B2B- eli booster-laturin kytkentä EBL:ään

Matille (ja vähän Timollekin): Minun akunlämmityshärdellini dokumentointi on tämän saman ketjun ensimmäisellä sivulla, päivän 22.02.2024 kohdalla. Toteutuksen lisäksi mainitsemassani viestissä on filosofointia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tämä osuus pätee tietysti minun Renogy-akkuuni, muiden akkujen käyttäytymisestä en tiedä.

Aimo Taskila, mistä tuollaisen haaroitusjohdon saa tilattua? Itsellä myös Bürstner, tuo johto helpottaisi verkkolaturin asennusta.

Minulla DC-DC laturi on TR Smart 12-30 isolated eli tulolla ja lähdöllä omat maakytkennät, minulla auton/asunto-osan runkoon kytketty silti molemmat. Tuo EBL99:lle menevän 230v ac johdon haaroitus on vain Lifepo4 akun verkkovirtalaturia varten ettei tarvitse auton normipistorasioihin kytkeä lifepo4 verkkovirtalaturia, saa olla siinä aina kiinni eikä laturin johdot roiku auton poikki verkkovirrasta ollessa.

Tuo edellinen teksti oli Timon aiempaan kyssäriin vastaus. Datatronic Lahdessa on firma mistä tilasin tuon aiemmin mainitun haaroitusjohdon ja siihen shukon jatkoksi. Toimitus taisi kestää reilun viikon lähikaupan noutopisteeseen, on heillä ilmeisesti toimittajalta tilattava tuote eli ei ihan parissa päivässä sieltä sitä saa mutta oli varma toimitus eikä toimituskuluja tule päälle.

Oletko kokeillut mitkä toiminnot jäävät pois tilanteessa missä auton verkkovirrassa mutta EBL:n virtajohto on irroitettu EBL:n virtapistokkeesta. Välttämättä muuta ei jää pois kuin sen EBL:n lataus joka muutenkin on tarkoitus poistaa.

Olen yrittänyt pitää kaikki mahdolliset auton alkuperäisertoiminnat ja kytkennät niin alkuperäisessä kuosissaan kuin mahdollista. Niin EBL:n takaosaan starttiakulta tuleva 12v kaapeli joka lienee myös starttiakun ylläpitolatusta hoitava kaapeli kuin myös tämä 230v etupuolelta sisäänmenevä on vain haaroitettu, ei irroitettu eikä poistettu. Näin mikään alkuperäinen EBL:n kautta kiertävä toiminto ei häiriinny. Hupiakun lataussulake on tosiaan poistettu ja starttiakun yllpitolatauksen pitäis toimia entiseen malliin roikan jatkeena ollessa. Näin senkin takia että joskus pakon edessä kun autosta joutuu luopumaan niin todennäköisesti ei muista eikä osaa enää seuraavalle omistajalle selittää mitä missäkin on muuteltu.

Aimo: Tiedoksi, starttiakun ylläpitolataus ei kulje EBL:n takaosan liitännän kautta vaan EBL:n etupuolelta, samasta liittimestä, josta starttiakku antaa virtaa jääkaapille. Tämä tieto on kotoisin Motorhomefun.co.uk -sivustolta. Ylläpitolataus EBL:n takaseinästä ei onnistu, jos autossa on booster-laturi, koska virta ei kulje “takaperin” EBL:ltä starttiakulle. Siihen isompaan kysymykseen, mitkä toiminnot mahdollisesti häiriintyvät, tällä asialla ei ole merkitystä.

On tavallinen akku myös, mutta litiumakkuja ei ladata auton järjestelmillä. Kun pakkanen lähestyy parikymmentä astetta niin litiumakkujen jännite laskee tuohon 12.63 volttiin. Nyt kun pakkasta on 15 astetta ja akun lämpötila -12 niin jännite on taas 13.27 volttia.

Tekoäly kertoo:
''📉 Kuinka paljon lepojännite muuttuu?

Normaalisti (noin +20 °C):

100 % varaustila ≈ 13,3–13,4 V

50 % ≈ 13,1 V

20 % ≈ 12,9 V

Kovassa pakkasessa (-15…-20 °C):
Lepojännite voi olla noin 0,1–0,2 V alempi. Jännite laskee herkemmin kuormalla. Eli esimerkiksi: Täysi akku voi näyttää 13,1–13,2 V Puolillaan oleva voi näyttää jo alle 13 V¨¨

Mun Litime akkuni jännite ei ole pakkasissa muuttunut lainkaan. Varaus 62% jännite 13,1 V

MIkä sulla on varaustila? Jos se on melkein tyhjä. Jännite ei ole kylmässä hyvä mittari varaustilalle, BMS:n näyttämä SOC on luotettavampi.

