Ostin muutama vuosi sitten asuntoauton. "Takapuskuri" eli veltto muoviroikale oli rikki, omistajan vaimo kuulemma oli törmännyt. Jeesusteipillä korjattu. Liimailin parhaani mukaan puskurin kokoon. Kaksi kertaa osoittautui oma portti liian kapeaksi kun peruuttelin pihaan. Puskuri taas monessa osassa. Nyt lisää jeesusteippiä.
Tänään sitten asensin vetokoukun ja irrottelin puskurinkappaleet. Kolme isompaa ja pari pienempää palasta löytyi. Pesin osat huolelle ja suunnittelin tehdä sisäpuolelle lasikuituvahvikkeen. Mutta miten saada osat pysymään tarkasti paikallaan niin että saa lasikuidutuksen tehdyksi? Jos vaikka pistehitsaan sieltä ja täältä pienellä kolvilla? Kokeilin ja kokeilin ja päädyin siihen että hitsasin kaikki osat yhteen ja saumat kiinni. Vetokoukun takia piti alaosasta leikata aika iso pala pois. Leikkasin siitä ohuita puikkoja ja käytin niitä hitsauspuikkoina. Muutaman isomman paikan laitoin vahvikkeeksi, edelleen hitsaten ne kiinni kolvilla.
Kävi lopulta niin että olin hitsannut koko puskurin kasaan. Saumat oli tiiviit, ei irvistellyt mistään. Hitsasin kaiken takapuolelta mutta jotkut saumat myös etupuolelta. Huomenna vetäisen päälle hiontamaalin, paklaan pari pientä kohtaa, lisää hiontamaalia, kevyt hionta ja vannehopeaa päälle. Mitään lasikuituvahviketta en enää suunnittele.
Noiden puskurien varaosahinnat ovat aivan naurettavia. Uutta ei kannata ostaa. Jos vammat ovat vähän vähäisemmät saa ammattilainen muovihitsari korjattua puskurin uutta vastaavaksi. Meikäläisen oli niin palasina etten kehdannut tarjota ammattilaisille mutta itse tehtynä tuosta tulee ihan hyvä. Iltapäivä siinä meni ja opettelua riitti mutta tulos on hämmästyttävän hyvä.
Ja mukava kun tuli itse tehdyksi.
mot
