanpää 11.02.2026 18:52

Hieno anallyzeeraus, vaikka putosinkin välillä kärryistä.

Kari Pykälä 11.02.2026 19:14
Kari Rautiainen

Hyvä Kujis.


Tässä pikku huumorilla maan tilanne:

Kymmenen hengen kaveriporukka menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku koko bändille yhteensä on 100€. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1€, kuudes maksaisi 3€, seitsemäs 7€, kahdeksas 12€, yhdeksäs 18€. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59€.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. ”Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi ”saatte tästälähin 20€ alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80€.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2€ per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33€? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2€, seitsemäs 5€, kahdeksas 9€, yhdeksäs 12€ ja kymmenes 52€. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. ”Minä säästin vain 1€ kahdestakymmenestä” aloitti kuudes. ”Mutta kymmenes tienasi 7€!”
”Aivan” jatkoi viides ”Minäkin sain vain 1€. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”.
”On se niin väärin” jatkoi seitsemäs.” Miksi öykkäri saa 7€ kun minä sain vain 2€?”.
”Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. ”Me emme saaneet mitään!”. ”Köyhiä riistetään!”.

Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana kymmenes kaveri ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman ”öykkäriä”. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52€.

Hieno tarina, mutta vain tarina?
Tuo tarina on hauska, mutta se ei kuvaa verotusta eikä yhteiskuntaa – se kuvaa yksityistä illallista, jossa kaikki hyötyvät yhtä paljon ja rikas maksaa muiden ruoat hyväntekeväisyytenä.
Todellisuudessa verotus ei ole illallinen vaan yhteinen vakuutusjärjestelmä, jossa:
• köyhimmät maksavat suhteellisesti eniten välillisiä veroja
• rikkaat hyötyvät eniten yhteiskunnan rakenteista (infra, koulutus, oikeusjärjestelmä, turvallisuus)
• tulot syntyvät juuri siitä yhteiskunnasta, jota verotuksella ylläpidetään
• ja jos “kymmenes kaveri” lähtee, hänen tulonsa eivät seuraa mukana – ne syntyivät siellä, mistä hän lähti
Tarina toimii vitsinä, mutta talousmallina se on yhtä realistinen kuin selitys, että “omena putoaa koska se haluaa maahan”.

Markku Kujanpää 11.02.2026 20:32

Tuosta voisi suoraan lähestyä taikinan puremisen hyödyllisyyteen

Kari Rautiainen 11.02.2026 21:32
Markku Kujanpää

Tuosta voisi suoraan lähestyä taikinan puremisen hyödyllisyyteen

Erityisesti huomioitava tukinuiton vaikutus syvänmerenkalojen geenimuunnoksiin.

Taloudesta tämmönen ekonomi mitään ymmärrä, mutta illallispöydästä se nalle wahlströmki lähti ruåttiin.

Kari Pykälä 11.02.2026 21:44
Kari Rautiainen

Erityisesti huomioitava tukinuiton vaikutus syvänmerenkalojen geenimuunnoksiin.

Taloudesta tämmönen ekonomi mitään ymmärrä, mutta illallispöydästä se nalle wahlströmki lähti ruåttiin.

Hah, hyvä heitto – mutta mennäänpä takaisin itse asiaan.
Se illallistarina on viihdyttävä, mutta se ei kuvaa verotusta eikä yhteiskunnan toimintaa.
Verotus ei ole yksityinen illallinen vaan yhteinen järjestelmä, jossa kaikki hyötyvät eri tavoin ja maksavat eri tavoin.
Siksi tuollaiset vertaukset ovat hauskoja vitseinä, mutta eivät kovin hyviä malleja todellisuudesta.”

Kari Rautiainen 12.02.2026 11:47

Vitsihän se olikin. Mutta kuvastaa noitten yheksä ajatusmallia kyllä. Malli joka tulee esiin vähänväliä.
Kansalainen sanoo kansanedustajista että koittas itte pärjätä perustuella ja taksisetelit pois jne jne. Silläkö sinne arkadian mäelle osaajia saadaan yritysmaailmasta? No ei varmastikaan, kansa haluaa sinne missejä, sahureita, trubaduureja, koomikoita, ja kehonrakentajia. ”Viitasaaren sahuri on kansan mies, ottaa kuppia kylän pubissa niinkun muutkin” kansan syvien rivien jne.

