Olimme myös Valensiassa viime kesänä, ja nyt kesäkuussa. Pihaleirintäalueeksi on tosiaan kallis ! Mutta se sijainti on todella hyvä. Vuodessa pihalla oli tapahtunut paljon, ja itse hotelli alkaa olla jo valmis.
Kysyimme viime kesänä Majorin turisti-infosta toista kämppäriä kuin Nemo, jonne emme halunneet mennä, Infon virkailija vastasi tylysti, ja jyrkästi " ei ole muuta kuin Nemo".
Ajelimme Majorissa, ja huomasimme Valensian, jossa ei sattumoisin ollut juuri silloin ketään paikalla. Menimme takaisin turisti-infoon, tiskillä oli nyt toinen virkailija, ja hän sanoi, että Valensiassa on mahdollisuus yöpyä pihaleirinnässä, mutta hän ei suosittele sitä ? Kysyimme miksi, virkailija oli vaivaantuneen oloinen, ja mainitsi jotain alueen pienuudesta, ja siitä että se ei ole oikea camping.
Menimme kuitenkin Valensian pihaan leiriin. Mietimme miksi turisti-infossa suhtauduttiin nihkeästi Valensiaan. Nyt tulee ihan ikioma teoria asiasta : paikan isäntänä toimiva Max on ilmeisesti venäläinen ? ja omistajatkin venäläisiä ? siis eivät latvialaisia ?
Max antoi monta esitettä Valensiasta, ja pyysi meitä mainostamaan suomalaisille ystävillemme nimenomaan hotellia, ei niinkään pihaleirintää. Valensian hotellirakennusta on entisöity ja korjattu monta vuotta. Nyt kesäkuussa huoneissa ei juurikaan ollut asukkaita. Max kertoi tosiaan, että yhtenä yönä oli ollut yhdeksän suomalaista matkailu-autoa yöpymässä ! no, takuulla on ollut ahdasta, ja pihasta pois pääseminen vaikeaa.
Tuosta Maxin harjoittamasta rahastamisesta, joka on myös totta, pieni juttu. Kun ajoimme pihaan Max oli vastassa , ja kuinka ollakaan muisti meidät viime kesältä, johtui ehkä siitä, että hän esitteli viime kesänä hotellin korjaussuunitelmia meille, ja alalla kun olemme puhuimme myös niistä hänen rouvansa kanssa.
Vähän ajan päästä Max huuteli minua pihan ravintolarakennukseen , ja tarjosi mansikoita. Siis tarjosi, minun mielestäni, otin muutaman kulhosta, ja totesin, että paljon kiitoksia hyviä ovat. Max antoi kulhon käteeni, ja sanoi: ole hyvä ! Minä siinä sitten autolle, ja kehumaan isännälle, että kato se antoi mulle mansikoita. Tyhjensin mansikat, olisko niitä ollut noin puoli litraa, omaan kippoon, ja menin palauttamaan Maxille kulhoa jossa häneltä mansikat sain, niin minä oletin. Mutta ans olla , eikös Max ilmoittanutkin ystävällisesti hymyillen, että mansikat oli sitten 5 latia ! Voi vitsit, että oli naurussa pitelemistä, tottapuhuen ei oikein tiedetty olisko pitänyt nk. " itkeä vai nauraa " kuin hain autolta rahat, ja maksoin mansikat !
Tämä pikku episodi kyllä vahvisti vielä sitä teoriaa, että Max on venäläinen ! ja paikka venäläisomistuksessa ? Mutta siitä otan selvän ensikesänä, mikäli nyt sitten poiketaan Valensiassa ?
T: Arja