Sama kokemus kuin Timolla. Noin 60% varaustila ja jännite 13,1V, eikä muutu lämpötilan mukana. Renogyn Smart Lithium -akku.

Olen katsellut noita li time merkin uudempia lifepo4 akkuja;
Tälläistä mahtuisi kaksi, ei myyjällä vielä varastossa ja jos tilaisi suoraan Saksan osoitteeseen, niin säästäisi, kun voi ostaa alvO% ja yksin riittäisi.
https://www.litime.de/fi/products/lifepo4-akku-12-v-320-ahw190-bluetooth?srsltid=AfmBOoqs3T6rsC6GmTkZtGaXiwvX0YsTRMzHimOywlS-55EJEOlp_VYw

Toisaalta kaksi näitäkin riittäisi;

https://www.litime.de/fi/products/rv-lifepo4-akku-12v-100ah-bluetooth-istuimen-alla-h190?variant=48161378074905

Tuolla esitteessä on selvästi kerrottu 100 Ah:n akun latausvirrasta.
''Empfohlener ladestrom 0,2C (20A ) für optimale langlebigkeit.'' ''Suositeltu latausvirta 0,2 C (20 A) optimaalisen käyttöiän saavuttamiseksi.''

Siis aivan sama kuin lyijyakulle, 20% kapasiteetista. Tiedoksi niille joilla on hirmuiset DC/DC laturit akuilleen.

LiFePO4 akuille tuo 20 % on aivan eri kuin lyijyakuille. LiFePo syö sitä 20 prossaa täysillä alusta lähes loppuun asti, lataantuminen on todella nopeaa. Turhaa lykätä sinne enenpää. Aivan eri asia kuin lyijyakun 20 % joka ei toteudu kuin pienen hetken ajan.

Alkuun tunnustan että kirjoitan vaimon tunnuksilla. :-( Sain viimeksi siitä moitteita, ja loin omat, mutta nyt en löydä s-sanaa mistään. Mutta asiaan. Olen parin illan aikana lukenut koko viestiketjun kaikki viestit, ja täytyy sanoa, että WAU! Mahtavaa että jotkut tietää asiasta niin paljon, ja vielä jakaa tietoja "tyhmemmille" eteenpäin. Mietin lukiessa, että montakohan savujen ulospääsyä näilläkin ohjeilla on vältetty.
Kuten arvata saattaa, itsellä samanlainen projekti menossa (muuten ei kai jaksaisi kaikkea lukea parissa illassa).
Laitan liitteeksi kuvan miten itsellä tällä hetkellä tilanne, eli kaikki palikat on hommattu, ja suuri osa jo paikoillaan.
Kuvaan liittyen kysyisinkin, voiko Orionnin OUT-liittimestä kierrättää virran EBL:n kautta LFP:lle kuten katkoviiva kuvassa? Etenkin jos rajoitan Orionin virransyötön 20-25A välille. Ja koska ilmiselvä kysymys seuraa, että miksi ihmeessä, vastaus on, koska otin starttiakulta EBL.lle menevän kaapelin Orionin IN-liitäntään, yksinkertaisesti siksi, että akulta uuden kaapelin veto olisi ollut tosi hankala.
Maasähkölatausta emme tarvi lainkaan, koska uskon ajonaikaisen + paneelien latauksen riittävän. Olemme kolmen vuodenajan karavaanareita, auto on hallissa marras-maaliskuun välisen ajan.
JOS tuo ei teistä ei tunnu viisaalta, onko joku idea, miten välttää uusia kaapelinvetoja? (jos ei, sitten ryhdyn vetämään auton akulta johtoa EBL:lle).
Ja vielä, tässä viestiketjussa ei kellään näytä olevan EBL-225. Pystyykö joku sanomaan mikä liitin tuossa mallissa on D+ ? Sen vetäisin mielelläni Orionin Remote-liittimeen, mutta tuo kytkentäkaavio ei aukea, siinä on kolmessa kohtaa "D+" merkintä, mutta oma järki ei sano mikä liitin on fyysisesti kyseessä.
Muuten Orionin ja LFP:n maadoituksen olen vetänyt repsikan penkin pulttiin, vaikka joku sellaista asennusta täällä moitti, löystymisvaaran vuoksi, kaiketi. No, voin laittaa itselle kalenterimuistutuksen joka vuodella, tarkistaa pultin kireys, joten en pelkää sitä sinänsä, jos se on ainoa huono puoli.
Mutta kiitollisuudella odotan jos joku ehtii/viitsii vielä
kommentoida asiaa.

"vaimon luvalla ja yllytyksellä"

Jukka Valkila

Ei huolinu tuota EBL225 kytkentäkuvaa, oli vissiin liian iso.

