Komea polkuhan se. Lahen Läpi tuli ajeltua monasti jopa lavetilakin kerran.
Taisi ensimmäisiä kertoja, kun tulimma etelästä matkalla Jyväskylään, ja alla aivan uusi skodan 100 se ensimmäinen takatuuppari, mejän perheen ensimmäinen auto. Siinä ilmeni vika, että takajarrut eivät pelanneet.
Laskettelin keskustaa alespäin mäkeä jonossa, kun punaset, ja jono pysähtyi. Minämyös, mutta kevyt keula jäinen katu, niin sehän menivaan,
Väistin keskikaistalle, ja taas mentin, Lopuksi juuri pysähtyi, kun älysin myöhään, kuten tavallista lopusaki nykässä käsijarrua avuksi, mutta kolahti taksin perään.
No kuskit ulos, ja selitin asian miten kävi. Taksin peräpuskuriin juuri pikku naarmu, mutta mulla uudet lisävalot rikki.
Taksi tuumasi. Sattuuhan näitä, että sovitaanko, että maksat omat valot, ja jatketaan matkaa, enköhän minä saa eletyä jotenkin tuon naarmun kanssa.
Taksista nousi herrasmies, hieman horjahtaen, ja alkoi kovaan ääneen. Minä voi todistaa, että kaveri ajoi pysähtyneen perään.
Otetaanhan tiedot ylös. Mutta taksi ärähti. Asia on sovittu, ja jos et halua jatkaa jalan, niin menehän takasin autoon.
Tp.
PS
Sitä vikaa haki huolto takuuseen, ilmattiin jarrut, nesteet vaihdettiin, mutta ei, aikansa pelasi, mutta sitten ilmaa jakapiirin, ja samapeli.
Siten hoksi Lehto Esko huoltomies, tilataampa pääsylinteri uusi. kun se tuli, niiin vika katosi. Mutta mikä oli vika siinä entisessä, ei kuulemma kai koskaan selvinnyt
