Koiran koulutusta

Lehti saapui, ja lensi roskiin, sa nähhä haenko. Yleisön osaltossa karavaanius kukki oikeen olantakaa.
Kertoili siellä nähneensä Kiilopäällä, kun HERRASMIES oli potkinut, ja roikotanut koiraansa kanervikossa.
Vihaan väkivaltaa, mutta oli herran onni, etten ollut paikalla, koska olisin lyönyt, ja lujaa.
Ei sitä aina jaksa ihmistä rakastaa.
Toivopoika

Oli asiaa topi, mä oosin tehny samoin,ja ilmoitus ,sakot ja ikuinen eläintenpito kielto. . JV

Tulihan tuo luettua ja hävettää kaikkien karavaanarien puolesta.

Ei koiraa noin pitäisi kohdella vaikka mikä olisi. Näin jo senkin vuoksi, että syy ei suinkaan ole koiran, vaan kasvattajan, joka ei ole osannut tai osaa kasvattaa koiraansa.

Myönnän - olen koiraihminen - eikä minulla ole koskaan ollut ongelmia omien eikä vieraiden koirien kanssa. Pikemminkin päinvastoin, sillä kaikki vieraatkin koirat haluavat tehdä tavatessaan tuttavuutta kanssani. Koira kun tunnistaa koirista pitävän jo kaukaa ja haluaa osoittaa olevansa tuon ystävyyden arvoinen.

Minulla oli samo-snautseri.
Rakasti kaikkia ihmisiä eniten isojen lehmän jalkaluiden lisäksi (jopa 1,5 metrin kokonaispituisia) joita raahasi kotipihaan lähikaupan roskiksesta kun pääsi irti.
Ihmisrakkaus johti siihen että ravasi autojen vierellä, tiesi että sisällä oli taputtajia, ja jäi pari kertaa auton allekin. Vammautui pahoin, ei ollut siihen aikaan eläinröntgeniä alle 100 km etäisyydellä joten lääkäri "antoi vallat".
Päätin että koetetaan kuntouttaa pikku hiljaa. Niin käytiin kantaen pihatarpeilla ja parin-kolmen kuukauden kuluttua lyyhäsi ensi kerran itsekin sinne.
Tajusi saaneensa hyvän palvelun ja olin sille ylin kaveri ja ihailun kohde.
Se tiesi mitä olin sanomassa tai käskemässä jopa loppujen lopuksi niin kun tiesi ettei saa tulla olohuoneeseen niin ajatuksissaan ja innostuessaan saattoi astua metrin olohuoneen puolelle. Ei tarvinnut kuin katsoa sitä silmiin ja siirtää katse eteisen oveen niin tiesi minne on mentävä.
Kun lapsia tuli, oli ainainen lapsenvahti ja ilmoitti heti kun vauva heräsi vaikkei vauva edes muuta kuin aukaisi silmänsä.
Mainio kaveri ja uskollinen ystävä.

Maine coon kissa on vähän saman moinen on opettanut minut ymmärtämään sitä onpa toisinkin päin, katsoo tarkkaan jos sattuu oksentamaan matolle että olenko vihainen, ja jos haluaa parvekkeelle pitäähän se kertoa pienellä naukaisulla mennessään ovelle.
TV:stä emmentalin tuloaikaan varmasti asettautuu mun tuoliin ja jos saan jotenkin sen keploteltua siitä pois niin sitten tuijottaa sohvalta mua pitkän aikaa että huijasit mua, myös nukkumaan on mentävä kympin uutisten jälkeen sen kertoo naukumalla ja menemällä makuuhuoneen ovelle päin,
Aamulla on sitten usein herätys neljän maissa kävelee päällä naukuen ja jos en nouse tulee vierelle kehräämään, osaa se kissakin olla kunnon kaveri.

Onko sanonta: "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" , mielikuvitusta vai ihan vaarin otettava sanoma ihmiseltä ihmiselle

sirpa

Meillä on meneillään viides koira ja oletan että ymmärän koirista jotain.