Toivo Koistinen 12.02.2026 15:03

Tuossa uutiset kertoilevat, etä pieni ja keskituloiset säästävät rahaa tulevaisuuteen, ja eivät ostele tavaraa, muutakun välttämättömän.
Se aiheuttaa liikkeiden konkursseja, kuten täällä. Lakkapää, Asko, ja Sotka ovat kaatuneet, ja mitä muita. OrrpoPurran leikaus politiikka puree. Sehän leikka juuri pieni ja keskituloisilta, ja köyhilta.
No kuten Purra saneli, kun kysyttin, miksi suuurituloisille suurimmat veronalennukset. Niitä on niin vähän, että sillä ei ole valtion taloudelle mekitysta.
Jaapajaa. Vaalitukea tarvitaan, kun vaalit on ensikeväänä..
Tp






Harri Halinen 12.02.2026 17:38

Täällä käytävien keskustelujen mielipiteet ovat yhtäläisiä Suomessa tällä vuosituhannella käytyyn valtion politiikkaan.
Eipä ihme, vaan on hienosti edustanut suomalaista demokratiaa sekä keskustelut että kansallinen Suomen toiminnan tulos.
Pitäisi herätä ajatus muuttaa omia toimijana, suhtautumista ja miettiä kauanko taloutemme kestää nykyistä menoa.
Jos ymmärtää tuloslaskentaa löytää taloutemme heikot ja vaaralliset kohdat. Niitä on hiukan piilotettu ja muutettu "modernisoitu" helpommin ymmärrettäväksi, mutta isoja asioita pelkästään kokoamalla saa esille.
Aloittamalla sosiaalikustannuksilla ja sitä pitkän löytyy monta mielenkiintoista ja omituista kustannusta. Ja kaikki parlamentaarisesti hyväksyttynä.
Perusteitakin niihin voi miettiä.

Kari Pykälä 14.02.2026 00:23

Juu olen samaa mieltä ja vähän perustelen: Vuodesta 2016 eteenpäin tulonjako on pysynyt kohtuullisen tasaisena, mutta rakenteet ovat muuttuneet. Pääomatulot ovat kasvaneet palkkatuloja nopeammin, keskituloisten asema on heikentynyt suhteessa, ja pienituloisten asema nojaa entistä enemmän tulonsiirtoihin. Julkiset menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin, ja velka on paikkaillut erotusta

Heikki Ikonen 14.02.2026 06:31

Keskituloinen ⚖️ pienituloinen 🫣, millä tulolla lasketaan kuuluvaksi "pieni" tuloinen kastiin. 🤔 Köppä Ukko
Levi -32' 🥶 Hyvää ⛷️ lomaa 😂


Omasta tahostaan, "työtä vieroksuvat", jotka vielä leuhkii somessa pärjäävänsä ihan hyvin "luukku rahoilla" kuuluuvat kastiin "Luuserit". Vihaksi pistää. Vanaha järjestelmähän tämän on mahollistanut/opettanu. Tätä järjestelmäähän ny "korjataan" ja sehän käy kipiää - syyttömillekin.
muokattu: 14.2.2026 07:56
Toivo Koistinen 14.02.2026 08:11

Paljonko on pienituloinen?
Eurostatin määritelmän mukainen pienituloisuuden raja oli yhden hengen taloudelle noin 18 310 euroa vuodessa vuonna 2024. Kuukauden nettotuloina eli käteen jäävinä tuloina tämä on noin 1 530 euroa.15.12.2025.
Tuommoisen luvun antoi netti pientuloisesta.
Kyllä tämä pitää paikkansa, jos atellaan, että siitä maksaa joko vuokra-asunnon, tai omakotiasumisen kulut, ja lopulla koettaa elää.
Sinäkin Heikki voit laskea paljonko kuussa kuluu nykymarkkoja elämiseen...
Tp

Heikki Ikonen 14.02.2026 08:19

70 luvulta asti oon pitäny kirjanoitoa omista tuloistani ja menoistani 😂. Ei tarvihe laskea 🫣 vain exelistä - Köppä Ukko tietää .


