Otan Seppo todella osaa, sinun kohdallasi tuo ero on vaivaiset kaksi senttiä, mutta viranomaiset pitävät käsittääkseni kyllä ehdottomasti kiinni vaatimuksestaan, eli ei muuta kuin kattoa korottamaan, niin älytöntä kuin se onkin.
Omassa tapauksessani tarvittava 3 cm:n korotus syntyi aika kivuttomasti paikallisessa vaunuhuoltoliikkeessä. Katto otettiin kokonaan auki 140 x 70 cm:n alalta (periaatteessa leveydeksi olisi riittänyt 40 cm, mutta kattoluukku ja -venttiili sijaitsivat sellaisissa kohdissa, että oli järkevämpää irrottaa 70 cm leveä suorakaiteen muotoinen pala). Onneksi autoni (Dethleffs Globebus 2) katto oli ns. yhtä palaa, eli umpisolumuovisesta tukevasta elementistä tehty, joten siihen sai erittäin tukevasti kiinni korotuskehyksen ja uuden kattoelementin, johon vanha kattoluukku ja -venttiili kiinnitettiin. Katto on varmaan lähes yhtä tukeva kuin alkuperäinen, kauneudesta voidaan olla montaa mieltä.
Totta on, että se 190 cm pitää löytyä yhdeltä yhtenäiseltä alueelta, mitään palkkeja ei saa olla sitä alaa madaltamassa, puhumattakaan, että se ala koostuisi esim. kahdesta osasta, vaikkapa kahdesta sopivankokoisesta kattoluukusta.
Se mikä tässä asiassa on kaikkein ihmeellisintä, on se tosiasia, että viranomaisilta ei löydy mitään yhtenäistä tulkintaa siitä, miten matkailuauton asunto-osan pituus tulisi mitata. Tuo 190 cm:n sisäkorkeushan vaaditaan alalta, joka on vähintään 40 cm leveä ja pituudeltaan vähintään 40 % asunto-osan pituudesta. Minun tapauksessani asunto-osan pituus mitattiin auton peräseinästä apukuskin normaaliin ajoasentoon säädetyn penkin selkänojan takareunaan. Selkänoja oli kallistettu kutakuinkin normaaliin istuma-asentoon ja tuoli oli säädetty niin taakse kuin mahdollista. Hulluinta on, että tätä asunto-osan pituutta pystyy tällaisessa mittauksessa "hienosäätämään" selkänojan kallistuskulmaa vaihtamalla, koska ei missään ole käsittääkseni määrätty, missä kulmassa sen tarkkaan ottaen pitäisi olla. Sen sijaan tuosta 190 sentistä pidetään kiinni millilleen. Olen ollut asian tiimoilta sähköpostiyhteydessä sekä AKE:n että Autoliiton asiantuntijoihin, mutta mitään järjellistä vastausta (enkä senpuoleen mitään muutakaan) ole tähän mennessä saanut.
Olen ymmärtänyt, että avolavapakettiautojen lavan pidentäminen verottajan mielen mukaiseksi on Suomessa lopultakin päättymässä. Samanlaista järjenkäyttöä soisi sovellettavan myös tehdas- ja sarjavalmisteisiin matkailuautoihin, jotka kaikkialla muualla EU:ssa hyväksytään matkailuautoiksi, vaikka sisäkorkeus olisikin muutaman sentin alle tuon suomalaisten viranomaisten muinoin hihasta vetämän 190 sentin.
Tässä olisi liitollekin hyvä uusi lobbauskohde nyt kun tuo 100 km/h -asia on saatu kuntoon tiettyjen (myös minun autoni) osalta.
Toinen jäseniä ja omatoimisia autonhakijoita palveleva juttu olisi kerätä vaikka tänne nettisivuille lista autoista, jotka ovat Suomen viranomaisten silmissä "alamittaisia" ja joiden ostajan on syytä varautua muutostöihin, ainakin niin kauan, kuin tämä älyttömyys jatkuu. Tästä saadaan listalle alkua:
Dethleffs Globebus, vuosimallit 2006 ja sitä nuoremmat;
Bürstner T610;
Terveisin,
Pertti
