Liitteenä Ylen Pohjois-Suomen juttu 7.8.
Kuten jutusta ilmenee maastoon pysäköimiseen tarvitaan maastoliikennelain mukaan maanomistajan lupa. Jos taas liikutaan yleisillä teillä, määräävät liikennemerkit sen, saako paikkaan pysäköidä vai ei.
Puskaparkkeeraus ei siis ole jokaisen oikeutta.
Jutusta ilmenevät muut ongelmat, joten on ymmärrettävää, että kieltoja tulee.
Hyvä karavaanarikollega, mitä mieltä sinä olisit jos karavaanarit perustaisivat puskaparkin sinun maillesi lupaa kysymättä ?
Kiellon laittaisin, tosin en omista maata kuin kynnen alla.
Kopioin jutun, koska liite ei näy toimivan.
Van life -harrastajat suosittelevat puskaparkkeja toisilleen: Pudasjärven Rivieralla siitä tuli suoranainen ongelma
Pudasjärvellä päädyttiin kieltämään leiriytyminen, koska kaupungin uimarannan metsissä oli kerralla jopa kymmeniä majoittujia.
Esikatselukuva
Kurenalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Heikkinen kertoo, miksi puskaparkkeeraaminen kiellettiin yhdellä Pudasjärven kaupungin uimarannoista. Video: Paulus Markkula / Yle
Juha Virranniemi
7.8. 5:30
Juttu tiivistettynä
Puskaparkkeeraaminen on suosiotaan lisäävä leiriytymisen muoto, mutta sillä on lieveilmiönsä.
Puskaparkkeeraamisella tarkoitetaan esimerkiksi matkailuautolla leiriytymistä muualla kuin leirintäalueella tai matkaparkissa.
Nousevan suosion takana voi osittain olla varsinkin nuorempien matkaajien keskuudessa kasvanut van life -ilmiö. Näin arvioi SF-Caravan ry:n viestintäpäällikkö Petriina Punkari-Mäkiaho. Siinä retkeillään tai jopa eletään matkailuautossa tai retkeilyyn varustellussa pakettiautossa.
Matkailuautojen suosio on tilastollisesti kivunnut matkailuvaunujen rinnalle. Matkailuautolla mahtuu pysäköimään pienempäänkin tilaan.
Kaikkialla puskaparkkeilua ei katsota vain suopeasti.
Yksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pudasjärven kaupungin suosituimmista uimarannoista on nimetty Rivieraksi. Sen metsissä puskaparkkeeraajia on ollut tänä kesänä enimmillään jopa kymmeniä samanaikaisesti: asuntovaunuja tai -autoja, välillä myös saunakärryjä.
Pudasjärven uimaranta.
”Pudasjärven Riviera” on houkutellut aiemmin tänä kesänä erityisen paljon puskaparkkeeraajia. Perjantaiaamuna metsissä ei ollut yhtään autoa. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Aiemmin rannan tuntumassa on yöpynyt vain satunnaisia matkaajia.
Pudasjärven kaupungin tekninen johtaja Janne Karhu kertoo kuntalaisten valitelleen sitä, ettei omalla autolla mahdu alueelle, koska leiriytyjiä on niin paljon.
Roskaamista ja häiriökäyttäytymistä
Kaupunki huoltaa uimarantaa yhteistyössä Kurenalan kyläyhdistyksen kanssa. Puheenjohtaja Kaisu Heikkinen kertoo, että rannalla roskataan ja käyttäydytään häiritsevästi.
Heikkisen mukaan rannalla olevaa vessaa pitää tyhjentää nykyään kaksi kertaa viikossa. Yksi tyhjennyskerta maksaa noin 300 euroa.
Kuivan heinäkuun jännitysmomentti on ollut se, syttyykö kuumina maastoon ajetuista ajoneuvoista maastopaloja. Myös karavaanien jätevesien vesien hävittäminen on huolettanut, koska alueella ei ole erikseen niille osoitettua paikkaa.
Kaupungin uimaranta sijaitsee pohjavesialueella.
Kaupunki on asettanut alueelle viime viikolla leiriytymiskiellon.
