sähköauto veturina

Onko kenelläkään kokemusta sähköautosta vetoautona?

Tuossa on hyvä kotimainen youtube kanava Tesla vaunun veturina aiheesta.

https://youtu.be/PzfnQZUU4p4?si=xo4-iPkTDj1sKnhy

Villen laittaman linkin kautta katsoin useamman videon ja on kyllä melkoista leikkimistä ainakin talvikelillä. Aikanaan, kun vaunu meillä oli, niin dieseliautolla vedettiin ja ei tarvinnut välttämättä pysähtyä, kuin vessa reissut P-paikoilla tai huoltoasemilla.
Tankilla noin 800km välein, että matka kyllä joutui tarvittaessa.

Sähköautolla koko matkailu menee latauspaikkojen kyttäykseen. Vielä ei ole aika sähkövehkeiden vetohommiin. Tulevaisuudessa on varmasti.

Ensi kesänä raportoin miten selvisi hengissä. Vetoautona BYD Tang ja vaunuksi valikoitui Knaus Sport 500 KD E-Power, eli kaasuton versio sekin. Puskaparkissa oleiluun löytyy V2L suoraan caravan-pistokkeella 16 ampeerilla.

Talveenhan tuo vaunu ei ole suunniteltu, joten sen kokeilut jää pois. Sellaista 200-250 km rangea odotan kesäkelissä, joka on enemmän kuin meillä matkustajat jaksaa kerralla. 86 kWh blade-akku vielä tässä vanhemmassa, uudemmissahan on jo järeämpi 111 kWh.

Mielenkiinnolla jään odottelemaan kokemuksia, itselläkin harkinnnassa sama kuvio.

Onko vaunussa minkäänlaista akkua? Entä lämmityslaitetta? Vaikka talvessa ei matkailekaan, niin lämmityslaitetta kyllä tarvitsee.

Dometic FreshWell 3000 on ilmastointilaitteena ja lämmityksenä. Valmistajan mukaan nollakelissä vielä jaksaa mutta sen alle alkaa hyytymään. Lattialämmitys lisäksi, mutta se lienee enemmänkin mukavuuslämmitys kuin varsinaisesti vaunua lämmittävä.

Normaali 12 V AGM-akku löytyy. Induktioliesi ja lämmitys/ilmastointi vaatii 230V, kaikki muu toimii 12V. Jääkaappikin ainoastaan 12V jännitteellä toimiva kompressorikaappi.

Päivittelehän tänne tulevan kauden kokemuksia. Täyssähköauto ja täyssähkövaunu-aihe on todella mielenkiintoinen. Tuollaista karavaanikalustoa ei vielä paljon ole.

Ei malttanut odotella kesään, joten kävin heittämässä pienen lenkin illalla. 60% paloi akusta nollakelissä 104 km matkalla 85 km/h cruisessa. Eli sellaiset 170 km range tällainen worst case mikä voisi meidän käytössä tulla vastaan. Lähtö kylmästä, joten alkumatkasta lämmityksen takia kulutus oli isompi kuin loppumatkasta, joten arvio lienee alakanttiin jos koko akullisen ajaa. Alla maltilliset 265/40R22-kitkat, jotka ei kulutusta ainakaan parantamaan pääse.

Uskoisin että alkuperäinen ajatus 200-250 km pitää kutinsa ollen täydessä vauhdissa alalaidassa ja pikkuteillä nopeuden laskiessa sitten lähempänä 250 km.

Eihän tämä päivittäin Lappiin pysähtymättä ajavalle kuulosta varmasti toimivalta konseptilta, mutta meillä muutenkin pysähdytään korkeintaan kolmen tunnin välein joten auto ei hidastane matkaa.

Veturina tuo on mainio. 517 hevosta ja välitön vääntö tekee vetämisestä todella vaivatonta, kun muistelee millaista oli vetää tehokkaillakin dieseleillä kevyempääkin vaunua.

Vaunun aisapaino on tyhjänä vain 25 kg. Heitin keulaan renkaita ja tikkaita että sai painavammaksi. Pitää ottaa huomioon pakatessa, että pitää saada huomattavan etupainoiseksi.

Kesää odotellessa.