Jukka

Kokeillaan nyt kun pienensin kuvaa.

ed. Jukka

Ja vielä, anteeksi, 1. kuva oli väärä.

Jukka

Piirroksessa sulla on Orion Tr Smart. Siinä ei ole mahdollisuutta ottovirran muutokseen, se on aina se 30A.
Itse en ajaisi sitä virtaa EBL:n läpi.

Ei ottovirran, mutta eikö antovirran? Itse olen käsittänyt että apin kautta voisi määrittää paljonko Orion syöttää virtaa eteenpäin. Siis bluetooth yhteyden kautta.

Joo, nyt lueskelin sen manuaalia, ja taisin sekoittaa sen siihen xs-malliin, jossa se olisi ollut. Mutta nuukuuksissani ostin tuon halvemman. :- ( Eli sitten täytynee kytkeä se suoraan hupiakkuun.
Sitten alan miettimään, että jos jätän EBL:n välistä pois, menetän ilmeisesti ainakin starttiakun ylläpitolatauksen, mutta muut kai toimii, koska saahan EBL yhä maasähkön ja puskassa ollessa virran hupiakulta?

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan jotenkin näin. Osaako joku sanoa mitä EBL "menettää" tässä vaihtoehdossa?

Jukka

Jos hupiakun latausvirta kiertää EBL:n, ja erityisesti EBL:n latausreleen) kautta, mahdollinen virhelähde on latausreleen vikaantuminen. Tässä on kaksi tyypillistä vikamoodia. Koskettimet voivat karstoittua niin, että hupiakku ei lataudu koskaan. Tai sitten koskettimet voivat palaa kiinni, jolloin hupiakku voi purkaa starttiakkua silloinkin kun moottori ei käy. Jälkimmäinen riski ei toteudu, jos D+ ohjaa boosteria, mutta voi toteutua jos boosteri yrittää ilman D+:aa päätellä koska moottori käy. Nämä riskit suurenevat, jos hupiakku on litumakku, joka ottaa enemmän virtaa kuin lyijyakku.

Huomasin nyt D+:n liitintä koskevan kysymyksen. Olen sähköinsinööri (eläkkeellä) ja ymmärrän tuon kytkinkaavion. Mutta liittimien numerointiin olisi hyvä saada jonkun asentajan tms. "käytännön ihmisen" näkemys. On varmaa, että D+ menee latausreleen (battery cut-off relay) käämille (kuvan oikea ylänurkka, käämin (laatikon) vasen puoli). Releen kosketin yhdistää releet Starter Battery ja Leisure Area Battery, kun D+ on aktiivinen. Latausreleen rinnalle on kytketty muitakin releitä, mm. Refrigerator. Näiden releiden käämeille tulee palautuvan lämpösulakkeen (vinoviivalla halkaistu laatikko) kautta signaali pisteestä "B". Tähän pisteeseen on yhdistetty myös liitinblokin 4 kosketin 1 sekä 21-napaisen liitinryhmän kosketin 9. Toiseen tulee D+ moottorilaturilta ja toisesta saadaan D+ haaroitettua eteenpäin. Jos vain toiseen tulee johto, niin asia on selvä. Jos molempiin tulee johto, niin luulisin että D+ tulee 21-napaiseen liittimeen, kosketin 9.

Arvaas kelle kävi aivan samoin. Vuosi sitten nämä oli mulle aivan uusia asioita ja mallit meni mielessä sekaisin. Mulla on vain 100Ah:n akku enkä viitsi sitä 30 ampeerin virralla turhaa kuormittaa. Vaihdoin xs malliin.

Tr- mallin lämpenemisestä on paljon juttuja. Mulla se oli B-pilarin alapäässä kiinni eikä lämpeneminen siellä haitannut. Infrapunamittarilla se lämpeni 57° jäähdytysrivoista mitaten. Kannattaa ottaa huomioon asennuksessa.

Kiitos paljon! Tästä viestistäsi oli enemmän hyötyä kuin monista tunneista mitä olen asiaa pähkäillyt ja tutkinut.

---

Joo, luinkin tuolta aiemmin kirjoituksesi aiheesta. Otan infralämpömittarin mukaan matkalle, ja seuraan tilannetta.
Ite en taida ainakaan heti vaihtaa xs:ään, koska ei nyt olis laittaa liki 300 sataa euroa siihen, ja vanhaa tuskin kukaan haluaa, ainakaan rahalla ostaa.