Kympin tarkkuuvella on exelissä kirjattuna paljoko on männy Köppä Ukolla minäki päivänä/kuukautena/vuojessa: ruokaan, lääkkeisiin, m-autoon sen dieseliin vakuutuksiin tai remontteihin, tuvan sähköön tai veteen, muihin vakuutuksiin - eriteltynä. Viinaan, ym, tupakki menot lakkasi tarpeettomana 10.5.1976 ;) VIIMEKS ja ainuan kerran oon käyny Sossun luukulla 1983 - senki kerran "veon päältä", sain "muutaman satasen kk sätin" voimassa toistaiseksi, no nostin sitä kahelta kuukauvelta (hävetti ottaa köyhäin apua - "suu säkkiä myöten, eläkä ruinoo", niin on minut kotona opetettu), jonka jäläkiin ilimotin Aulikille "pärjään" saa lopettaa - voitin Aarnen kanssa lyömäni veon. KIRKKAASTI "PIENITULOINEN" Köppä Ukko, pärjään ;)
muokattu: 15.2.2026 09:00
Toivo Koistinen 14.02.2026 18:09

Pienituloinen on henkilö, jonka kotitalouden käytettävissä olevat nettotulot ovat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Vuonna 2024 tämä raja oli yhden hengen taloudessa noin 1 530 €/kk
. Suomessa pienituloisia on yli 730 000 (n. 13-14 % väestöstä), ja määrä on kasvanut, mikä on syventänyt pienituloisuutta.
Pienituloisuuden avainluvut: Raja (2024): Yhden hengen taloudessa alle ~1 530 €/kk, lapsiperheissä raja on korkeampi. Määrä: 782 300 henkilöä (2024).
Tässä kopio nettisivulta pienituloisista..
Tp


Tuli kahteen kertaan tuo minun höpötys, kun ei aikoihin näkyny aiempaa kirjuutusta, niin arvelin, etten lähettänyt, kun muisti huononee, ja tein uudestaan. Joten anteeksi..
muokattu: 14.2.2026 18:35
Kari Rautiainen 15.02.2026 16:10

Se loppu eläkeläisen kurimus nyt. Voitin eilen lotossa!

Vitosen…

Harri Halinen 15.02.2026 18:52

Olen innokas Veikkaus-yhtiön asiakas lottopeleissä. Jonkin verran pelaan myös Jokereita.
Pitkän pelisuhteen kanssa jaamme sijoitetut rahat noin 80 % Veikkaukselle ja 20 % minulle.
Jokeri on kannaltani edullisempi kuin Lotot.

Seppo Lokasaari 15.02.2026 19:07
Kari Rautiainen

Se loppu eläkeläisen kurimus nyt. Voitin eilen lotossa!

Vitosen…

🤣

Toivo Koistinen 16.02.2026 13:31

Pistähän Kari rantaliksi voittorahoilla, ja ala osteleen tavaraa niin Suomen talouskasvu herää, kun pelastat noita kauppoja, kun niitä tuntuu pyllähtelevä konkurssiin yhtenään.
Tp

Heikki Ikonen 16.02.2026 17:27

https://yle.fi/a/74-20210537

Risu savotta ol ohan normi SUOMALAISILLE 1980 luvulla, ko kävit päivän metässä sait päivärähan. Sieltä minä sain ne kolome lopputiliä samana päivänä 😂.
Hyvän opin sain 💪, tul kerralla seleväks 👍, en sen jäläkiin oo halunnu kortistoon "luukku rahoille".

"VANHASSA VARA PAREMPI", toimisko tuo konsti vieläkii 🤔 Köppä Ukko
Levi yöllä -25' 🌓 päivällä -15' 😎 lunta 70cm.

Kari Rautiainen 16.02.2026 22:32
Toivo Koistinen

Pistähän Kari rantaliksi voittorahoilla, ja ala osteleen tavaraa niin Suomen talouskasvu herää, kun pelastat noita kauppoja, kun niitä tuntuu pyllähtelevä konkurssiin yhtenään.
Tp

Koko vitonen meni niin että napsahti. Ostin sellasta mustekala-rapu-simpukka sekotusta ja tein paellaa. Paikallista pyttipannua siis.
Terveiset espaniasta.