Ei malttanut odotella kesään, joten kävin heittämässä pienen lenkin illalla. 60% paloi akusta nollakelissä 104 km matkalla 85 km/h cruisessa. Eli sellaiset 170 km range tällainen worst case mikä voisi meidän käytössä tulla vastaan. Lähtö kylmästä, joten alkumatkasta lämmityksen takia kulutus oli isompi kuin loppumatkasta, joten arvio lienee alakanttiin jos koko akullisen ajaa. Alla maltilliset 265/40R22-kitkat, jotka ei kulutusta ainakaan parantamaan pääse.

Uskoisin että alkuperäinen ajatus 200-250 km pitää kutinsa ollen täydessä vauhdissa alalaidassa ja pikkuteillä nopeuden laskiessa sitten lähempänä 250 km.

Eihän tämä päivittäin Lappiin pysähtymättä ajavalle kuulosta varmasti toimivalta konseptilta, mutta meillä muutenkin pysähdytään korkeintaan kolmen tunnin välein joten auto ei hidastane matkaa.

Veturina tuo on mainio. 517 hevosta ja välitön vääntö tekee vetämisestä todella vaivatonta, kun muistelee millaista oli vetää tehokkaillakin dieseleillä kevyempääkin vaunua.

Vaunun aisapaino on tyhjänä vain 25 kg. Heitin keulaan renkaita ja tikkaita että sai painavammaksi. Pitää ottaa huomioon pakatessa, että pitää saada huomattavan etupainoiseksi.

Kesää odotellessa.

Pari sähköpyörää aisalle, niin jopa alkaa aisapaino olemaan kohdallaan.

Joo, aina sitä painoa lisää saa, ei huolta siitä.

Pyörät on tarpeellista painoa. Tarpeetonta painoa ei -mielestäni- kannata kuljettaa.

517 hevoista henkilöautossa Herraisä, kun tuossa koitin muistella, niin taisko olla 400 tai 450 hepoista, kun kanialla kiskoskelin 60 t kokonaispainoilla turvetta.
Sisun kasetissa 400 hepoa, en muista mikä sillon oli kokonaispaino. Luulisi siinä sähkömootori vedolla kapineen liikkuvan, kun eikös sähkömoottorissa ole kaikilla kierroksilla täysi vääntö.
Noh kehitys kehittyy. Toivottavasti yhistelmä toimii, ja tulee hyvät reissut.
Tp

Ja sitten täsmäajoitus latauspaikalle. Kyllä hidasta on vaikka ei kiire olisikaan. Auto määrää pysähdykset.

Älä nyt Timo koe nuin kovaa rangeahdistusta. Hyvä tästä vielä tulee. Seurataan me dieseljäärät vaan mielenkiinnolla sivusta sähkökaravaanaipioneerien reissuja.

Vuonna 2019 ekan sähköauton ostaneena ja yli 200 000 km näillä ajaneena en oikein ole koskaan osannut rangeahdistuksesta kärsiä. Verkosto on jotain ihan muuta kuin silloin, kun piti suunnitella mitä reittiä ajetaan.

Nykyään ei suunnitella, pysähdytään kun (ihmiset) tarvitsee ja aina on letkuja mihin joka tapauksessa pysähtyy. Nykyään vieläpä läpiajopaikkoja tehty kaikille uusille laajennuksille, joten harvemmin joutunee enää irrottamaan vaunua.

Varmaan kaasuautoiluun pitää siirtyä seuraavaksi että saa ahdistuksen.

Eiköhän lataaminen kuitenkin ole takaraivossa koko ajan. Siis vaununvedossa, pelkällä autolla homma alkaa olla hanskassa.

Mun kaasuhybridissä on range lähes 1000 km. jos vetää molemmat tankit tyhjäksi. Kaasuautojen tappaminen on suuri virhe nyt kun tykkänään ajetaan biokaasulla. Päästöt ovat olemattomat sähköautoonkin verraten.

Toivottavasti leirintäalueille tulee jatkossa tehokkaita latauspaikkoja (esim. 11 kW). Voihan sitä autoa ladata myös 16 A leirintäpaikan schukosta leiriytymisen aikana vaikka koko leiriintymisen ajan. Vaunun voi myös jättää leiripaikalle puskaparkissa oltaessa ja käydä lataamassa auton kauppareissulla joissain teholaturissa niin ei tarvitse latauspaikalla vaunua irroitella. Minä en ainakaan olisi kovin rangeahdistunut. Yleensä näitä pitkiä vaununveto reissuja ei tule kovin montaa vuoteen joten minä en ainakaan sen takia pitäisi tarpeellisena ajella koko aikaa fossiiliautolla, varsinkaan dieselillä. Kyllä sähköauto on yliveto normaalissa päiväkäytössä.