Jukka

Moi.
Minulla on muuten juurikin näin mutta haaroitin tuon starttiakulta EBL.lle tulevan kaapelin jakorasiassa. Toinen haara menee EBL.ään alkuperäiseen paikkaan ja toinen Orion TR DC-DC12-30A +napaan. Kaikki itse lisätyt maakaapelit on myös minulla samassa maakiskossa eli kytkettynä samaan potentiaaliin kuin auton runkokin.

Eli viittasin tähän kuvaan.

Eli viittasin Jukan viimeisimpään sähkökuvaan jota en nyt saa tähän kopioitua.

Okei. Minulla on kyllä johto vedetty Orionilta EBL:lle ”varuiks”, joten voin tehdä tarvittaessa tuollaisen haaroituksen. Siitä ei liene mitään taittaakaan, kunhan se EBL:n lataussulake vain on pois.

Jukka

En tiedä vieläkö täällä viestiketjussa käy joku, mutta kokeillaan. Nyt eilen projekti tuli siihen vaiheeseen, että testasin invertterin toiminnan uudelta akulta. Myös a-paneelin lataussäädin on kiinni, ja näyttäis toimivan, vaikka ei sisällä hallissa tietysti aurinko paista. Orionia en vielä kytkenyt mihinkään, kahdesta syystä, auto menee starttiakun vaihtoon pe, ja kytken sitten sen kaapelin vasta akkuun. Toiseksi haluan testata "pikkuhiljaa" uusia kytkentöjä ja niiden toimivuutta. Lisäksi kun hupiakku on nyt 99% täynnä, tarkoitus myös purkaa sitä ensin, ennen kuin yritän ladata sitä ajon aikana.
MUTTA se mikä ihmetyttää, niin Adrian paneelin näyttö. Se näyttää (kuten kuvassa) hupiakun jännitteeksi n. 12,7 ja kehoittaa lataamaan sen. Todellisuudessa jännite on 13,4V, ja akku on tosiaan 99% täynnä. Mikähän tuon aiheuttaa? Valistuneita arvauksia ja toki faktatkin käy...

Jukka

Moi.
Minulla taas niinkuin yleisimmin käy, Byrstnerin oma taulu näyttää 100% täyttöastetta vaikka akun bms itse kertoo varauksen olevan esim 70%. Näin käy juurikin Lifepo hupiakun jännitteen ollessa korkeampi kuin alkuperäisen lyijyhupiakun jolle asunto-osan taulu on suunniteltu. Nyt kun sinulta puuttuu vielä DC-DC muunnin startti ja hupakun väliltä joka erottaa akut toisistaan lepotilassa kun auto ei käy niin tulee mieleen että saako asunto-osan taulu kuitenkin jotain kautta nyt jännitetidon ehtoopuolella olevalta starttiakulta.

Hei Aimo. Starttiakku on vaihdettu, ja sama homma edelleen, eli ei voi olla tuosta kyse.
Lisäksi vkloppuna kävi oudosti. Oltiin vaimon veljen pihassa koko ajan (paitsi 2,5 h ajomatka) maasähkössä, niin silti hupiakun varaus putosi pe-iltapäivän ja la-illan aikana 96%:sta 71%:een, vaikka käsittääkseni EBL:n pitäisi kyllä käyttää valaistukseen/Trumaan/jne. maasähköä. Sain pihtimittaria lainaksi yhdellä kaverilta, mutta en löytänyt mitään syytä. Vain niin Orion, A-paneelin Victron ja LiFePo akku näytti n. 0,1 A kulutusta, eli varmaan niiden bluetootit vähän tarvii virtaa, mutta se ei selitä tuota suurta kulutusta. Akku onkuitenkin 140 Ah. Taas menee sormi suuhun…

Jukka

Jukka, minkä tyyppinen on lainaamasi pihtimittari? Niitä on kahta tyyppiä. Vanhemmat perustuvat induktioon, mikä tarkoittaa että pihtimittari muodostaa käämin tutkittavan johtimen ympärille. Johtimessa kulkeva virta indusoi tähän käämiin virran, jonka mittari mittaa. Tällainen mittari mittaa vain vaihtovirtaa, eli niillä ei tee asuntoautossa mitään. Uudemmat mittarit perustuvat Hall-efektiin, ja ne toimivat myös tasavirralla.

Toinen kysymys: olethan tietoinen siitä, että pihtimittarin "pihdin" läpi saa kulkea vain yksi johdin? Jos meno- ja paluusuuntaiset johtimet kulkevat saman pihdin läpi, niiden mageneettikentät kumoavat toisensa ja minkä tahansa tyyppinen mittari näyttää (likimain) nollaa.

Ei åihtimittari nyt kauhean tuttu ole, mutta mittari oli lähes uusi, ja omistaja laittoi oikean asetuksen. Sen tiesin että vain yksi johto kerralla mitataan.

