Makuasiahan se on, mutta jostain pitää aloittaa. On reissattu mamman kanssa jo yli 20 v pääsiäisen tienoossa Lapissa parisen viikkoa ja samalla käyty liki kaikissa kohteissa ainakin kerran. Rukallakin on käyty, mutta ei ruuhka- aikoina. Se ei sovi meikäläisten "vartalolle" niinkuin ei Levi tai Pyhäkään. Liikaa melua, ahtautta ja sopimattomia soittoruokaloita joissa soitto -jos yleensä on- on eri viiteryhmälle tarkoitettua. Rahat pois on myös homman nimi. Toki Pyhän Astellista löytyy cämppäriväellekin oma "liiterinsä", mutta paikkojen saanti on hankalaa.Latuja näistäkin löytyy ihan riittämiin, mäistä puhumattakaan.
Ylläshän se on ykkönen, mutta Pallas paras, sanoovat. Pallas on turhan kaukana ja kaikki keskittyy yhden hotellin ympäristöön. Paikkojen saannissa oli aikanaan myös ongelmia. Tosi hiihtäjien paikka ja ravintelissa aina illalla tunelmaa.
Ylläksellä ollaan paremmin tykästytty Äkäslompolom puoleen, mutta nyt alkaa myös Ylläsjärvi nostamaan päätään kun rakennetaan lisää palveluja ja tuli se oikotiekin näitten välille. Äkäspuolella oli vielä jokunen vuosi sitten edullisia leirintäpaikkoja sellaisille, jotka eivät halunneet olle peltoparkissa kalliilla annakkoon maksetusta hinnasta. Se on nyt ainoa jäljellä ja varaukset pitää tehdä sesonkina hyvissä ajoin. Eikä ne hinnat nyt aivan mahdottomia ole kun ottaa huomioon että usein sähköä kuluu aika lailla. Alue on muuten hyvin varusteltu ja ladut vieressä. Järven puolella löytyy tilaa helpommin myös ilmoittamatta menijöille. Parhaat huvittelut on edelleen Äkäslompolossa.
Jossain vaiheessa kun lapsetkin olivat vielä mukana, oltiin Suomulla, mistä sai vuokrattua edullisesti mökkejä esim. juuri ennen pääsiäispyhiä. Oman mielenkiinnon toivat vuosittaiset konkurssiuhat juuri pääsiäiseksi, mutta aina ne hissitkin sentään pyörivät, vaikka omistajat vaihtuivat tiuhaan. Suomulla on Lapin parhaat rinteet, mikäli sattuu tuulisia ja myrskuisiä ilmoja. Siellä hissit pyörivät aina, kun puustoa on tunturin laelle asti. Edelleen on vanhasta rakkaudesta poikettu Suomulla silloin tällöin.
Luostolle meno sai alkunsa aikanaan Kallialan ja Peteliuksen heinähatuista ja siellä taisi viime vuonna tulla 20 v täyteen kun ollaan putkeen käyty. Ensin mennään Ylläkselle ja sieltä Luostolle, mistä poistullessa lyhyt visiitti Suomulle, on ollut monen vuoden aikataulu. Luostolla "ei mikään" ole kaikkein parasta, mutta kokonaisuus sopii meille. Rinteet on aika heikot ja usein myös ruuhkaiset, mutta ei haittaa enää. Latuja on tarpeeksi, mutta ei lähelläkään Ylläksen malliin. Ravintoloitakin on riittävästi, vaikka maailman suurin keloravintolakin on enää varjo niistä ajoista kun pöytä piti varata viikkoa ennen.
Luoston tilapäiscaravanissa on kohtuuhinnat. Paikkoja löytyy koska vain ja alue on viihtyissä. Palveluihin on kävelymatka, vaikka kaasupullon kuljetusta varten pitäisi muistaa ottaa muovikelkka. Kaikissa paikoissa on hyvät saunat.
Myös Saariselällä on käyty, mutta paikka jäi, koska oli vaikeuksia löytää m- autolle paikkaa ja ravintoloissakin oli ääretön tungos. Mäet ei olleet kaksiset mutta latuja löytyi.
Eiköhän sitä taas maaliskuun lopuilla lähdetä Ylläksen kautta Luostolle ja poiketaan pois tullessa Suomulla. Saas näkee.