Onneksi kaikille on sopivat vaihtoehdot olemassa ja voidaan kaikki valita sopivin vaihtoehto omaan käyttöön. Itselläni päästöt ei sinänsä ole koskaan ollut autonvalinnan peruste, uskon että markkinatalous hoitaa sen puolen kehittymisen asianmukaisesti. Ollut kaikkea nelosdieseleistä V8:eihin. Kun ajan paljon, niin sähkö on omassa käytössäni ollut ihan ylivertainen. Näin vanhana bensalenkkarina V10:n kulkuhalut, mutta smartin kulut on ihan kiva yhdistelmä.

Hinta tippuu toki, mutta niin se tippuisi vastaavassa bensamaasturissakin, jonka lähtöhinta olisi helposti tuplat. Näitä Tangeja esimerkiksi saa siis uuden täysvarustellun farkku-Corollan hinnalla lähes ajamattomina.

Kaasuautoa ei olekaan koskaan ollut, joten oma käsitykseni ei ole perustunut kokemukseen, ja ilmeisesti olen ollut ihan väärässä käsityksessä. 1 000 km kuulostaa erittäin hyvältä sellaiselle, jolle se on olennainen tarve. Pärjää hienosti kehnommallakin tankkausverkostolla.

Toki olisi mukava lisä, jos leirintäalueellakin saisi ladattua, mutta en koe itse erityisen olennaisena. Sukolataus on niin hidasta isoakkuisen kanssa, etten viitsisi sitä ollenkaan, ellei sitten tosiaan ole ajamatta parkissa pitempään. Ennemmin käy kaupassakäydessä lataamassa jossain pikalaturilla samalla, niin on taas valmiina seuraavan päivän lähtöön, tai puskaparkkeilussa antamaan virtaa vaunulle.

Viime kesä oli meillä ensimmäinen kesä vaunun kanssa. SF-Caravanin jäsenyhdistykseen liityttiin kännykällä yllättäen kesken yhden reissun. Sähköllä olen ajellut nyt viitisen vuotta, mutta karavaanihommia en ollut koskaan aiemmin harrastanut. Ajokortti piti vuosi sitten päivittää BE-kortiksi, koska pelkän B-kortin massat paukkuvat karavaanihommissa aika lailla heti, mutta siitä kun selvittiin niin aika mukavaa ja helppoa on ainakin tähän asti ollut. Suurin kivi kengässä on ollut matkustaminen paluuruuhkassa, jota tuo Pohjois- ja Itä-Suomen laturiverkosto ei oikein vielä siedä (tehot laskevat kun janoisia autoja on liikaa), mutta eiköhän noita Etelä-Suomesta tuttuja megalatauskenttiä tule pian pohjoisemmaksikin. Vähän siinä oli omaakin opettelua, ettei aina kannata välttämättä vanhasta tottumuksesta hakeutua juuri niille ABC-asemille. Recharge, Neste MY lataus ym. palvelivat karavaania paremmin.

Aina välillä saa lukea, että joillain leirintäalueilla olisi tarjolla myös autolle latausta, mutta ainakaan vielä me ei olla sitä osattu kaivata tai käyttää. Alueiden lähellä/matkalla on kuitenkin aina ollut jokin pikalaturi, ja kun tuo hörppäisee akun puolessa tunnissa täyteen, niin siinä se on yleensä samalla rutiinilla mennyt asioidessa.

Minkään valtakunnan vetohommia ei ole tosiaan ennen vaunun vetoa tullut säännöllisesti tehtyä, eli ihan täytenä noviisina alettiin karavaanaroimaan. Sellaiset 100-150 km eli pari tuntia ajoa meillä tuli viime kesänä per lenkki vaunun kanssa. Sitä voisi ehkä seuraavassa autossa venyttää 200 kilometriin, mutta en pelkästään sen vuoksi ala vielä autoa vaihtamaan. Tuo 200 km per lataus sinänsä onnistuisi sopivalla kesäkelillä jo nykyiselläkin autolla, mutta ei joka reissulla saati vastatuulella, niin eipä olla lähdetty urheilemaan.

