Matkalla pohjoiseen/ Sää.

Sään ennustamisen aloittaminen on kuulemma merkki vanhuudesta. Siksi kerronkin vallitsevasta säästä. Aavasaksan kohdalla oli heikkoa vesisadetta. Pelloilla on paljon traktorin munia. Kohta ollaan itsekin Pellossa. Matkan suunta: Enontekiö-Kautokeino-Alta ja sieltä kautta Varangin niemimaalle. Ruskaa on vähän, mutta pitää sitä jo vähän ollakkin.

Koitahan venyä siellä, ruska alkaa vasta 10.9 puolenpäivän maissa...hehe

Kiitti Mirkku tarkennuksesta! Yritetään kestää.

Terve Martti! Kateeksi käy, kun luin matkareittiäsi. Jos ja kun reissullasi kumminkin kalastat? Se Adamselva, noin sata kilometriä Lakselvan jälkeen. Nyt on juuri se aika vuodesta milloin Aatamin suuret, todella suuret taimenet lähtevät yläosien syvistä kuopistaan ja laskeutuvat alas virtaan. Kesäöiden valossa noita joen porsaita on turha edes yrittää, mutta nyt Marttiseni. Nyt on se aika. Varo vain sen Koira-Pierran, rosvouteen taipuvaisia hurttia. Puhun siitä pikkusillan tienvarren turvekammissaan elävästä entisestä voimayhtiön inssilantusta joka on pikkasen viinankin menevä. Mutta ne kalat. Erinomainen monttu löytyy puusillalta alas katsottuna, vas mutka noin 150m. Toinen hyvä paikka myös alas, oik, kallio jonka alla noin kolmen metrin monttu. Jos ajat siitä Tenalta ylös, niin Varangin päällä on tielaitoksen tukikohta siinä Berlevågiin kääntyvässä risteyksessä. Älä käänny vaan aja kilometri eteenpäin ja vas järvi ja parkkipaikka. Järvestä saat vaikka tsaikkavettä, muutoin ei väliksi. Mutta, mutta, otappa vapasi mukaan ja varustaudu esim Mepsin Blak Fyry kakkosella. Lähded kiertämään sitä pikkujärveä siltä käsin millä puolella met miehet pidettiin ennen kelloa. Järven päästä kannaksen yli ja laskeudut taimenten valtakuntaan. Kesällä taimenet lymyävät noissa järvissä, mutta nyt ne ovat käden ojennuksesi päässä, noita järviä kokoavassa jokipahasessa. Heivaa siis haavi selkääsi ja pidä siima tiukalla.

Kiitos vinkeistä. Kalastusvälineitä on mukana, mutta kalastus harkitaan paikan päällä. Kuvausmatka tämä on ensisijaisesti. Tälläkertaa.

Kirjoittelahan, Martti, sieltä matkan varrelta noita ruskakuulumisia aina sopiviksi katsominasi aikoina. Meitä on täällä alempana kymmeniä Auto-/vaunu-/ruoka-/perhe-/kattila-/kuppikuntia naakimassa oikeata hetkeä pistää kulkineet kulkemaan Lapin laajoja selkosia kohti. Piironki seisoo jo ihan malttamattomana tuossa pihalla.

Morjes teille pohjoisen matkailijat!

Täällä Paraisilla odotamme malttamattonasti lapin matkaa joka alkaa 12.9.1.5 vuotta aikaa viimeisestä lapin matkasta ja se on lapin hulluille liikaa.Meidän reitti suuntautuu Kautokeino,Karikasniemi ja Saariselkä akselilla.Kiva kuulla et maa ruskaa näkyvillä jo.Olemme katsoneet että Arctic motelli gamping on auki ympäri vuoden onko mahdollisesti tuttu jollekkin?Se vain olisi matkan varrella ja lähellä keskustaa sekä pohjoiskalotti reittiä jolla voisi retkeillä.Olemme liikkeellä vaunu yhdistelmällä,toivotaan näkemämme muita suomalaisia myös.Hyviä reissuja kaikille.Leena ja Matti 79725

Yleensä vasta 12 p:vä. Keskimäärin. Kelikameran mukaan tunturikoivut alkavat jo hiljakseen kellastua, mutta vielä on yhdet synttärit ja yhdet hautajaiset, ennenkuin pääsee Käsivarteen odottamaan lumentuloa.

Laitetaampa vielä tuo linkki,kyllä noista pikkuisen näkee: http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html

Kilpisjärvellä olis vähän alkua jo,vai onko puusto vaan niin sopivaa kameran edessä.

Kyllä täällä Ylläsjärvellä alkaa jo selvästikkin ruska näkymään, tänään ollut iltapäivä aurinkoinen ja lämmin

Noh, miltä se tänään alakanu ruska nyt näyttää?

Moi moi moi! No viime viikolla oli ruskat vähän niukat vielä, mutta muuten oli upeeta ja mahtavaa. Kautokeino-Alta-Tana Brå, maaruska ei kovin värikylläinen. Varangin niemimaalla tietysti sitten paljon muuta upeeta. Berlevågin erikoiset rannat olivat mahtavien maininkien syleilyissä. Store Molvik todella kaunista "erämaata", varvikot jo väreissään. Tie heikohkoa hiekkatietä Berlevågista Store Molvikiin. Båtsfjordin suunalla ei kovin erikoista väritystä vielä, mutta erämaan karuus on sykähdyttävää. Vesisaaren suunta ja Ekkeröy tuli myös katsastettua. Varangin vuonomaisemat ovat näkemisen arvoiset aina. Tästä tuli vähän pikamatka(taas) ja aamulla lähdimme jo Utsjoelta alaspäin. Utsjoki-Saariselkä väli on jo nyt ihan kauneimillaan , tai ainakin lähes, luulisin. Nyt ollaan Vajusuvanolla, saunapuhtaina ja vettä sataa ulkona. Huomenna valutaan taas vähän alaspäin.

