Ihan pakko kertoa tämä :
Olimme vuonna 2004 Ranskan Normandiassa ( seuraamassa maihinnousun 60 vuotisjuhlaa ) Paikka oli Veules les Roses.
Juhlavuodesta johtuen kämppäri oli aika täynnä, jouduimme etsimään paikkaa. Lopulta löysimme hyvän paikan , pienen vaalean retkimatkailu-auton vierestä. Jostain syystä kukaan ei ollut mennyt heidän viereensä vaikka tilaa oli ihan mukavasti. Me tietenkin parkkeerattiin siihen viereen tyytyväisenä. Ihmeteltiin miksi tämä paikka ei ollut kelvannut kenelläkään muulle, varsinkin kun kämppärillä oli niin täyttä. Auton edessä istuskeli hyvin ruskettunut partainen pieni vanha mies ja vähän vähemmän ruskettunut ja ei niin pieni rouva.
Ans olla kun astuin ulos autosta niin pieni partainen ukon käpsä oli kärppänä kimpussani. Hänellä oli kansio täynnä lomakkeita. Alkoi oikea revolverihaastattelu, ja sitä kesti, ja kesti. Kysymyksiä toisensa perään !
Kuumakin oli ja nälkäkin vaivasi, mutta noch einmal.. kyssäri seurasi juuri kun luulin että nyt ne loppuivat ja yritin lähteä tilanteesta. !
Nopeasti meille siinä selvisi, että hän oli herra iso herra ADAC:sta !! Campingaluetarkastaja vaimoinensa, joka kierteli " tähdittämässä " kämppäreitä !
Tarkastajaherran auto olikin täynnä vaikuttavia tarroja, kunniamerkkejä, ja viirejä joita hän ilmeisesti sitten jakeli respoihin. Huomasimme, että kämppärin henkilökunta oli nk. varpaillaan, ja esim. roskiksia tyhjennettiin ahkerasti, vessoja siivottiin koko ajan, vaunujen ja autojen välejä tutkittiin, paloämpäreitä täytettiin vedellä & hiekalla, jne.
Mutta ei tässä vielä kaikki ! sanois kunnon kaupparatsu ! Loppukesästä menimme Loviisaan camping alueelle. APUA ja kääk tämä sama todella hyvin muistiini jäänyt pieni retkimatkailu-auto oli siellä !! - ja eikös sama herra tarkastaja ponkaissut ulos kun näki meidän peruuttavan viereiselle paikalle !
Varmaan arvaatte, että vain renkaan jäljet jäi nurmikolle niin kiire tuli vaihtaa paikkaa ::))
Terveisin : Arja