Jukka

Oletko aivan varma että maasähkö kulki laturille asti? Reilun vuorokauden kulutus on mun kokemusten mukaan melkolailla se mikä meiltä menee tuossa ajassa ilman maasähköä.

Melko varma, koska kun laitoin 20 A sulakkeen (lataus) paikalleen EBL:n alkoi syöttämään akkua n. 17A vauhdilla. Olen koittanut tuota selvittää, mutta se on faktaa, että vaikka auto on sähkössä, EBL ottaa asunnon sähköihin virran akulta, koska Lfp akun sovellus näyttää kulutukseksi esim. 3 A kun joitain valoja päällä. Kun lisään kulutusta esim. liesituuletin, kulutus nousee n. 7 A. Kun laittaa asunnon 12 V päävirtakytkimestä virrat pois, kulutus on 0 A. Muuta muutosta EBL:ään en ole tehnyt, kuin tuo lataussulake pois, ja starttiakulta tulevan johdon siirto Orioinille.

Jukka

Moi.
Ymmärsinkö oikein että sulla ei ole uutta lifepolle sopivaa maasähkölaturia laitettu vielä hupiakkua lataamaan ja EBL:n 20A sulakehan sulla on poistettu jota kautta hupiakku aiemmin latautui verkkovirrassa ollessaan. Nyt sulla siinä tapauksessa kaikki virrat otetaan akusta jota ei lataa mikään parkissa ollessa vaikka autoon onkin kytketty maasähkö kun EBL:stä on poistettu se hupiakun 20A sulake. Minäkin olen purkanut lifepo hupiakun latausta 100%>60% talvisäilytystä varten auton lattialämmitystä päällä pitämällä kun pitkiä aikoja seistessä lifepoa ei ole hyvä säilyttää täydessä latingissa. Taisikohan ainakin Byrstnerissä olla niin että Truman vastukset toimii suoraan verkkovirralla ja kaikki muu akun kautta mutta tässä voi olla mallikohtaisia eroja.
Sama lyhyesti, jos ei ole uutta verkkovirtalaturia laitettu ja EBL lataussulake on poissa niin kaikki virta otetaan vain hupiakusta vaikka auto onkin maasähkössä kiinni poislukien Trumatic lämmityslaitteen vastukset.

Aina kaikki 12V otetaan akusta oli laturi tai ei. Kytketty laturi pitää akun täytenä.

Kuinka paksu on se johto jonka olet siirtänyt Orionille? Sanoisin että 10 mm² on minimi, ja hyvät liitokset.

Uskomatonta kuinka paljon vaikuttaa virran kulun aika jos liitos tai johto on vähänkin alamittainen. Sulla tulee sieltä 30A . Jos akku on reilusti vajaa kestää ainakin parituntia sitä virtaa, siinä ehtii lämpenemään. Helposti sitä pari tuntia ajetaan kun on lähdetty.

Okei, nyt tulee uutta ”dataa” minulle. Olen ollut täysin vakuuttunut, että EBL muuntaa 230 V:n 12 V:ksi, ja syöttää sitä valoille yms. eikä niin että ottaa sen aina hupiakulta. Tämä vähän muuttaa ajatustani siitä, että en tarvi maasähkölaturia lainkaan, kun laskin että Orion lataa ajaessa ja paneelit parkissa ollessa. Mutta jos maasähkössäkin ollessa hupiakku hoitaa kaiken virransyötön 12 V:n laitteilla, voipi olla että pitää vielä investoida siihen toiseenkin laturiin. Ei vaan ole sille edes hyvää paikkaam ja budjettikin on jo paukkunu tässä savotassa. :-(
Ja Timolle, starttiakulta tulee tosiaan 10 mm johto nyt Orioinille. Sen pitäs juuri riittää, kun matkaa ei ole ”montaa metriä”, ja kuormitus vain se max pari tuntia. (Lämpiämistä tulen eka reissulla seuraamaan infrapunamittarilla) Liitokset olen koittanu tehdä hyvin.
Siihen liittyen kohtasin erkoisen ongelman. Hain siihen Orionilta hupiakulle tulevaan johtoon 40 tai 50 A ”laattasulaketta” ( en tiedä virallista nimeä, kun ei tienny missään kaupassakaan missä kävin), missä on valmis reikä 8 mm pultille, jollainen on LiTimen akun navassa. Invertteriltä tulevaan johtoon löysin helposti sellaisen 150 A:n sulakkeen, mutta kun mennään alle 80 A:n, reiät sulakkeen päissä on vain 5 mm! Nyt siis päädyin ostamaan sellaisen, ja täytyy poralla vaan suurentaa reikää, että saa sen suoraan akkuun kiinni ilman mitään väliliitoksiä.
Mutta vieläkin täytyy hämmästellä, että onko EBL tosiaan niin ”tyhmä” ettei osaa muuttaa suoraan 230 V vaihtosähköä 12 V tasasähköön? Kun sitähän sen täytyy osata ladatessa kuitenkin syöttää hupiakulle?