Totta että suomessa on konkurssien määrä lisääntynyt. Se on paha juttu, mutta myös hyvä.

Toivo Koistinen 17.02.2026 06:52

Ei. Pieleen meni. Sinä pelaastit Espanjan talouden nousuun sillä rahalla.
Olisit pistänyt pankkin, tai pääomasijoituksiin, ja sitten sen vitosen korkotuloineen laittanutt ensikesänä Suomen taloutta nostamaan.
Niin kauppoja kaatuu, mutta mikä siiinä on se hyväpuoli.
Perkules kattelin bensa-autoa, jotta jos tuo urea kapinneen, mutta kun hinnat yli 30 000 nykymarkan, niin ei auta kun ajella, koska jos vaihta saa parikymppiä välistää.
OrpoPurra aikoo nyt leikata ykin asuvien elin avustuksia. OrpoPurra konttaa isotulosten perässä, ja pyllistää köyhille, kun samalla nuolase isotulosten pyllyä.
https://yle.fi/a/74-20054261
Voi laphan lapha
Tp

Kari Rautiainen 17.02.2026 10:59

Hyvääkin aina on. Karsinnan jälkeen meillä on terveempiä yrityksiä. Kun paska tippuu perälaudan välistä niin isommat kokkareet jää.

Pizzanpaistaja joka tekee huonoa pizzaa, ei tukea tarvitse jatkaakseen huonon pizzan paistelua.

(Meeppä tilaamaa urea sotkua mikä ei jäädy)

Toivo Koistinen 17.02.2026 14:15

Nin tippuu huonot yrittäjät pois. Mutta miten sitten hinnat. Nythän on hinnat kaikessa nousseet, että ei ole ostajia tavaralle.
Miten se kuuluisa talouskavu.
Niin siitä paskaureasta, niin sehän on Kemion niminen yritys kehittänyt semmosen liemen, joka jäätyy vasta -30 raatissa.
Mulla luottokorjaamossa huollossa, niin selvittä, mitä sanoo siitä aineesta mejän pirssi, josko enstalavena sitä.
Kumma kun ei yara suostu kehittään vielä pakkaskestävämpää liuosta.
Onko liian iso yritys, ja luottaa euroopan markkinoiden yksivaltiuteen, eli ei kilpailua..
Tp

Heikki Ikonen 17.02.2026 22:23

Huonoja ko🤷, Asko, Sotka, tepoil tai Jukka talot, P Perän kaivos Talvivaarassa, moneenko kertaan se (paperi) tehas Kemijärvellä onhan näitä .... 🦅 hoitaa ja maakunta maksaa.
Suattaahan se olla niinnii, vaan tutkimattomia on pisneksen kiemurat, syitä on monia.
🤔 Köppä Ukko

Toivo Koistinen 18.02.2026 05:35

Ei TB konkursia tehnyt vaan sammui siksi, että tuon penteleen Ukraina sodaan takia Neste lopettti polttoaineiden jakelun TBlle,niin sen takia omistajat joutu sulkemaan ne.
Miten käynee sitten jos se lukoili saa tämän Suomen osuuden myytyä länteen.
Tp

Heikki Ikonen 18.02.2026 06:28

Oikiassa olit, maksukyvytön kuitennii, loppu tuleman näemmä sano sokia. H


Ketturepolainen putosi syys jäihin, turkki märkänä aprikoi, ei tämä ny oo mitennii minun vika päätteli kettu - jään vika - petti pentele. Luonnollisesti - syyhän on aina muissa. No mänöö se viisaski vipuhun.
muokattu: 18.2.2026 10:29
Kari Rautiainen 18.02.2026 10:32

Kaikella on elinkaarensa. Alkaa ja loppuu. Ihan mikä vaan. Tuote, yritys, yhdistys tai idea.
Tarpeet, toimintatavat muuttuu, ja pitäs osata muuttua mukana. Tai mieluummin olla tekemässä sitä muutosta. Mukana muutoksessa on jälkijunassa tuloa. Kumisaapasfirma voi alkaa vaikka kännyköitä tekemään (ja sössiä sen sitte myöhemmin).