Kilometreissä mitattuna vaunua vedettiin viime kesän aikana ehkä 3500 yksikköä? En ihan tarkkaa kirjaa pitänyt, mutta lomalla tehtiin yksittäinen noin 2000 km pitkä turnee, ja siinä oli sinänsä meille vetohommia kerralla jo ihan tarpeeksi. Pitihän sitä välillä ehtiä uimaankin!

En ole tosiaan polttonesteillä vetänyt vaunua metriäkään, joten en osaa siitä näkökulmasta verrata. Hauska harrastus tämä on kuitenkin ollut! Alueilla on tullut vastaan vain ystävällisiä kanssakaravaanareita. Ensi kesänä taas mennään, jospa vaikka tällä kertaa uskaltaisi Ruotsin tai Norjan puolelle.

Muutaman vuoden olen vaunua sähköllä vetänyt. Ensin Tesla Model X ja viime kesänä BMW iX40 ei pitkiä reissuja, kun on muut kiireet vaivanneet. Teslalla ikävä kyllä koskaan ei tullit kokeiltua kuinka pitkälle täydellä akulla pääsee kun kolmen tunnin kohdalla, joku halusi joka kerta pysähtyä. Latureita ollut näppärästi. Vielä ole vaunua kertaakaan joutunut latausta varten irroittamaan. Sähkö on aivan ylivoimainen käyttövoima vaunun vedossa.

Sähkö on, koska sähkömootorilla on laaja vääntömomentti, ja eipä ole vaihteistoöljyn vaihtoa. Ovan puhunet auto akusta jossa olisi 100o km kantama kertalatauksella.
Mikäli latausaikakin lyhenisi, niin sehän mullistaisi. No se sähkön riitävyys maailmassa, mutta jos fuusiovoima tulisi, se olisi asia, mutta hyvin kaukana tulevaisuudesa.
Toinen on sitten sähkötehon riittävys esimerkiksi kerrostaloissa lataukseen monelle autolle. Ninja se paloturvallisuus, kun jos parkkihallisa syttyy, niin miten sen auton saa nostettua vesiammeeseen.
Mutta toivotaan parasta, koska se on hyvä, ja jos ihmiset vielä oppisi elämään sovussa...
Tp

Hienoa että tulee esiin näitä tosielämän kokemuksia!

Kyllä niissä sähköautoissa vaihteisto ja vetopyörästö-öljyt on. Suurimmassa osassa vaihteisto vaan on kiinteällä välityksellä. Porshcella ja jollain muulla oli jo 2-vaihteinen vaihteisto. Eikä turhaan.

Virheellisesti ajatellaan -vielä- että useampia välityksiä ei tarvita, mutta sähkömoottorin kierrosten noustessa ja siten vääntömomentin tarpeen laskiessa hyötysuhde paranee. Pienillä kierroksilla raskaasti väännättäen akkua kuluu tosi paljon, säätimen ampeerit nousevat huimasti ja mekaaninen kesto on lujilla. Joten kun päästään tästä 500-1000 hevosvoiman alkuhuumasta ja ryhdytään valmistamaan järkevän painoisia, järkevillä teholukemilla ja järkevällä akunkestolla olevia sähköautoja, niin useampivaihteinen vaihteisto osoittautuukin tarpeelliseksi.

Kiitos valistavasta kommentista. Tottahan se, että vaihteistohan antaa parhan väännön, ja voiman nopeuden suhteen. Automaattilaatikko varsinkin hyvä tuohon
Kyllä näihin kaupunkilaisten, ja mejän vanhojen autoksi riittäisi jopa alle 100 hp pienikokoiset, ja nimenomaan keveät henkilöautot. kantama talviolosuhteissa n 500 km luokkaa, niin se on hyvä.
Nykyäänhän nuo 1 litran ja n 100 hp bensakoneetkinhan ovat yleistä.
Tule mielen että jos olisi istuin mukavuudeltaaan käynyt skodan fabia, nin mulla autoilun kierros olisi täynnä, kun ensimmäinen oli skodan takamoottori 1l koneella.
Jaapajaa, näin se aika kuluu, ja ukko vanahanee.
Tp

Näissä monesti tahtoo olla polttomoottoriajalta periytyvä ajatus siitä, että iso huipputeho olisi jotenkin käänteisesti verrannollinen taloudellisuuteen. Näin se ei kuitenkaan sähköautojen osalta ole. Teslat, jotka perinteisesti ovat repineet rajuimmat tehot, ovat kuitenkin niitä pienikulutuksisimpia kun ajetaan normaalisti. Isompi teho ei vaikuta rangeen (paitsi tietysti jos sitä käyttää), painoon (olennaisesti) eikä kulutukseen.