Pudasjärven uimarannassa puisessa opastekyltissä oleva merkki kieltää leiriytymisen metsässä. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: "Leiriytyminen kielletty, Camping förbjuden, No camping". Kylttiä ympäröi vehreä metsämiljöö.
Uimarannan tuntumaan on kiinnitetty useita leiriytymisen kieltäviä kylttejä. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Näyttää siltä, että kiellolla oli välitön vaikutus: Yle vieraili alueella perjantaina, eikä maastossa ollut tuolloin yhtään leiriytyjää.
– Tuntuu aivan ihanalta, että matkailijat ovat huomanneet kiellon ja arvostavat tätä kaunista luontoa ja Pudasjärveä, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikkinen sanoo.
Kaikki eivät ole uutta kieltoa purematta nielleet.
– Olen saanut jopa haukut, kun tällaisen ohjeistuksen annoimme, Heikkinen kertoo.
Käyttäjät ilmoittavat tietoja puskaparkkisivustoille
Pudasjärven uimarannan suosiota yöpymispaikkana voi selittää se, että paikka on merkitty Puskaparkit.com -nimiselle sivustolle. Sivuston käyttäjät myös luovat sen sisällön.
– Aivan oma-aloitteisesti ei tällaisia julkisia paikkoja kannata puskaparkeiksi kovin matalalla kynnyksellä mennä osoittamaan, kaupungin tekninen johtaja Janne Karhu pohtii.
Sama ranta on merkitty myös esimerkiksi Park4night-palveluun.
Kaisu Heikkinen, puheenjohtaja, Kurenalan kyläyhdistys.
Kaisu Heikkisen pyynnöstä Puskaparkit.comin paikkatietoa on nyt päivitetty siten, että se kertoo yöpymisen olevan kielletty. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Joni Helminen on yksi sivuston ylläpitäjistä. Hän kertoo, että ylläpidolle tulee välillä poistopyyntöjä.
– Ei kukaan halua tuottaa häiriötä tai haittaa yöpymisestään, joten yleensä hyvässä hengessä joko karttapisteen tietoja muutetaan tai piste poistetaan kartalta, Helminen kertoo.
Sivustoa pidetään yllä vapaaehtoisvoimin. Karttakohteita on yli 5 000.
– Jokainen lisätty kohde menee kartan ylläpitäjien hyväksynnän kautta, mutta luotamme paljon myös käyttäjän itse antamiin tietoihin paikasta, hän sanoo.
Helmisen mukaan sivustolla on noin viisi miljoonaa käyttökertaa vuodessa. Vielä muutamia vuosia sitten käyttäjiä oli satojatuhansia.
Metsähallitus puuttuu vain harvoin
Maastoon pysäköimiseen tarvitaan maastoliikennelain mukaan maanomistajan lupa. Jos taas liikutaan yleisillä teillä, määräävät liikennemerkit sen, saako paikkaan pysäköidä vai ei.
– Jos saa pysäköidä, voi pääsääntöisesti yöpyäkin, kiteyttää Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen.
Metsähallituksen mailla puskaparkkeillaan Pelkosen mukaan siinä missä muuallakin. Hän arvioi oman työnsä puolesta, että harvoin puskaparkkeeraamisiin tarvitsee puuttua.
– Olennaista on, että tienpistoa tai kääntöpaikkaa lyhytaikaiseen leiriytymiseen havitteleva valitsee paikan, joka ei haittaa alueen muuta käyttöä, hän ohjeistaa.
Pelkosen silmin puskaparkkeeraaminen on asia, johon vain harvoin tarvitsee puuttua. Pitkäaikainen leiriytyminen taas on ajoittainen ongelma.
– Saaria ja rantoja otetaan hallintaan jättämällä maastoon pitempiaikaiseen oleskeluun viittaavaa irtainta omaisuutta, vaikka kävijä ei enää itse ole paikalla.
Näissä tilanteissa Metsähallitus antaa siirto- tai purkumääräyksen. Joissakin tapauksissa leiri puretaan tai hävitetään.
muokattu: 26.8.2025 08:32