Mutta pakko tunnustaa että kun oli se ensimmäinen koira ,susi Boxeri uros niin
empä sitä ymmärtänyt jos ajattelee asiaa jälkeen päin.

Se oli hieno koira,mutta kun olimme nuoriaja lapset pieniä niin yhtälö ei ollut hyvä,
siis se koira sai kärsiä monessa asiassa.

Mutta kun olen eläke ukko,tai ainakin yritän olla vaikka töitä teen ,niin nykyinen
meidän koira saa kehua että on hyvät isännät;
Se saa liikuntaa Jokinen päivä vähintään 2-3h ja lisäksi kuten nyt olemme metsässä
vaeltamassa kokopäivän ja rakki juoksee irrallaan janauttii siitä.

Se ei lähde kauas meistä,eli jäniksen tai muiden metsä eläinten jälkeen ,se uskoo
meitä kun kutsutaan,ihme ja kumma!.

Siis jos ja kun eläimiä pidetään kotona ja ollaan päivät töissä,niin sekin on kyseenalainen juttu,midän rakki ei ole koskaan yksin,jompi kumpi on aina sen kanssa,mutta pitäähän sen toisaalta osata olla yksinkin ja vahtia.

Eli koira on ihmisen paras ystävä,sittenkin asia on näin.

Näin on, mitä enemmän tulee itselle ikää, sen enemmän ymmärtää myös koiran elekieltä.....kummasti se vain kuulee, että nyt se äiskä heräsi ja voi olla valppaana, kohta pääsee ulos..iskä saa nousta milloin haluaa ja juoda aamukahvinsa rauhassa.....ja ei koiruli olohuoneessa nuku niin "sikeästi", etteikö kuule, että menin makuuhuoneeseen päikkäreille...tulee varmasti perästä....ja äiskän sylkky on parempi, kuin iskän, vaihto tulee heti, jos äiskä istuu lepotuoliinsa....asumme omakotitalossa ja koiruli pääsee ulos ovensuusta narunnokkaan, milloin pyytää ja samoin sisälle, ei ole varsinaisesti ulkokoira muutoinkaan....joskus kun on mahavaivoja, niin pitää päästä monta kertaa ulos, ettei tarvitse tehdä sisälle, sehän olisi noloa...olenkin miettinyt, että kyllä kerrostalokoiralla on vastaavassa tilanteessa kestämistä...Meilläkin saa mökillä tuossa 13 km:n päässä juosta vapaana, eikä lähde minnekkään yksin, paitsi juoksuaikana....ja 12 ikävuoteen on jo kaikki kivet ja kannot nuuskittu sielläkin sen verran tarkkaan, ettei lähde edes uloskaan, kuin juuri tarpeilleen, ellei joku muukin lähde mukaan. Ja jännää, kun olemme jossakin leirissä, ei reagoi ihmisten ääniin, vaikka siellähän väki kulkee hyvinkin läheltä....karhun yöpenkojaisista ilmoitti kyllä, tosin tiesimme vasta aamulla, ketä haukkui....Mutta annas olla tässä kotona, niin kun yksi koira aloittaa ulkona, joka puolella naapureissa kavereita, niin kyllä meillä pitäää vastata...

aika hauskaa nää vanhat ketjut:)selkeesti oot "koiraihminen" mäkin oon,rumimmatki möröt tulee häntää heiluttaen mun luo,miksköhän?mut se että äiskä on parempiku iskä tai omakotitalo on parempi ku kerrostalo,rivitalo tai joku muu on kakkaa...metsästyskoirat ei tietty kuulu kaupunkiin?väitän näin että kaupungissa jostain ihme syystä asustelevat pitävät koiristaan parempaa huolta ku ne jotku muut?hommaa riistanvartijan koira,se ei turhia höpöttele eikä ota kaikkia haastajiakaan turhan vakavasti:)))))))aivan upee hauva,jotku pelkää syyttäsuotta...