Jukka

Tämän ketjun toisen viestin liitteenä on EBL31:n kaavio, johon olen värittänyt eri väyliä eri väreillä. Violetti on hupiakun jännite. Lyijyakun kanssa, kun 20A sulake on paikallaan, EBL:n virtalähde on yhdistetty hupiakkuun, joten sillä ei ole paljon väliä, tuleeko 12V syöttö akusta vai virtalähteestä. Mutta jos/kun litiumakun asennuksessa 20A sulake poistetaan, 12V syöttö ei enää tule EBL:n virtalähteeltä vaan akulta, jota pitää ladata EBL:n ulkopuolisella laturilla.

''Okei, nyt tulee uutta ”dataa” minulle. Olen ollut täysin vakuuttunut, että EBL muuntaa 230 V:n 12 V:ksi, ja syöttää sitä valoille yms. eikä niin että ottaa sen aina hupiakulta. Tämä vähän muuttaa ajatustani siitä, että en tarvi maasähkölaturia lainkaan, kun laskin että Orion lataa ajaessa ja paneelit parkissa ollessa. Mutta jos maasähkössäkin ollessa hupiakku hoitaa kaiken virransyötön 12 V:n laitteilla, voipi olla että pitää vielä investoida siihen toiseenkin laturiin''

Tilanne ei vaikuta sun maasähkön tarpeeseen. Se menee juuri niin että ajossa lataat akun täyteen ja paneleilla loput. Itse olen litiumilla tehnyt kaksi kahden kuukauden matkaa enkä ole kertaakaan ostanut sähköä. Tosin samoin meni lyijjyakuillakin. Joillain ilmaisilla Stellplatzeilla on ollut tarjolla ilmaista sähköä, en ole viitsinyt alkaa johtoja vetelemään.

Nyt sain panelilatauksen niin että panelien virta tulee aina DC/DC-laturin syöttämän virran päälle. Pääsiäisenä lähdetään reissuun ja pääsen kokeilemaan kuinka pieneksi voin säätää Orion Xs:n virran niin että se yhteistyössä paneleiden kanssa saa akun täyteen ajopäivänä.

---

Kiitos kaikille hyvistä huomioista ja kommenteista! Taidan tehdä nyt testit miten menee ilman maasähkölaturia ekat reissut (tai oikeastaan tokat). Ens vkloppuna Tampereelle ja ma Italian motorsiin jakohihnan vaihtoon ja illalla kotiin Seinäjoelle. Sillä reissulla ei ole sähköä saatavana, joten näyttää aika hyvin miten pärjätään ilman. Vähän riippuu tietty paistaako vai ei. Lets see.

Minä tein sen näin. Akku kestäisi 14.6 vdc lataauksen. Arvelin että kun vähän pudottaa niin tulee kestoa enemmän?

LiFePO4‑akuston käyttöönotto matkailuautossa

Miksi LiFePO4?
• Kevyt, turvallinen, pitkäikäinen
• Kestää syväpurkua
• Latautuu nopeasti
• Vaatii oikean latausprofiilin (ei float‑ylläpitoa)

Mitä muutoksia tarvitaan?
✔️ DC‑DC‑laturi (esim. 30 A)
→ Hoitaa ajonaikaisen latauksen oikein.
✔️ EBL:n lyijyakku‑lataus pois käytöstä
→ LiFePO4 ei siedä lyijyakun float‑profiilia.
✔️ LiFePO4‑yhteensopiva verkkolaturi
→ 14.4 V absorption, ei floatia.

DC‑DC‑laturin asetukset (LiFePO4)
• SW5 = OFF (Lithium)
• SW1 = OFF, SW2 = ON → 14.4 V absorption
• SW3 ja SW4 ei käytössä
Kytkentä:
• Starttiakku → sulake → DC‑DC IN+
• Starttiakun runko → DC‑DC IN–
• DC‑DC OUT+ → sulake → LiFePO4
• DC‑DC OUT– → LiFePO4 –
• Kaikki miinukset samaan maapisteeseen
D+ / IGN:
• 12 V vain moottorin käydessä
→ DC‑DC käynnistyy ja sammuu automaattisesti
LC (valinnainen):
• LC → D+
→ Virranrajoitus 15 A, jos halutaan keventää laturia

EBL 99 ja LiFePO4
✔️ EBL jää jakokeskukseksi
→ Jakaa kulutukset, mittaa jännitteen.
✔️ EBL:n hupiakun lataus pois käytöstä
→ Ei floatia LiFePO4:lle.
✔️ Starttiakun ylläpitolataus (2 A) jätetään käyttöön
→ EBL:ssä on oma ohut johto starttiakulle.
→ Toimii vain verkkovirralla.
→ Ei liity DC‑DC:hen eikä LiFePO4:ään.
❌ Paksu starttiakku → EBL latausjohto ei enää käytössä
→ Ajonaikainen lataus hoidetaan DC‑DC:llä.