Tuo vaihteiston tarvekin on vähän niin ja näin, ainoat tällä hetkellä kaksivaihteiset (Porsche Taycan ja sen sisarmalli Audi e-tron GT sekä joku Rimacin hyperauto) ovat niitä, joista nimenomaan kiihtyvyys ja huippunopeus on optimoitu sillä.

Tavallisen kansan autoissa vaihteista ei ole mitään käytännön hyötyä, enkä itse ainakaan usko niiden yleistyvän rata-autojen ulkopuolelle.

Bydissä muuten kuuluu tasauspyörästön öljynvaihto huolto-ohjelmaan, poiketen valtaosasta muita sähköautoja. Parin viikon päästä juuri menossa ensimmäiseen 30 tkm huoltoon.

Kyllä se isompi teho vaikuttaa painoon oleellisesti. Se lähtee heti korin suunnittelusta jarrujen kautta akkuun (c-arvo) jne. Vaihteiston, edes kaksivaihteisen käyttö laskee akun painoa/kokoa/hintaa vielä lisää. Parinkymmenen vuoden päästä amerikan ihmeitä muistellaan nauraen, kun saksalaiset ja japanilaiset menevät ominaisuuksissa ohi hurahtamalla.

Nojoo. Parinkymmenen vuoden päästä.
Mutta onko transitin PHEV hypridissä vaihteisto. Siinähän kone pyörittää isoa laturia, joka anta virran sähkömoottorille voimansiirtoon, ja samalla lataa akkua, jotta se voi liikkua väliin akkuvoimalla.
Tietysti siinäkin on tasauspyörästö.
Tp

Rapidon retkiautolla pääsee 800km ihan helposti käytännössä. Tankkaus kortilla. Helppoa. Toinen nuo motarimaksut. Joka maassa eri tavalla. Kunpa voisi ajaa joka maassa eikä tarvitsisi miettiä näitä.

No niin. Ei sitä kauaa mennyt, kun autoasentajan/autoinssin ennustukseni kävi toteen. Nyt kansanmallin pikkusähkömersuun tuli kuin tulikin 2 vaihteinen vaihteisto. Perusteena energiatehokkuus.

https://moottori.fi/uutinen/ulkonako-pettaa-mercedes-benz-cla-on-nyt-nimittain-aivan-uusi-ja-lahtokohtaisesti-valmistajansa-energiatehokkain-sahkoauto/

Eka oikea reissu takana. Eipä tuosta juuri raportoitavaa ole. Kulutus 90 km/h vakkarissa 45 kWh/100 km, sekalaisessa asettuu sinne 35-40. Eli ennustettu 200-250 km pitää kutinsa, joskaan ei kertaakaan vielä päästy niin pitkälle kun autosta riippumattomista syistä joutuu pysähtymään tiheämmin. Aina ei edes ladattu vaikka mahdollista olisi ollut. Eleetön veturi, ei tunnu lasti missään.

St1 tuli latausmarkkinoille vähän jälkijunassa, mutta on hoitanut kyllä perusasiat kerralla kuntoon. Kaikille paikoille pääsee vaunulla suoraan ja tehoa on paljon. Niitä kannattaa suosia, nykyään hinnatkin tippuneet ABC:n tasolle.

Vaunun osalta myöskään ei kommentoitavaa, alunperin ihmettelin heikkoa ilmastointia, mutta syy löytyi ilmalämpöpumpulta irronneesta putkesta, joka päästi pumpun ympärille kylmää ilmaa. Se kiinni, niin jo kylmenee. Erityisen hiljainen tuo pumppu ei ole, mutta ei se yöunia ole häirinnyt.

Aisapaino asettuu normaalissa matkavarustuksessa 75 kiloon sen kummemmin miettimättä. Akustoa olen etulaatikkoon suunnitellut, se auttaisi asiaa ja tietyissä tilanteissa toisi mukavaa joustavuutta.

Onko vaunussanne akkuja ollenkaan?

Juu, normaali 12V AGM.

