Akun syväpurkauksen määritelmä?

Eri yhteyksissä neuvotaan, että akkua ei saa syväpurkaa. Osaisiko joku sanoa täsmällisesti, missä kulkee sallitun käytön ja syväpurkauksen raja? Toivoisin vastausta kahteen erilaiseen tilanteeseen:

Autoa käytetään normaalisti ainakin viikottain. Akut siis lataantuvat säännöllisesti, mutta ajomatkojen lyhyyden vuoksi sähköä kuluu enemmän kuin laturi lataa, jolloin akkujen jännite vähitellen alenee.

2)Hyvin ladattua akkua kuormitetaan yhtäjaksoisesti. Esim. käynnistysakku: moottoria on lämmitetty webastolla ja sen jälkeen on tehty useita käynnistysyrityksiä, mutta moottori ei käynnisty. Hupiakku: Puskaparkissa lämmittimen tuuletin, valot ja muut sähkölaitteet kuluttavat sähköä.

Ja kun tuommoisesta asiasta joku värkkää täsmällisen vastauksen niin voisi sitten samalla kertoa mulle ja muille kuinka lyhyt on lyhyt?

Nimittäin tehtävänä ovat suurinpiirtein samaa luokkaa.

Vävykandidaatti on käyttänyt autoa juuri tuolla ykköstavalla, aina valot päällä niinkuin pitää, puhallin täysillä, takalasin lämmitin päällä jne ja ajomatkat vain pari- kolme hassua kilometriä.

Viidentoista asteen pakkasella ei sitten jaksanut pyöriä senvertaa että olisi käynnistynyt. Ilmeisen monta yritystä akku kesti mutta ei, ei lähtenyt. Auto oli sitten kymmenisen päivää käyttämättömänä, mitä nyt ajonesto ja kello olivat päällä.

Uskoisin että tämä lähes täytti tuon määritelmän mutta ihme kyllä akku toipui kun sen latasin. Elinikä varmaan lyheni mutta vielä se ottaa varausta vastaan ja tuntuu toimivan normaalisti.

Oliko sallittua käyttöä? Kukas ja mikäs sen osaa sanoa. Ei varmaan tehnyt akulle hyvää eikä valmistaja varmaan suosittelisi vaan sanoisi että pidä aina akku mahdollisimman täyteen ladattuna.

Tuo kakkoskysymys on jo vähän mahdollisempi. Jos tiedetään akusta tasaisesti otettava virta ampeereissa voidaan ehkä antaa joku ohje joka suhteuttaa akun kapasiteetin ja käytetyn tehon. Siis tyyliin '60 ampeeritunnin akusta jos otetaan 4 ampeerin teholla virtaa 12 tunnin ajan ylitetään syväpurkauksen raja'. Kai joku osaa jopa kertoa kuinka monta prosenttia akun kapasiteetista voidaan jatkuvalla tasaisella kulutuksella ottaa ennenkuin ollaan syväpurkaustilanteessa. Varovainen akun omistaja ei varmaan pura enempää kuin 65% akun kapasiteetista.

Tämä rajahan vaihtelee huomattavasti akun tyypin ja tarkoituksen mukaan. Starttiakku kestää paljon huonommin tyhjenemistä kuin hupiakuksi tehty. Puskaparkkilainen voi tyhjentää hupiakkunsa aika tyhjiin ilman että tarvitsee pelätä akun turmeltumista.

Perhana, piti vain sanoa ettei tuommoiseen ole kunnon vastausta ja sitten rupesin kuitenkin oikein vastaamaan vaikken asiasta mitään tiedäkään.

Juhani H, kerros nyt sinä kuinka asia on! mot

Moni ajelee pakkasella ilman valoja kun arvelee ettei laturi kerkiä lyhyillä matkoilla lataamaan tarpeeksi. Höpö, höpö, laturi kyllä lataa, siitä kyllä riittää valoille, akulle ja vaikka anopin ompelukoneeseen. Se on toinen juttu miten nopeasti akku pystyy ottamaan virtaa. Elikkä lyhyt pätkä ajo ja akun tyhjeneminen,unohda koko juttu.

Tähän rakoon hyvä heittää vanha totuus josta viimeksi tuli melkoinen ketju niin että ylläpito sen poisti, kun ne akut siinä lämpeni liikaa. Niin se viisaus, että -18C astetta kylmempi akku ei enää ota virtaa vastaan. Alkuperäiseen kysymykseen syväpurkauksesta sanoisin,että akku on aika syväpurettu jos ajovalot hehkuu enää kynttilän liekkeinä, tämä siis on M V:n oma mutu.

Kiitos tähänastisista vastauksista! Edellä sanomani lisäksi minua mietityttää, onko sillä merkitystä, kuinka alas akun jännite saa laskea käytön aikana ilman että akku siitä kärsii. Tämä on sikäli eri tilanne kuin edellä, että ampeeritunneissa mitattuna akkua ei ehkä kuluteta paljonkaan, mutta hetkellinen kuormitus voi pudottaa jännitteen jopa alle 11 voltin tasolle.