Verkkolaturi LiFePO4:lle
• 14.4 V absorption
• Ei floatia
• Kytketään suoraan LiFePO4‑akkuun
• Ylläpidossa: ajastettu lataus 2 h / vrk, kun kokoajan on noin 1 A valvontakuorma. Eli kaikkea valvontaan, lataus, murto, lämpötila, wlan ohjaukset, kamerat jne. (20 kwh/kk)
• Käytössä: lataus voi olla pidempikin (kulutus laskee varaustasoa) Lataustaso on myös valvontaan liitetty hälyttää säädetystä jänniterajasta/kapasiteetista

Sulakkeet ja johdotus
Sulakkeet:
• Starttiakun päässä sulake DC‑DC syöttöön
• LiFePO4‑akun päässä sulake DC‑DC lähtöön
• EBL:n 50 A sulake säilytetään
Johdot:
• DC‑DC 30 A → riittävä poikkipinta
• D+ ja LC → 16–18 AWG
• Kaikki miinukset samaan maapisteeseen
• Johdot mekaanisesti suojattu

Käyttöönotto
Käynnistä auto → DC‑DC käynnistyy
Tarkista latausvirta (28–30 A)
Tarkista, että DC‑DC sammuu moottorin sammuessa
Varmista, että LiFePO4 nousee 14.4 V:iin
Testaa verkkolaturi

Lopputulos
• Ajonaikainen lataus toimii oikein
• Starttiakku ei tyhjene
• LiFePO4 latautuu turvallisesti
• EBL toimii kulutusjakokeskuksena
• Verkkolaturi ylläpitää akustoa ilman float‑ylilatausta
• Järjestelmä on pitkäikäinen, turvallinen ja huoltovapaa

Timo, kävi juuri niin, että nyt pääsiäisenä kun oltiiin 5 päivää reissussa, niin ajon aikainen DC-DC lataus ja a-paneelien puskassa lataus riitti hyvin meille. No, kävi LFP-akku pahimmillaan niin tyhjänä, että jäljellä oli 21 Ah 140:stä, mutta sehän on vielä ”aika paljon”. Joten toistaiseksi en aio hankkia sitä maasähkölaturia. Muuten (ainakin akun BMS:n mukaan) Orion latasi ajossa ”vain” 26-27 A:lla, eli ei täysillä 30 A:lla, joten sekin hyvä. Lämmöt ei kaapeleissa tai Orionin rimoissa noussu yli +46.

Hei,

Uusi jäsen tällä palstalla ja ensimmäinen postaus. En aloita uutta keskustelua, koska tämä ketju sopii hyvin asiaani. Tuli hommattua uusi retkeilyauto (Sunlight Cliff 4x4) ja ensimmäisiä muutoksia olisi Lipo -akun vaihto AGM:n tilalle. Sen verran kurkkasin jo tavaratilaan, että siellä on EBL 33-3 keskus ja WA 121545-3 boosteri. Molemmista löytyy valmiina Lipo asetus. Voisiko olla niin onnekas tilanne, että vaihto menisi ihan heittämällä, kunhan vaihtaa vaan molempiin oikeat asetukset. Keskuksesta AGM -> Lith ja boosterista samoin AGM -> Lithium. Muut boosterin asetukset (C3 ja 45A) voisivat olla ennallaan. Itse akku on keskuksen ja boosterin vieressä. Mitä tulee osaamiseen, niin olen tehnyt jonkn verran sähköasennuksia ja harrastanut elektroniikkaa ym. rakentelua. Jonkun verran tiedän myös sähkötekniikan perusteista, joten uskon suoriutuvan tehtävästä (koulutus sähkötekn. DI). Myöhemmin olisi tarkoitus hommata myös invertteri ja sekä paneelit katolle.

Kiitos erittäin asiallisesta ja tietorikkaasta ketjusta!