Tuli ajeltua kesälomareissu (pari viikkoa) Klaukkalasta Tornion kautta Narvikiin ja sieltä Lofooteille. Vaununa ysärikabe ja autona 2019 Audi e-tron 55. Tultiin sitten käsivarren kautta takaisin. Kilsoja tuli vaunu perässä noin 3400 ja lähiajoja muutama sata päälle. Hienot maisemat oli Norjalaisilla.

Reissu meni auton puolesta varsin yllätyksettömästi. Kulutus tuntui pienenevän mitä korkeammalla ajettiin, tai mitä hiljempaa ajettiin, tai mitä kuumempaa oli. Peruskeleillä mennessä kulutus pyöri 43 kWh nurkilla, kuten ennenkin, mutta paluumatkalla hellesäällä päästiin jopa 37:n nurkille, samoin kuin Norjassa.

Pisin latausväli taisi olla reilut 160 km, mutta kun oli kissa ja matkustaja niin pissalle piti pysähtyä vaunun kanssa 70 välein, niin ei se lataus oikein enää merkannut meille muuta kuin jumppaa vaunun irroittamiseksi. Suomessa oli muutamia läpiajettavia paikkoja (jopa yllättävän hyvin!), mutta Norjassa ja Ruotsissa vanhempi infra näytti hampaitaan sen suhteen, että tilavia läpiajettavia pikalatauskenttiä ei pohjoisessa aina ollut. Audin etulatausportista oli kuitenkin usein hyötyä, jos pääsi kuin pääsikin lataamaan vaunun kanssa. Muuten se oli sitä, että vaunu irti, kissa vaunuun, auto laturille, vaunu kiinni, kissa koppaan. Rinse and repeat.

Suurimman jännityksen tarjoili ysärikabe, josta tihkui pytty menomatkalla vessan lattialle (onneksi vain huuhteluvettä) ja paluumatkalla halkesi paisuntasäiliö ja kielletty smurffilimu tiputteli pitkin lämmityksen ohjauspaneelia, kunnes lapolla tyhjensin pari desiä ja tihkunta loppui. Onneksi lämmitystä ei enää palatessa tarvittu. Seuraavaksi uutta paisaria koneeseen ja pyttyyn jotain magneettiventtiiliä tai letkukiinnikettä (ihan ei vielä selvinnyt tarkkaan mistä se vuoti).

Rahaa paloi pikalatauksiin suunnilleen 14 euroa per satku, jos huomioidaan vain nuo vaununvetokilometrit. Vaunun kanssa kulutus oli vähän alle tuplat siitä mitä muuten, eli kyläpyöritykset ilman vaunua sitten noin puolta halvemmalla. Norjassa ja Ruotsissa pikalataussähkö oli vähän kalliimpaa kuin Suomessa.

En ole vetänyt koskaan asuntovaunua muutoin kuin sähköllä, mutta voisin kuvitella, ettei se reissaaminen nyt niin kauhean erikoista sen puoleen ollut. Sähköllä liikkuminen on toki muutenkin tuttua jo kohta viiden vuoden ajalta.

Toivo kuule. Ne oli kuorma- autojen, joilla ajeltiin hevoset, työhevosen hepoja. Ne on nyky henkilöautojen hummat lämminveristen sirosääristen arabialaisten konien hepoja. Äkkiräväkkyyttä löytyy mutta sitten ne aisojen välissä köpistyy kontalleen kun oikeaa voimaa tarvitaan.

Noniinhän se. tosin nytkin meillä tuo dieselkoneinen auto, niin eise kysele kun pistää ykkösen päälle, jotta menisköhän, meniskö. Kun kytkintä nostaa tyhjäkäynnillä, niin se sanoo. Nyt mennään.
Noh tosin volkkarikin, kuten niin moni muu merkki on lopetellut dieselmallit, ja onvain näitä bensa, ja tai sähkökoneita eri muunnoksineen.
Niinhän autokaupias saneli, kun akteltiin litran bensakone autoa, että alkaa olla kaikki nykyään automaatteja, koska manuaaalilla liikkeelle lähtö tahtoo olla autokoulumallia.
Envan tiedä, mihin diesel pannaan, kun jalostetaan fossiili öljyä, tulee ennnen bensiiniä diesel öljy..
Tp

Meillä Nurmijärvellä oli tänä vuonna vaikeuksia löytää SFC-yhdistyksen hallitukseen väkeä. Yhdistyksen lakkauttamistakin väläyteltiin, kun puheenjohtajaksi ei ryhtynyt kukaan.

