"Eli leirintäaluetta ei kannata perustaa lomalaisia varten, eikä tällainen maaseudulla oleva paikka kiinnosta ympäri vuoden reisaajiakaan."
Eiköhän ne ole perustettu juuri lomalaisia varten, käyttöaste lomasesongin ulkopuolella ei ainakaan Suomessa ketään elätä.
Toisaalta niin laskelmia kuin toiminta-ajatuksiakin on monenlaisia. Meillä pelkkä leirintäalueen ylläpito yuoyyaa harvassa tapauksessa suuria voittoja ja niinpä ne kannattavimmat rakentuvatkin erilaisten oheispalvelujen yhdistämisellä kuvioon. Yleisin lienee kahvila-/ravintolatoiminta, jota seuraavat sauna- ja pesulapalvvelut sekä mitä erilaisemmat muut aktiviteetit. Niinpä leirintäalue perustetaan tavallisesti paikkaan, jossa näitä on tarjolla (usein toisen palveluntuottajan toimesta). Esimerkkeinä useat laskettelukeskukset, huvi- tai eläinpuistot jne, jne,,,,
Vaikka leirintäalue ei sinänsä sen pitäjää elättäisikään se tarjoaa monelle maatilalle lisäansiomahdollisuuden, ja työllistää esimerkiksi tilan nuoria kesäkaudella. Ei pienen leirintäalueen ylläpito vaadi massiivisia rakennelmia, kunhan pihapiiri ja muut pienet asiat ovat kunnossa. Ja jätehuoltokin helposti, sillä se on monella maatilalla jo luontojaan valmiina. Ohjelmaa perheen pienimmille tarjoavat kotieläimet (ilmaiseksi) ja monelle esimerkiksi kalastus ja marjastus tarjoaa terapeuttista ajanvietettä, eikä metsästyskään ole poissuljettu vaihtoehto.
Käytännössä homma on paljolti kekseliäisyydestä kiinni, suomalaiskansallisella toistensa matkimisella ei pitkälle pötkitä kuten turkistarhaus ja kala-altaiden nimeen vannominen ovat osoittaneet. Nykypäivänä puree aktiivisuus ja muista erottuva yksilöllisyys, ei vanhojen juttujen uudelleen lämmittely. Myös tarjonnan ajallinen laajentaminen on joissakin tapauksissa kannatettava ajatus. Esimerkkinä ruskaretket ja metsästys, jolloin nykytyyliin pääosa leirintäalueista on lyönyt jo lapun luukulle.
sokkokirjoitus tuottaa (yuoyyaa) näköjään outoja sanoja - pahoittelen,,,
muokattu: 29.6.2017 23:22