Minulla on ruokapöydän reunassa volttimittari, joka näyttää hupiakun antaman jännitteen aina kun 12 voltin verkko on kytketty päälle. Jos akussa on hyvä lataus, se voi näyttää esim. 12,7 V ennen sähkölaitteiden käyttöönottoa. Kun sitten sytyttää valot, laittaa lämmittimen päälle ja niiden lisäksi vielä jotakin muuta ja sitten käyttää sähköporrasta, jännite laskee hetkellisesti jopa alle 11 volttiin. Onko tällainen syväpurkausta? (Hupiakkuni on pian 6 vuotta vähäisessä käytössä ollut 80 Ah geeliakku.)

Onko se volttimittari kiinni suoraan akun navoissa, ei taida olla, vaan napattu kiinni johonkin näppärästi.

Raapase rintteri pakkasessa tulille, kato jännitteet, voi olla al le 7:n volttia startatessa. Joku epäili vepastojen tyhjäävän pat- terit, ei se me ni, vaan sen takia vepastot ei toimi vajailla pat tereilla, koska ne vahtii akun napajännitettä, auton omistajan pi tää nurkka-ajossa huolehtia akun latauksesta ylläpitolaturilla.

Minulla on sellainen lause päässä että; Kun lyjyakun napajännite laskee alle 11v,alkaa se levyjen sulfasoituminen ,kun se jatuu tarpeeksi pitkään niitä levyjä ei saada enää aktiiviseksi lataamalla. Tämä on jostain oppikirjasta ja se on tosiasia,mutta se ajan pituus ,kun jännite on alle sen 11V ja sulfatoiminen käynnistyy on varmaan vaiea asia,johtuu akkutyypistä. Kun olin nuori ja kunis ,elktroniikka oli minulle sydän asia.

Rakentelin silloin sellaisia volltimittareita joissa oli kolmen värisiä ledejä. Vihreä=jännote oli yli 12V Oranssi=jännite 11-12V Punainen=jännite alle 11V,TV,kiinni ja nukkumaan Kauppasin näitä as,vaunu miehille/naisille ja siihen aikaan ei ollut ,taisi olla 70luvun loppua tälläisia mittareita yleisessä myýnissä,jos oli niin hinta oli kova.

Jep,ledeillä näytetty, nykykyisessä kulkineessa, arvaa luotanko?

Syväpurkaus, akkuun ei anneta elvyttävää latausta, akku hiljaa ku luu, kuolee, akun hetkellinen, suuri kuormitus, napajännitteen la sku, ilman pysyvää jännitetason laskua, patteri tykkää, jos latu ri huolehtii napajännitten normitasosta.

Kyllä Laukkanen ja Toivonen kirjoitti jo ihan tarpeeksi viisaita. Ja syväpurkaus alkaa tosiaan jo noin korkeassa jännitteessä, mutta piste jossa se on varmasti akun tuhoavaa onkin vaikeammin määriteltävä asia. Toinen asia on se, että jatkuvasti vajaana oleva akku heikkenee sekin sitten. Eli akku on nopeammin kuollut kun ajo on tuota pätkäajoa, jossa akku ei kerkeä täydeksi ainakaan talviaikana koskaan.

Akku, se on semmonen laitos, kun sisään lirutetaan hapot, sen vii meset elinpäivät alko just. Ainoastaan akun haltija/käyttäjä pys tyy sen elinpäiviin vaikuttamaan, me voidaan väitellä muista vai- kuttavista tekijöistä maailman tappiin, mut akku on ja pysyy, tai ei hengissä.

Tässä olis tietoa monenlaista akkujen ominaisuuksista, syväpurkautumisesta yms.

http://exide.fi.loopiadns.com/wp/wp-content/uploads/2009/05/Exide_fi_Teknisk_info.PDF

Melkoisen tietopaketin Antti julkaisi, hyvä.

Kiitos Antti tuosta linkistä! Siitä julkaisusta varmaankin selviää kysymäni asiat.

Erkki Pellikalle: Kysyit, mihin lähes kiinteä volttimittarini on kytketty. Asensin kauan sitten ruokapöydän viereiseen seinään 12V pistorasian tarkoituksena käyttää siinä haaroittimen kanssa tietokonetta ja volttimittaria. Sähkön erehdyin vetämään kattolampusta, kuten näkyy näistä kuvista: http://picasaweb.google.com/timontti/PistorasiaAutotietokoneelle#

Testissä käyttämäni vaimon kannettava tietokone aiheutti kuitenkin ohuissa johdoissa niin suuren jännitehäviön, ettei tietokone toiminut kunnolla. Kuvien ottamisen jälkeen poistin haaroittimen. Nykyisin volttimittarin pistoke on suoraan seinäpistorasiassa, jota en käytä mihinkään muuhun. Jatkuvanäyttöinen ja aina esillä oleva volttimittari on todella hyödyllinen. Se vielä piippailee, kun jännite alittaa tietyn rajan. Auton vakiovarustukseen kuuluvat merkkivalot näyttävät vain nappia painettaessa. Jos valo on keltainen, siitä ei tiedä, onko se vielä lähellä vihreää vai pian vaihtumassa punaiseksi.

