Tuohon Martin näkemyksen on helppoi yhtyä. Saksalaisten tilanne on tosiaan monessa suhteessa toinen, jopa matkustustyyli on toinen. Heissä on varsin paljon niitä, jotka hyvän paikan löydettyään - jopa vuodesta toiseen - ovat siinä, eikä etsitä joka ilta uutta yöpymispaikkaa. Tämän olen selittänyt itselleni niin, että hyvin usein iso matkailuauto tai vaunu on saksalaiseille kesämökin korvike ja varusteet sen mukaiset. Tästä seuraa, että auton teknikka kuluu varsin vähän ja kulumisen jälkiä näkyy - jos näkyy - vain sisustystekstiileissä. Toki joskus Saksassakin törmää huonosti pidettyihin autohin, mutta aika harvoin.
Tällä kesämökkikäyttötyylillä autoon kertyy kilometrejä vuotta kohti varsin vähän. Jos otetaan lähtöpaikaksi vaikkapa Frankfurt niin siitä Kroatian Istrialle on hieman yli 1000 km ja tai Barcelonan korkeudelle Espanjaan n. 1350 km.
Suomihan on heille periferiaa ja enimmäksen herättää vain vilunväristyksiä.
Muutamia vuosia sitten ostin eräältä leskirouvalta m-auton, jolla oli ikää 7 vuotta ja ajettu vain 11.000 km. Se tosiaan oli kun "pakasta revästy".
Oli odotettu, että kunhan mies paranee niin sitten lähdetään, mutta Tuonelan lautturi ehti väliin.
Tuo mittarien ruuvaus on toki mahdollista, mutta harvemmin matkailuautoissa todellista. Asiakirjojen lisäksi pidän yhtenä tarkastuskohteena ajokilometrimäärän toteamiseksi auton renkaita. Tarkastan aina auton alla olevien renkaiden valmistusviikon ja vuoden ja hyvin usein iäkkäistä vähän ajetusta löytyy alta rengassarja, joiden ikä täsmää alustan iän kanssa. Alustan valmistusvuosi ja auton valmistus/rekisteröintivuosi, kun m-auton kaksivaiheisesta valmistuksesta ja pitkistä myyntiajoista johtuen on usein eri.
Käyttäjän lisäys viestiin 8.12.2011 klo 11:57:05
"Rengasratsian" piiriin kuuluu luonnollisesti myös vararengas jonka merkintöjen tulee täsmätä auton alla olevien renkaiden kanssa. Rengasratsia ei monestakaan syystä ole aukoton, mutta on nopea ja täydentää kuvaa autosta silloin kun autolla on ikään nähden ajokilometrejä poikkeuksellisen vähän.
