Tuli joskus 1960 -luvulla mentyä monet kerrat Saksaan (ja sieltä eteenpäinkin) junalla ja sehän vaati nuo pari lauttamatkaa. Alkuunsa oli eksoottista mutta sitten vain viivytyksiä matkalla.
Pariisi -Tukholma kesti 52 tuntia, jos oli täyttä liikemiehet pani salkun pään alle ja nukkui käytävällä, minä muistan kerran nukkuneeni ravintolavaunun eteisessä ovenkahvalla istuen. Aina kun juna heilahti kolahti pää avonaiseen oveen.
Roomasta Tukholmaan kesti tietty vielä paljon kauemmin. Junan nimi oli TEE, Transeuropean Express, kulki tietty vähän vähemmillä pysäyksillä kuin paikalliset
Ja aina Tanskaan tultaessa samat kuviot: junan ovet lukkoon lautalle ja pois ajettaessa, passintarkastus rajalla, pieni tauko lautalla ja taas muutama tunti jyskytystä kunnes sama toistui Ruåtsiin tultaessa. Lautoilla olisi tarvittu paikallista rahaa, mistä sitä meikäläisillä olisi ollut, hyvä kun oli kohdemaan rahaa, joten nälkäisenä katseltiin että jotain täällä saisi syödäkseen.
Joten pärjään kyllä hyvin ilman että teen nuo kaksi pientä lauttamatkaa vaikka varmaan siellä nyt käy eurot vaikkei Tanska ja Ruåtsi yhteisvaluuttaan kuulukaan.
Kiitos hyvänmatkan toivotuksista! Meidän matka taitaa taas suuntautua jonnekin Espanjan Costa Bravalle ja sieltä edelleen etelään tms. Viimeksi jäi Olveran ecovia (http://www.turismolvera.es/esp/rutas/) pyöräilemättä, se täytynee käydä ajamassa. Kierrellään ja katsellaan maailmaa, välillä ehkä käydään viettämässä joulua lastenlasten kanssa.
mot
