Terveisiä Toscanasta, tai oikeammin juuri ja juuri Lazion puolelta, Viterbon reunamilta! Lilluimme yli vuoden vaihteen kuumissa lähteissä rankkasateessa pellon keskellä oleantereiden suojissa. Välillä pilvet repeilivät ja mahtava kuu valaisi kylpyämme, ja välillä raketit täyttivät taivaan rannan.
Niin kuin täällä on tapana, lähteissä käyttäydytään hillitysti. Ensimmäinen tunti lähes täydessä hiljaisuudessa, kaikki n12 kylpijää todella rentoutuen. Mutta kun kello löi puolen yön, kaivoivat italiailaiset shampanjapullot esiin, toivottivat Auguria(=juhlapyhä)ja sitten oli lupa vähän korottaa ääntään. Oli aika mainio vuoden vaihde:)
Nyt paistetaan autossa köyhiä ritareita ja juodaan ruotsalaista mustaherukkamehua. Fondyytä piti syödä, mutta se onkin unohtunut kauppaan. Sähköt uhkaa jostain käsittämättömästä syystä käydä vähiin hupiakusta, ja auto tuntuu talossa asumisen jälkeen aika pieneltä, mutta hyvin kotoisalta. Hannu juuri laski että meitä matkailukulkineelllisia on täällä pellon keskellä 26 autokuntaa. Eipä ulkona käyskennellessä ikinä uskoisi, niin on hiljaista.
Päivällä käveltiin Pitiglianossa etruskien tekemiä kävelyreittejä, ovat hakanneet niitä huokoiseen stuffa-kallioon, minkä päälle itse Pitiglianokin on rakennettu. Uskomattoman hieno kaupunki ja seutu!
Sadetta on saatu ainakin kotitarpeiksi ja vissiin vähän ylikin, Pisassa ollut hirmuiset tulvat, ja meidän "kotitie", korpea 3km, oli ajettavissa maastopyörillä nopeammin kuin asuntoautolla. Ja yksi fillariretki päättyi naapurin maissipellossa kotiin rämpimiseen, sillä fiksu metsätie-reittimme oli muuttunut niin syväksi savivelliksi, että pyörät upposivat napojaan myöten veteen ja mutaan. Mutta tiluksiimme kuuluvat 4 maremma-koiraa seurasivat uskollisesti meitä
koko retken.
Ilma on kuitenkin hyvin leuto, t-paita ja fleespusero on välillä liikaa. Vaan kun tultiin, riitti lunta vielä pitkälle Firenzen eteläpuolelle. Ja jännää oli se, että Itävallassa ja Brenneron pohjoispuolella oli vähemmän lunta kuin Alppien eteläpuolella. Pellot vihertää, rosmariinipensaat kukkivat, samoin jotkut liljat ja pienet narsissit. Lampaita on laumoittain ja pienet karitsat suloisia. Palmut ja oliivit ovat aina vihreitä, joten maisema ja leutous panee pään sekaisin, ja mieli suunnittelee kotiinkin puutarhahommia. Kunnes muistaa, mikä vuodenaika on menossa.
Kiitos terveisistä ja toivotuksista, ja elämäniloista vuotta kaikille teille!
T.Kaarina
Ai niin, ei meillä mokkula kummempaa systeemiä ole, mutta emme netissä käy ellei ole ihan pakko, max 1 kerta viikossa.