Kun Sepon ja Toivon tekstejä tässä sähköautovetureita koskevassa aiheessa lukee, niin ihme on, kun ei näin avarakatseisen senioriporukan kanssa halua kukaan lähteä pyörittämään yhdistystä. Arvaan, että teillä on kavereita siellä omassa yhdistyksessä kyllä, ainakin toistaiseksi.

Onhan se toki internetkansan vanha tapa, että tullaan paikalle hehkuttamaan dieseliä heti, kun jossain on puhe sähköllä liikkumisesta.

Vaan ei se homma starttaa enää, vaikka kuinka hehkutatte.

Anteeksi. ei ollut tarkoitus loukata tuolla kommentilla, eikä sekoittaa aihetta.
Kyllä sähkö on hyvä palvelija, ja tosiaan jos akkukehitys, niiden materiaalien saanti, ja niiden kierrätys saadaan toimimaan, niin se muuttaa paljon.
Toivotaan parasta tuleville sukupolville tässäkin asiassa.
Tp

Toivo tuossa pari viestiä sitten mietti "Envan tiedä, mihin diesel pannaan, kun jalostetaan fossiili öljyä, tulee ennnen bensiiniä diesel öljy.."

Elä huoli, kyllä sille käyttö keksitään, kun dieselillä kaivetaan kaivoksilla niitä akkujen raaka-aineita, kuljetetaan satamaan, rahdataan laivoilla, kuljetetaan akkutehtaalle ja sitten valmiit sähköautot viedään vielä lopuksi dieselillä myymälöihin.

Niinhän se, muttakun nykyän jo puhutaan, että raskas likennekkin alkaa kulkeman sähköllä, nin sehän sitten tulee se sähköauto mymälään minulle ostettamaan sähkörekan kyydissä.
Eikös Kari Rautiainen joskus kirjotellut, että etelästä ajeli sähköturistibussi lappiin. Yhdelläkö latauksella, vai miten, kun en paremmin muista. Se olen minä nykyään mesterismies unohtelemaan asioita.
Niinja sehän alkaa kaivoksillakin kuulemma ne kaivurit pyörimään sähkömootoreilla.
Mutta voihan se diesel olla vaikka polttoaineena konttimallin diesel voimaloissa.
Tp

Mutta miten sitten kun lopetetaan raakaöljyn käyttö kokonaan. Mistä saadaan piki asfalttiin? Siirrytäänkö takaisin sorateihin?

Niimpä juurikin. Niinja mistä raskas polttoöljy suuriin valtameri konttialuksiin. taitaisi olla melekonen akku mikä antasi niille virran sähköpotkureihin.
Noh Politiikka, ja maalaisjärki, ne on kaksi eri asiaa, Ja jos liikenteen päästöjä vähemmäs, niin lopetaamn turha ajelu, ja turhake kulutus, niin tavarankin kuletusmäärät kauppoihin vähenisi.
Tp

Sillä välin kun muut pelastavat jalosti asfalttimme autovalinnoillaan, kesäloman jälkeen tylsää raporttia:

2500 km, 0 pysähdystä auton takia, 0 minuuttia auton odotusta, 2 kertaa joutui irrottamaan vaunun latauksen ajaksi, muutoin sai piuhaan ilmankin.

Vaunun ilmastointi (Dometic FreshWell 3000) on vähän turhan kovaääninen ulos jos pitää automaattiasetuksilla 30 asteen helteessä. Tuli yhdellä leirintäalueella naapuri pyytämään että laitan pienemmälle kun heillä oli oleskelutila siinä ihan vieressä. Pienenee reilusti ääni kun pudottaa alaspäin puhaltimen nopeutta ja ei olennaisesti vaikuta jäähdytystehoon. Ei ihan pyynnissä kestänyt kovimmilla helteillä kuitenkaan.

En sitä tarkoittanut, että olisin sähköautovastainen. Asiat ei vaan ole kokonaisuudessaan niin yksinkertaisia kuin annetaan ymmärtää. Sähkö on hieno voimanlähde autossa(kin). Tuotekehitys on vain niin kovin alussa. Sitten kun on 20-vuotta vanhoja ja 500tkm ajettuja sähköautoja reilusti liikenteessä, niin valmistajat saavat vasta oikeita käyttötestikokemuksia. Hyvä siitä vielä tulee.