Olin liikkeellä messuilla ihan tosi tarkoituksella. Niin oletan Mikonkin olleen.
Kauppiailla tuntui olevan turhan paljon tuttuja keskustelukuppaneita, niin että väliin ei päässyt edes puoliväkisin tunkeutumalla. Käyttäytyivät niin kuin eräskin tulkki Pariisissa 1982, käänsi selkänsä.
Olen käyttänyt monilla muillakin messuilla seuraa konstia, niin nytkin: Etsin käsiini esitteitä jakavan myyntisihteerin ja pyysin tuotetietoja sekä esittelyä. Nämä viehättävät naiset osaavat asiansa ja osoittivat minulle herran, joka on juuri vapautunut keskustelustaan (ts. myyntisihteeri repi ukon irti tuttaviensa joukosta). Tällä konstilla moni myyjä joutui keskeyttämään kiihkeän keskustelunsa tuttavansa / sukulaisensa kanssa. Lähestyi allekirjoittanutta alentuvin mielin, jolloin pääsin ilmoittamaan että kyseiselle tuotteelle varaamani aika on päättynyt ja käännyn muitten tuotteiden myyjien puoleen. Pahoittelin kovasti aiheuttamaani häiriöitä ja poistuin takavasemmalle, jota vaimoni suuresti paheksui (olisi pitänyt poistua etuoikealle).
Kun palasin runsaan tunnin päästä samaan paikkaan, oli myyjä sutena kimpussa. Ystävällisesti ilmoitin että olen kyseisen firman palveluksista saanut tarpeekseni ja että olen vain turistina paikalla.
Jokunen myyjä käytti rumia sanoja, mutta nimet ovat syöpyneet syvälle mieleeni. Ei pitäisi käyttää nimilappua rinnassa, jos ei osaa asiakaspalvelun alkeita. Kauppiaat vähenevät myyjien mukana valikoimistani ja osaan jo ennalta päätellä, mikä on hyvä tuote ja missä takuut voisivat olla myyntiehtojen mukaiset.
Luulen että tiedän mitä on asikaspalvelu, minua kun on koulutettu tehtäviin vuosien 1976 - 2001aikana useammassa maassa. Kaikkein parasta palvelua saa kun kerää messuilta esitteet ja menee liikkeeseen tutustumaan tuotteeseen. Myyjästä riippuen homma etenee joko kaupantekoon taikka myyntipäällikön haastatteluun. Viimeisenä toivona on toimitusjohtaja taikka kaupan vaihto. Business on raakaa ja asikas äänestää jaloillaan.