Tapsa

WA121545-3 on periaatteessa samanlainen kuin meillä (v:n 2020 Sunlight I68), joka sekin osaa ladata litiumakkuja. Liittimet ovat erilaisia kuin meillä, mutta ei sinun tarvitse niille tehdä mitään. EBL33-3 -mallista keskusta en löytänyt Lippertiltä enkä netistä muutenkaan, mutta ei sillekään tarvitse muuta tehdä kuin vaihtaa latausprofiili. Minun piti hankkia erillinen maasähkölaturi litiumakulle, mutta hyvä puoli asiassa on, että siitä (Victron BlueSmart 12/30) löytyy säätömahdollisuuksia vaikka lampaille syöttäisi. Käytän Victronin oletusprofiilia litiumille vain silloin kun edessä on useampia päiviä ilman latausmahdollisuutta. Muuten käytän omatekoista profiilia, joka pitää akun n. 80% latauksessa. Jos nykyiseen hupiakkuusi tulee lämpötilan mittausjohto, voit purkaa sen kokonaan pois tai ainakin kunnolla suojata liittimen. Lämpötilakompensointia käytetään vain lyijyakuille. Yksi asia, joka DI-koulutukseen ei ehkä kuulu, on että asuntoautoissa täytyy käyttää hienosäikeisiä kaapeleita ja kaikki kaapelinpäät pitää holkittaa. Näin sanoo Nörttikaravaani-niminen tubettaja, enkä näe mitään syytä epäillä hänen tietojaan. Litiumakuissa on yleensä 8mm naaraskierteet, joihin kaapelin päätesilmukat kinnitetään vastaavilla pulteilla. Jos et halua vaihtaa kaapelin päitä, voit ostaa 8mm kierteillä varustetut lyijyakkujen napoja vastaavat navat.

Ja tervetuloa yhdistykseen ja foorumille!

Kummallista ettei 33-3 mallista löydy manualia. Suhtautuisin suurella varauksella ko. mallin LiFePO4 latauskäyrän sopivuudesta. Onko sulla auton omistajana kattavat käyttöohjeet laturille?

Kokemusta on tuttavan 2025 mallin autosta jossa on EBL 227 laturi. Laturissa on litium-asento, mutta tarkemmalla tutkimisella huomaa sen asennon olevan aivan sama kuin gel asennossa. Vain kirjoitus laturin etuosassa on muutettu. Absorptioaika on 16 tuntia. Jos mallissa 33-3 on sama tilanne en käyttäisi sitä latukseen.

Tässä linkki mallin 227 manualiin. Saa nähdä kuinka uusittu sivusto linkin näyttää, ja katoavatko rivivälit

https://res.cloudinary.com/lci-cloudinary/image/upload/v1694803226/lippert-eu/support/power-on-board/pdf/anleitungen/911/9110268/8110268_2021-08-06_EBL227_BA_DE.pdf

---

Kiitos molemmille vastauksesta. Tuo monisäikeisyys ja holkitus on tuttu juttu. Manuaalit tuli mukana Saksan kielisinä. Tuo litiumprofiilin jännite on 14.6V kun AGM:lle se on 14.7V, eikös tuo jännite ole ihan oikein? Absorptioaika on tosiaankin sen 16h jonka jälkeen tiputetaan 13.8V. Minkä ongelman tuo 16h aiheuttaa, eikös akun BMS hoida ylilatautumisen?

Litiumakkua ei kannattaisi pitää 100% latauksessa tarpeettoman pitkään. Tästä voi aiheutua kahdenlaisia ongelmia. Yksi on ”lithium plating” eli litiumionien pelkistyminen metalliseksi litiumiksi anodin pinnalle (kun pyrkimys on että litiumionit imeytyisivät anodin sisään). Tämä heikentää akun kapasiteettia. Toinen ongelma on dendriittien eli metallipiikkien kasvaminen elektrodilta toiselle. Jos dendriitti puhkaisee elektrodien välisen erotinkalvon, tuloksena on oikosulku ja akun kuumeneminen.

BMS on kuin puskuri junaradan päässä: äärimmäinen hätäjarru, joka estää akun akuutin tuhoutumisen, mutta ei suojaa hidasta degeneroitumista vastaan.

Litiumakkua ei kannattaisi pitää 100% latauksessa tarpeettoman pitkään. Tästä voi aiheutua kahdenlaisia ongelmia. Yksi on ”lithium plating” eli litiumionien pelkistyminen metalliseksi litiumiksi anodin pinnalle (kun pyrkimys on että litiumionit imeytyisivät anodin sisään). Tämä heikentää akun kapasiteettia. Toinen ongelma on dendriittien eli metallipiikkien kasvaminen elektrodilta toiselle. Jos dendriitti puhkaisee elektrodien välisen erotinkalvon, tuloksena on oikosulku ja akun kuumeneminen.

BMS on kuin puskuri junaradan päässä: äärimmäinen hätäjarru, joka estää akun akuutin tuhoutumisen, mutta ei suojaa hidasta degeneroitumista vastaan.