Kyllä pohjoiselle retkelle kannattaa lähteä jo ruskaa katsomaan. Terv.Marzza Ps. Norjan puolelta(GPRS)raportointia ei tullut tehdyksi.

Kyllä sie Mirkku asian tiesit oikein. Tänään se ruska todella alkoi (Utsjoelta), kellonaikaa en tarkistanut.

Noinko on? Pitäisi vielä pikkuisen sinnitellä täällä Pallaksen puolella, ensi viikolla sitten Utsjoelle. Vaan eiköhän sitä vielä meillekin... Täällä viime yönä parisen astetta pakkasta, mutta tänään komea päivä kansallispuiston synttäreille. Väkeä on kun "helluntaiepistolassa", meikäläistä jo kauhistuttaa, mutta kun nämä päivät ollaan täällä tietyistä syistä, niin ei voi mitään.

"Ensi viikolla" on varmasti ihan hyvä ajankohta. Tuskin sinne niin kovaa pakkasta tulee että lehti pois varisee. Muutenkin on tunne- ja tunnelma kysymys kuinka värikäs maiseman pitäisi olla. Itselleni merkitsee ruskaretkessä paljon muutkin asiat kuin värit. Nyt esimerkiksi Berlevågiin vievän tien merimaisema kymmenien kilometrien matkalta oli kohokohta maininkeine ja tyrskyineen. Rantakalliot siellä olivat ikäänkuin nurin kääntynyttä kiveä, liuskat pystyssa. Paikoin muistuttivat partakoneen teriä, vain isommassa mittakaavassa.

Onhan se lehtipuiden kirjoma ruskamaisema toki omansa väärtti, mutta itse pidän enemmän hiukan myöhemmin tulevasta maaruskasta. Puuttomilla tunturialueilla se maaruska orastelee jo alavempien lehtipuiden kanssa samoihin aikoihin. Mm riekonmarjan tummanpuhuvaa hehkua ei pysty mikään muu kasvi jäljittelemään. Näin meidän matkailuajoneuvoilla liikuvien "tienvarteen jämähtäneiden" kannalta, Ivalo-Inarin välinen tieosuus on yksi parhaita paikkoja, juuri maaruskan kannalta. Ja miksikä? Noh tuon välin puusto muodostuu enimiltä osin vanhemmistä hongistoista ja juuri se puiden syvä vehreys, yhdistettynä monin värein alla hehkuvaan ruskaloistoon saa vastakohtaisuudellaan koko maiseman näyttämään Luojan maalaamalta mestariteokselta. Toinen lisäpisteitä kartuttava seikka, lähes koko matkaa sälyttää sinisenä peilaava vesi ja alueen maaperästä johtuen ne harmaiden jäkälien koristamat, ja rantojen vesiin kuvastuvat kalliolouhikot. Se Inarin seudun maaruska ei suinkaan ole vielä ajankohtainen, vaan parhaimmillaan yleensä elo-syyskuun vaihteen tienoilla. Ken tuolle alueelle eksyy, varatkoon päivän tai kaksi piipahdukseen Nellimön maisemissa. Tie sinne enimmiltä osin, Kevätjärveltä eteenpäin on hyväkuntoista hiekkatietä ja ne sen vuoristoratatien maisemat, supertlatiivejä pukkaa kuin uuden saksalaisen automallin mainoksessa.

Voi yksi pää kesät talvet?, piti naputeltavan Syys-lokakuun vaihteessa. Toki aijemminkin voi pitkään jatkuva kuivuus tehdä lehtipuihin tepposiaan, mutta se kalmea keltaisuus mitään ruskaa ole.

Tepposia ovat tehneet myös toukat koivikoissa. Utsjoella ja Varangin etelärantamaissa olivat koivut mustana. Jos ei pääsee ihan oikeaan ruska-aikaan pohjoiseen, sitä maa ruskaa näkee kyllä jo aikaisemmin, varsinkin Norjan puolella. Haavat olivat ihan kirkkaan vihreitä vielä mutta sopivissa kohdin maaston ja pensaitten väreissä oli jo värikylläisyttä melkoisesti. Eikä se ruska yksin kaikkea ratkaise.

Pallaksella paistaa aurinko kuin kesällä. Ruska paranee koko ajan, mutta parempaakin on joskus nähty.

Utsjoella upea päivä! Pilviä vähän, mutta ei pisaraakaan vettä. Kymmenen astetta lämmintä ja tuulta vain pikkuisen. Ihan hyvä ruska. Komeasta kelistä huolimatta tunturissa vain yksi vastaantulija.

Toinen hieno päivä perään Utsjoella. Ei sada, ei tuule. Pilviä purjehtii pikkuisen, mutta nehän vain elävöittävät kuvia. Mahtavaa istua tulilla kosken partaalla omassa rauhassa pikkukoiran kanssa. Ruska vain alkaa pudota jo maahan.