Joskus kopsasin tällaisen taulukon. Saattaa mennä luvut sekaisin kun laitan sivuille, en saanut taulukkona onnistumaan. ensimmäinen luku ominaispaino, toinen virtamäärä ja kolmas % akun teho noin arvona.

1,28(ominaispaino)12,72 v (virta) 100 (teho) 1,25 / 12,54.v / n.85% 1,22 / 12,36.v / n.70% 1,18 / 12,12.v / n.50% 1,16 / 12,00.v / n.40% 1,13 / 11,82.v / n.25% 1,10 / 11,64.v / n.10% 1,00 / 11,04.v / n.0%

Nuo ominaispainolukemat on varmaan lämmössä ~20 astetta, vai kuinka. Kukas osaa sanoa millä lailla alempi lämpö, vaikkapa -20, vaikuttaa noihin lukuihin? mot

Niin siis tuo eka ~20 on tulkittava 'noin + 20', kaikkihan tuon tuntee...

Nuo arvot ovat +25° mittauksista. @timppa

Eikös +20C astetta, se on yleensäkin monissa mittausarvoissa lämpötilana.

Jos mittauslämpötila on matalampi kuin +20 astetta, vähennetään lukemasta 0.004 jokaista 5 astetta kohti, jos korkeampi, vastaavasti lisätään. Näin muistini mukaan.

Mulla on kädessäni Hannun taulukon paperiversio, +25°C. @timppa

Katsoin uudelleen se oli + 25

Antti, järjestit hyvän ja käytännöllisen tietopaketin. Kiitos!

Allu vaari

Jotkut akut pitää virtansa paremmin kun muut. Sain pari vuotta sitten vanhoja Tudorin AGM 12/60A akkuja jotka olivat tehneet elämäntehtävänsä hätävalojen varmistusakkuina. Lienee joku määräaika kun varmistusakut vaihdetaan uusiin kunnosta huolimatta.

Latasin molemmat akut syyskuun lopussa 2009 halvalla akkulaturilla täyteen ja jätin tuonne kylmään aitaan säilytykseen. Ihan vaan testatakseni miten niissä virta säilyy, kun autossakaan en niitä tarvinnut. Nyt n.15 kk latauksen jälkeen mittasin akkujen jännitteen ja molemmissa oli 12,56 V. Mittauslämpötila -10C. Piti oikein mittari testata kun en oikein uskonut tulosta, mutta ei mittarissa mitään vikaa ollut.

AGM näyttää olevan ihan omalla tasollaan ainakin mitä jännitteen säilymiseen tulee.

Matti hyvä! Kaikkia se painovihrepaholainen teettää. Luulin niiden sun akkujen olevan sähköaitaa varten. Aitaa, mihin ei kannata laskea laulellen vesiä...

Ajatuksen kanssa lukeminen selvitti...( yritän nähdä kaikessa vähän humoria. En kuitenkaan ilkeyttäni. Piruuttani vaan...)

Asiaan. On todella hyviä akkuja. Tavallisesti 3-5 kk on puolet huvennut. Kylmässä säilyttäminen on aivan ok. Jätin aikoinaan veneeseen aina talveksi akut.

Mitenkä sitten AGM:t toimisivat esim. käynnistys tilanteessa jolloin tarvitaan hetkellisesti paljon poveria..?

Aikoinaan Viton akku veteli viimeisiä, jolloin hankin Biltemasta uuden. Tästä uudesta ei talvioloissa ollut kunnolla käynnistyshommiin, jolloin ostin akkuliikkeestä uuden Trane-merkkisen. Oli muistaakseni made in Thailand. Vaikka oli trooppisen alueen tuote, niin toimi todella hyvin...

Allu vaari

"HAARAKANGAS ALLAN: Mitenkä sitten AGM:t toimisivat esim. käynnistys tilanteessa jolloin tarvitaan hetkellisesti paljon poveria..?"

Hyvin. Lisää esim näissä:

http://www.karavaanarit.fi/ajankohtaista/etuteltan_puheet/matkailuvaunut_ja_vetoautot/?x26528=Search&Order=-submit_date&N=100&q=agm*&nickMid=

http://www.karavaanarit.fi/ajankohtaista/etuteltan_puheet/matkailuautot/?x26555=Search&Order=-submit_date&N=100&q=agm*&nickMid=

Kävin äsken mittaamassa molempien akkujen jännitteet.

Tavallisia lyijyakkuja ovat, kenkä on irti kummastakin. Kuukausi sitten latasin ja siitä latauksen ja parin paivän huilin jälkeen otetusta arvosta, n. 12,7 V, olivat jännitteet pudonneet toisessa 12,56 V ja toisessa 12,53 V lukemiin.

Tarkoittaa jäljellä olevan n. 85% ja latauksen ajan jälleen koittaneen. Eikun piuhat vuorokaudeksi kiinni. Näin meni myös marraskuun jakson aikana.

@timppa

Kiitos Juhani!

Sieltähän löytyi tosi paljon asiaa. Ja asian tarkasteluakin eri kanteilta. Myös vastauksia....

Allu vaari