Lisätään vielä toimintaympäristön muutokset. Miksi asko ja sotka ei osannut ennakoida, varautua tulevaan. Eikö muutos ollut nähtävissä jo aiemmin. Oli varmasti, ei vaan haettu uusia ideoita, toimintatapoja mitä ja miten tehdä muuttuneessa markkinatilanteessa.
muokattu: 18.2.2026 11:09
Kari Rautiainen 18.02.2026 13:40
Toivo Koistinen

Ei TB konkursia tehnyt vaan sammui siksi, että tuon penteleen Ukraina sodaan takia Neste lopettti polttoaineiden jakelun TBlle,niin sen takia omistajat joutu sulkemaan ne.
Miten käynee sitten jos se lukoili saa tämän Suomen osuuden myytyä länteen.
Tp

Niin miksi neste lopetti toimittamisen. No siksi kun rahaliikenne naapurimaan kanssa ei toiminut. Nestehän teki vaan mitä sen pitikin.

Kari Pykälä 18.02.2026 18:28

Esitän tässä väittämän?

Mitä Aurora-kaapelin lisäkapasiteetti aiheutti suomalaiselle sähkönkäyttäjälle?
Aurora-kaapeli toi lisää siirtokapasiteettia SE1-alueelta Suomeen. Tämä tarkoittaa, että halpaa pohjoisruotsalaista sähköä virtaa Suomeen entistä enemmän – jopa 2000 MW. Mutta suomalainen kuluttaja ei hyödy tästä odotetusti. Miksi?
• Suomi vie edelleen 1000 MW Viroon Estlinkin kautta lähes joka tunti.
• Loput SE1-sähköstä yrittävät virrata SE3:n kautta Ruotsiin, mutta sisäiset pullonkaulat estävät tämän.
• SE3 ei pysty tuomaan sähköä Suomeen, koska kapasiteetti on rajoitettu.
• Norja ei avaa kapasiteettia Suomeen, vaikka olisi halpaa vesivoimaa.
Näin Suomi toimii läpivirtausalueena SE1 → FI → EE, mutta ei pysty pitämään halpaa sähköä itsellään. SE1:n hinta laskee, mutta Suomen hinta nousee suhteessa SE1:een. Kuluttaja maksaa enemmän, vaikka halpaa sähköä olisi tarjolla.
Tammikuun ja helmikuun 2026 hintapiikki – mitä se tarkoittaa?
Taulukon mukaan:
• Tammikuu 2026: 14,72 c/kWh → nousua 155,9 % seitsemän vuoden keskiarvotasoon (9,44 c/kWh)
• Helmikuu 2026: 20,31 c/kWh → nousua 230,6 % seitsemän vuoden keskiarvotasoon (8,81 c/kWh)
Tämä tarkoittaa:
• Tammikuussa sähkön hinta oli korkein 7 vuoteen.
• Helmikuussa hinta nousi vielä enemmän – yli kaksinkertaiseksi verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon.
• Kuluttaja maksaa 2–3 kertaa enemmän kuin normaalisti, vaikka tuotantoa olisi tarjolla.
Miksi näin kävi?
• Ennustemallit epäonnistuivat: tuuli, kulutus ja rajavirrat arvioitiin alakanttiin.
• Flow-based-malli lukitsi Suomen SE3:n hintaan, vaikka SE1 olisi ollut halvempi.
• SE1:n lisäkapasiteetti ei auttanut, koska sähkö ei jää Suomeen.
Yhteenveto kuluttajalle
Aurora-kaapelin lisäkapasiteetti ei laskenut Suomen hintaa – se nosti sitä.
Tammikuussa ja helmikuussa 2026 suomalainen pörssi sähkönkäyttäjä maksoi yli kaksinkertaisen hinnan verrattuna pitkän aikavälin tasoon, vaikka halpaa sähköä olisi ollut tarjolla SE1-alueella.
Tämä on rakenteellinen ongelma, ei yksittäinen virhe.
Tämä siis koskee pörssisähkö asiakkaita, muille vaikutus tulee ajanmyötä, mitä luulette kuinka käy?

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen.