Apuakku -> invertteri -> lohkolämmitin

Tulipa mieleen tällainen viritelmä talven varalta. Otetaan täyteen ladattu apuakku, kytketään siitä sähköt riittävän tehokkaan (1000 W) invertterin kautta lohkolämmittimen pistokkeeseen ja lämmitetään moottori sillä, jos tolppasähköä ei ole saatavilla.

Mitä sanoo viisaat: toimiiko, onko järkeä, jne.

Olisi ainakin halvempi paketti kuin Webasto, ja antaisi jonkinlaista lisävarmuutta käynnistykseen (kovilla) pakkasilla.

Kai se hiukan voisi moottoria lämmittää, eri asia sitten on että vaatisi aika ison apuakun jolla ei olisi muuta käyttöä kuin moottorin lämmittäminen.

Ei aivan mahdoton idea mutta hiukan samaa luokkaa kuin kaverilla joka iloisena kertoi kuinka hän on toteuttanut ketjun apuakku->invertteri->akkulaturi->apuakku ja melkein keksinyt ikiliikkujan. Jokin systeemissä kuitenkin kuulemma mättää... mot

Olen itse käyttänyt kovilla pakkasilla vesikeskuslämmityksen lämmönvaihdinta moottorin lämmittämiseen. Sillä lämpenee puolessa tunnissa. Alden oma l- vaihdin on tehokas, mutta aika arvokas. M- auto pysyy sillä lämpimänä ajon aikana ja kaasua säästyy. Lämmönvaihtimen voi tehdä itse tai ostaa niitä valmistavasta firmasta eikä vaihtimen kytkeminen ole kovin vaikeaa.

1000W invertteri maksaa aika paljon. Jos hupiakku on jotain 150 Ah luokkaa ja hyvin ladattu, niin siitä voi saada pakkasesta riippueen jotain 100 Ah verran hyötykäyttöön. Karkeasti 1askien 150 Ah akusta saisi parin tunnin ajan virtaa 500 W lohkolämmittimelle ( 2h x 40A x 12,5V ) tai tunnin 1000W lämmittimelle. Vaatii paksuja johtimia ja luotettavaa asennusta kunnon sulakesuojauksella.

Itse en ryhtyisi em. ratkaisuun, ellei nyt sitten ole muutakin tarvetta isolle invertterille. Runsaat hupiakut on aina paikallaan.

Jos sinun verme omaa vesikeskuslämmitysjärjestelmän laita ihmeessä lämmönvaihdin, se on kevein ja edullisin sydseemi . . .

Kiertele ja kahtele . . . netistäkin löytyy helposti lämmönvaihtimia jotka voi "soveltaa" tuohon käyttötarkoitukseen . . .

Mielikuvituksen käyttä ei ole kiellettyä . . .

Jari

Ps. Voin kun ehdin ettiä käyttötarkoitukseen soveltuvaa vaihdinta . . .

Akkusähköllä lämmittäminen ei mielestäni ole oikein viisasta. Akusta voi lämpimänä saada/ottaa vähän tyypistä riippuen 50 - 70 % kapasiteetista. Kun akku kylmenee sen luovuttama energia vähenee. Lisäksi isot akut vielä vähentävät muutoinkin moitittua pientä kantavuutta, ne kun painavat tyhjänäkin kauheasti.

Otetaan 100 Ah akku siitä voi hyvässä lykyssä uutena saada 60 Ah lämpimänä, jonka jälkeen se on äkkiä ladattava jotta levyt pysyisivät kunnossa. 60 Ah x 12V saadaan 720 Wh eli watti tuntia (700 W koko tunnin ajan). Tämäkin olettaen että hyötysuhde on 100%, jäänee kuitenkin suurien virtojen (120A) aiheuttamien häviöiden vuoksi alle 80% (arvio).

Kokemuksesta tiedän ettei Fiatin 2,8 turbo tunnissa paljoa lämpene lohkolämmittäjällä. Sen sijaan eberi tai webasto 5 kW lämmittää tunnissa autoakin ja moottorin puolessa tunnissa niin, että ikkunat pysyy sulana. Suosittelen, oma kokemus nyt kahdesta autosta joista toisen kanssa ensin sinnittelin yhden talven ilman saituuttani. Talvella ei ole mukavaa olla ilman, voin vakuuttaa.

lämmittimeltä autonmoottoriin ilman mitään lämmönvaihdinta ? ?

Saman pakkasenkestonhan omaavaa glykolia on kummassakin järjestelmässä, joten T-haarat, väliletkut ja sulkuventtiilit ostoslistalle ja Priimuksen kietopumppu ( tai joku vastaava kiertopummppu ) kierrättään "litkua" jos ei asunto-osan oma pumppu jaksa "litkua" kierrättää . . .

Onko toivoton yritys . . . .

Jari

Ps. Tuli tuossa mieleen tuollainen kokoonpano kun kattelin tuota lämmönvaidinta, ovat tyyriitä . . . jos ei satu saamaan jostai "rompetorilta" sopivasti . . .

Pieni ongelma voi tulla siitä että auton jäähdytysjärjestelmässä pitäisi kai olla ajaessa pieni ylipaine, ainakin nuo jäähdyttäjänkorkit on ymmärtääkseni tehty niin että nesteen lämmetessä ja laajetessa ne ei päästä heti paineita pihalle. Kuumissa olosuhteissa ja kovassa ajossa neste kiehuisi herkästi jos ei tuota lievää ylipainetta olisi.

Vesikiertolämmityssysteemeitä en tunne mutta kuvittelen että ne on tehty avopaisunnalla ja helposti taitaisi lähteä nesteet pihalle jos moottori pääsisi ottamaan vähän lämpöä. Muuten kai ei mitään estettä olisi yhdistää noita nestekiertoja. mot

Niin se on että vedet on pidettävä erillään. Paine- eron lisäksi toinen syy on, että useimmissa vesikeskuslämmityksissä vedenpinnat eivät ole samalla tasolla moottorissa ja asunto- osassa. Yleensä niin päin, että moottorin vedet on selvästi alempana kuin asuinlämmityksen ylimmät nestetasot (esim. etulasin alapuolen lämmitys tai alkovi).

Edullisen lämmönvaihtimen pystyy rakentamaan muutamalla kympillä, max satkulla, jos pillit pysyy kädessä ja peukalo on paikallaan. Teräsputkilon sisään "kääritään" n. 10-12 mm kupariputkesta kierukka, mikä on osa moottorin jäähdytysletkuja. Putken vaipassa on lämmitysvedet vedet. Nopeutta saa pienellä kiertopumpulla, mikä ei ole välttämätön kun liittää kierukan alavesiletkuihin. Lämpö vaihtuu molempiin suuntiin.

Mutta jos järjestelmää ei käytetä ajon aikan . . . . Ei pitäis olla paineiden/korkeuserojen suhteen ongelmaa . . .

Sillä se korkeus ero (paine) jonka alkovi saa aikaan ei ole mitää harmia moottorin puolelle päinvastoin voi olla että moottorin puolella on lievä ylipaine vaikka se on kylmä . . . Oisko noin ? ?

Tuo kirottu paino ongelma tulee vastaan jos laitetaan pikkasen kiloja sinne/tänne . . . Ei mahu muuta kuin tekniikka sisälle mukaan, immeiset tulee taksilla perästä . . .

Jari

Voihan se olla niinkin tai sitten ei. Riippuu paisuntajärjestelmän rakenteestakin (uudet/vanhat systeemit). Ainakin moottorin lämpöjen hyötykäyttö jää saamatta yhteisillä vesillä.

Vaikka ne painot on tärkeitä, niin ei saisi olla kiinni muutamasta talvella elintärkeästä kilosta - siis saako koneen käyntiin vai eikö saa ja miten se kuluu ilman esilämmitystä. Jättäisin ennemmin vaikka vararenkaan pois kotimaassa liikkuessa kuin lämmönvaihtimen. Siitä tulis jo paljon enempi "säästöä" kiloissa.

Eipä oo vesikeskuslämmitystä mun Challengerissa.

Mites nämä leirintäalueiden sähkötolpat muuten, saako niistä ottaa sähköä lohkolämmittimeen ilman erityistä lupaa vai onko varminta ensin kysyä vastaanotosta?

5 kW eberi painaa alle 3 kg (+ letkut), ei liene ongelma massan suhteen vaikka massa ongelmaa ei voikaan väheksyä.

Olematta LVI-insinööri olen kuitenkin varsin skeptinen nestejärjestelmien yhdistämiseen ilman välissä olevaa lämmönvaihtajaa.

Lähes voittamaton järjestelmä syntyy eberin/webaston ja lämmönvaihtajan yhdistelmästä, ilmalämmityksen haltiana voin vain kadehtia.

Eräissä integroiduissa saksalaisissa Liner- luokan m- autoissa on jo tehtaalla lisätty Webasto huolehtimaan etuosan lämmityksestä Alden vesikeskuslämmityksen tueksi. Tehdasasennuksissa lämmönvaihdin yhdistettynä moottorin lämpöputkiin on yleensä kuitenkin tilattava erikseen ja mm. siinä ulkomitoiltaan pienessä Alden vaihtimessa on tehoa 7000 W. Kierron parantamiseksi on lisätty myös oma kiertovesiumppu, mitä käytetään vain silloin kun moottoria lämmitettään. Muulloin asunto- osan pumppu huolehtii termostaattiohjattuna lämpöjen vaihdosta ajossa.

Muistelen em. järjestelmän maksaneen tehtaalta tilattuna 400- 500 e luokkaa. Painoa viritykselle tulee muutama kilo (lisäletkut, vaihdin ja pumppu).

Ainakin moottorin lämpöjen hyötykäyttö jää saamatta yhteisillä vesillä.

Miten noin aattelet ? ?

Kiertäähän ne litkut toisatikkin päin . . . Jos ne paineet ny pysyy "toleranssissa" . . .

Jari

moottorilämmityksen erikseen . . . .Jollet ole kausi/vuosipaikkalainen ja maksat kuluttamasi sähvön "mittarin mukaan" . . . .

Jari

Jari hei! Ei se auton moottori ole mikkään keskuslämmityskattila. Mites luulet saavas ees moottorin lämpimäks talavela, ku pittää lämmittää koko kiinteistö? Ja ajattele, miten juluma vesimäärä siinä pitäs lämmittää...

Mites aiot paineistaa koko systeemin? Jos et paineista, ni aikas herkästi saattaa kiehahtaa koko skördä!

Ei onnistu, laulaa Eino Grön.

Kuolleena syntynyt ajatus, mutta sinänsä hyvä, sillä voihan sitä spekuloia tämmöselläki aiheela. Ihan vaan ajan kuluksi. ☼ ☼ ☼

Ehkä sivuaa hieman aiheesta,mutta olen pohtinut oman autoni moottorin lämmittämistä ilmalla.Kun on tuo puhallin eberi. haarottaisin eberin putkesta letkun konehuoneeseen ja siihen sulkuläppä väliin,ettei menisi kuumaa ilmaa koko ajan harakoille.Rekka-auton pakokaasulla näin kerran rahtarin lämmittävän henkilöäutonsa moottorin kovalla pakkaskelillä.15min oli letku rekan pakoputkesta diisseli passatin pellin alla ja passatti lähti kuin palmun alta käyntiin.Luulisi eberissä olevan samanverran potkua.Vai onko tämä idea sarjassamme "ja sitten mä heräsin"laatua?

Ei nämä uuvet pidä itteesäkkään lämpimänä, Weba pyörii että pysyy kuski ja moottori lämpimänä.

Mutta nuot vanhat mallit onkin asia erikseen, ei ole pahemmin paineistettu jäähdytysjärjestelmä ja lämpöö piisaa vaikka muille jakaa . . .

Itellä työkaluna Pökötti 2.8 HDI ( sama ku hiivatti tai sitikka ) ei oo liiemmin lämpöö jakaa, hyväkö hyttiin piisaa lämminhenkäys.

Niiltä osin totta puhut Matti . . . Kuolleena syntynyt ajatus on uusiin vermeisiin . . . .

Jari

Ps. Ja varsinki ilmalämmitteisiin mahdoton yhtälö . . .

Vanha Skodani (ajoin Skodalla silloinkin kun se vielä oli sosiaalisesti kolmannen luokan ajopeli) hyytyi kerran kaverin pihassa 30 asteen pakkasessa eikä suostunut lähtemään käyntiin. Siinä ei ollut lohkolämmitintä. Pyysin kaverilta lainaksi sähköjohtoa ja parin kilowatin lämmityspuhallinta. Se moottoritilaan ja luukku kiinni (juu tiedän kyllä ettei tavallista lämppäriä saa käyttää autossa mutta hätä ei lue lakia).

Kahdenkymmenen minsan päästä sanoin vaimolle että nyt lähdetään ajelemaan, kaveri siihen ettei varmasti lähde! Ei tuntunut pakkanen, niin hurahti nätisti käyntiin.

Kun bensakoneessa saa kaasarin ja imusarjan lämpimiksi ollaan jo voiton puolella.

Rekan moottorista kyllä tulee hukkalämpöä ihan eri tavalla kuin eberistä tai muista ilmalämmityssysteemeistä. Ja ehkä pitäisi suunnata kaikki puhallus konetilaan että isohko motti lämpenisi. Mutta voisi kai se jotenkin auttaa.

Niin Pentti, kaikesta huolimatta tuon pitkän kertomuksesi varsinainen sanoma jäi hieman epäselväksi. ☼ ☼ ☼

Älä ole, Matti, niin nekatiivinen. Onhan autossa termostaatti. Onhan? Se lirauttaa jähdytyskiertoon vasta sen liian lämmön. Sama kai se on jäähdyttääkö sen pattereilla vaiko syylärillä.

Tiäkkö kaima, että jos lämmityskiertoon laskettas vettä vasta sitte, ku moottori on saavuttanu käyntilämmön ja termostaatti alakaa raottummaan, ni olishan meilä holotna talavikeleilä ajellesa!

Mulla ainaski alakaa Fiiatisa tullee kennosta lämmintä, vaikka moottori ei oliskaan saavuttanu vielä termostaatin asetusarvon mukasta lämpötillaa.

Kyllä se moottorin jäähytyskierto ja lämmityslaitteen kenno toimivat osittain rinnakkain. Ylleensä vesipumpulta lähtee termostaatin alta (siis kuumalta puolelta) semmonen oma oksa sinne lämmityskennole. Eli ovat siis rinnakkain kytketty moottorin ja kennon vesikierrot.

Tiijän, paitsi että Fiiatin lämmityslaitteesta ei kovin lämmintä tule, vaikka termostaatin asetuslämpötila olisi jo ohitettukin. Minulle on kerrottu, että ilman lämmönvaihdinta olevan patterikierron alkuun laitetaan oma letkutermostaatti, joka hoitaa tämän ongelman.

Piirrästä kaima kaavio siittä sun kytkennästäs, ni mie sitte kommentoin. ;)

Vois onnistua jos laittaisi syylärikiertoon ja ilman asunto-osan omaa lämmityslaitetta.Silti täytyisi vaihtaa kaikki patterien väliset letkut ja klemmarit.

Kuten jo aiemmin totesin: "Ei onnistu laulaa Eino Grön"!

No, mitäpä minä sitten piirtämään, kun olet jo kantasi ratkaisut. Naapurin omatekoisessa Mersussa sellainen oli Primuksen kanssa ja onhan täälläkin sellaisesta kirjoitettu.

Ei tainu olla ihan viimistä vuosimallia se naapurin Mersu? Ja olihan ennevvanahaan kuorma- ja linja-autoisa hoiettu ohojaamon ja matkustamon lämmitys moottorin pakokaasuillaki! Ei kai siinä mittään.

Mersu oli jo hieman iäkkäämpi. Se ei mennyt kaupaksi kokonaisena ja myytinkin sitten tarvikkeiksi purettuna.

En usko, että on toteutettavissa. Jos lämmitin ottaa 500 W, virtaa on 12 V puolella semmoiset 40 A. Eli piuhat invertterille pitää olla sen mukaiset, ja sittenkin taitaa akku joutua koville. Veikkaanpa, ettei hupiakku moista kestä kovin pitkään. Starttiakkuakaan ei ole mitoitettu pitkäaikaiseen käyttöön noilla virroilla. Lämmönkehitys on pakosti liian suuri. Joku trukkiakku saattaisi toimia, mutta sitten ei enää voi puhua säästöstä Webastoon verrattuna.

Nii saat apuu tuon hetkenkuluttua esiin tulevan ajatuksen alas . . . jos se on susi . . . .

Laitetaan tuonlainen lämmitin lämmittämään piironkiauton moottorin glykoleja . . . . On himpanverran halavempi kuin veba . . . . Voihan tuolla lämmittää muutaki kuin vain puhdasta vettä ja eihän tuo glykoliliuos oo kovin "likasta" . . .

http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lis%E4tiedot_tilaussivu.asp?tunnus=122080

http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/Lis%E4tiedot_tilaussivu.asp?tunnus=121510

Ja pääsivu mistä löytyy jos ei nuot etellise pelitä: http://www.vapaa-aika.com/asp_sivut/304G.asp.

Jari

Ps. Voip olla kevyempi ratkaisu kuin veba . . . . . Ja ainaski halvempi . . .

Kommenttii . . . tai konjakkii . . .

Jari

Mutta jäitä hattuun: Asuntoauto varustettu vesi Webastolla Lämmityksen voi ohjata hanoilla

Auto on alkujaan rakennettu täyspaineistetulla patteriverkolla Onhan se ollut nuoruuspäivinään linja-auto.

Tähän alkuperäiseen Akku - Invertteri - Lohkolämmitin en usko, millä se ladataan käynnistyksen jälkeen ettei se halkea pakkasessa? Eikä se akku muutenkaan tommoista käyttöä kauan kestä. Jos on sähköä akun lataukseen on sitä myös lohkolämmittimelle: kunhan ottaa oman mittarin kautta ja sammuttaa kopin lämmityksen siksi aikaa. niinkaj

Kyllä Kaj on tosiaan niin kuten sanoit, ettei tyhjentynyttä akkua saa helposti ajamalla latinkiin. Ei vaikka olisi 200 A laturi nokalla. Vartin ajon jälkeen kun akun jännite on noussut normaaliin noin 14+ Volttiin virta putoaa välille 3 - 6 A riippumatta laturin tehosta (vakiojännitelaturin ominaisuus).

Jos halutaan ladata se käytetty 50 Ah akkuun 80% hyötysuhteella ajamalla 5 A virralla täytyy Hesalaisten käydä joka päivä Oulussa jotta akku pysyy tämmingissä. Taitaa tulla sähkölle hintaa äkkiä yhden Eberin verran.

Lohkolämppäri on jokamiehen apukeino joka auttaa, Eberi/Webasto on herrasmiesten keino lähteä paitahihasillaan 30 asteen pakkasilla. Kaikki muut keinot ovat propelihattuisten haihattelua, mielenkiintoisia tosin, aivan kuin parhaasta komediasta.

Haihattelunahan löytyy probellihattuisille myös kaasuversiolämmitin mallia Primus 2400

Oikeastihan tuo laite on työkonelämmitin. Sellaisia käytetty mm. metsäkoneissa, traktoreissa jne.

No elä nyt Jari kokonaan hermostu. Tullaan ku kerittään. Ei tuolta Välimeren rannoilta ihan hetkesä pyörähetä tänne.

Mutta tuo sun iteas on ihan miettimisen arvonen. Jos käsitin oikeen tai siis lainkaan, ni sie ajat tuosa takkaa semmosta moottorin lohkolämmittimen korvaavaa systeemiä, vai? Siis ilimalämmitteisseen piironkiin, misä ei voi patteriveelä lämmittää moottoria lämmönsiirtimen kautta. Tuomosen pannun vois varmaan kytkeä rinnan moottorin lämmityskennon kans. Siihen vaan oma kierrätyspumppu sitte sarjaan tän pannun kans. Tilavuus vaan ei tarttis olla tuota kymmentäkkään litraa. Olis joutusampi.

PS: En lähe ostaan haulikkoa... ☺ ☺ ☺