Euramobilin lattia?

Noinhan se on. Merkistä riippumatta matkailuautoissa ojaamo osa yksinkertaisine ikkunoineen muodostaa lähes yhtä suuren lämmönhukan kuin asunto-osa lämpöeristeisine seinineen ja kaksinkertaisine ikkunoineen. Jostain syystä useimmat matkailuautovalmistajat sijoittavat lämmityspannun lämpöteknisesti katsottuna väärään paikkaan, taakse, takapyörinen väliin tai jopa niiden taakse. Näissä tapauksissa lämpöä ei "hataraan" etuosaan saada ilmalämmitysmenetelmällä täysin riittävästi, koska putkessa kulkiessaan ilma luovuttaa esim. 80 asteen lähtölämpötilastaan noin 10 astetta jokaisen metrin matkalla putkessa kulkiessaan.
Ohjaamoon pukkaa lämpöputkesta noin 40 asteista ilmaa, sen lämmittämiskyky on varsin olematon.

Jotta tuo matkailuajoneuvon osto ei olisi aivan niin tuurin kauppaa, haluaisin vielä tarkentaa...

Auton ostoa kun suunnittelen, on mielessä pyörinyt tuollainen Sport Euramobil, noin 6 -metrinen ja vuosimallia 2002-2005 Mersun alustalla. Niitä ei varmaan ole montaakaan Suomeen tuotu. Muutaman neuvon vielä haluaisin.

Puhut lahovaurioista ja oletan, että se tarkoittaa, että kattokulman takana ja asunto-osan etukulman muodostaa kulmapalkki, joka on siis puuta. Miten seinät ja katto on liitetty toisiinsa? Onko jonkinlaisesta ruuviliitoksesta tiivistyskitteineen kysymys? Onko päällä vielä joku kulmalista pittämässä saumaa?

Onko se etupystypalkin kosteus yläkautta valumalla tullut vaiko sieltä alakulmasta kotoisin?

Kumpi lienee pettänyt,lasikuidun reuna halkeamalla vaiko kulmaliitos vääntymällä tms.?

Nykyiset mallithan tehdään kokonaan toisin. Kulmissa vaaka- tai pystysuunnassa ei ole käytetty enää lainkaan ruuveja eikä puuta. Liitokset on tehty kuten lentokoneteollisuudessa liimaamalla ja paisuttamalla vaahto. Kulmat ovat alumiiniprofiileja, joihin muodostuu myös puristava liitossauma.

Olisiko kyseessä pahoista pahin eli lasikuiturutto ? http://www.hempel.fi/Internet/inefic.nsf/vHEMPELDOC/AD3498C38F13A0890C256C15007C0907?OpenDocument&1 @rami

Eli vielä kerran :Katto on tuon ikäisissä euroissa valmistettu siten että ylimmäisenä on IRTONAINEN levy.Osassa malleissa se on alumiinipeltiä ja osassa lasikuitulevy.Nyt niissä malleissa jossa tämä kattomateriaali on taivutettu osaksi takaseinää ja katon ja takaseinän liitos on noin 20cm takaseinän puolella ,pei tettynä al.listalla on lasikuitulevyssä ilmennyt halkeimia johtuen tästä taivutuksesta!Niitä lasikuitulevyjä on vaihdettu takuuseen täällä pohjoisessakin varmaan kymmeniä eli paljonko koko maassa on vain EURAN tiedossa!Tietysti kun levy on vaihdettu VIKA ON POISTUNUT!! Etukulmien lahovauriot johtuu huonosta koste ussuojauksesta ja käsittelemättömistä puuosista joihin kosteus yleensä päässyt ALHAALTA päin.Lasikuitu itse materiaalina ei var maan ole huonoa vaan kyllä EURALLA ainakin on ollut terkoitus säästää valmistuskustannuksista ja valittu väärä materiaali tällaiseen rakenteeseen.Hyvin todennäköisesti näistä EURAN ongelmista suurinosa on korjattu ,mutta kannattaa olla tarkka ainakin niiden "tuontiautojen"kanssa joita ei ole tarkistettu täällä (suomessa)olleiden pakkasten jälkeen ,koska toi katto ongelma ilmeni aina ensimmäisen TALVEN jälkeen.

"Eli vielä kerran :Katto on tuon ikäisissä euroissa valmistettu siten että ylimmäisenä on IRTONAINEN levy.Osassa malleissa se on alumiinipeltiä ja osassa lasikuitulevy.Nyt niissä malleissa jossa tämä kattomateriaali on taivutettu osaksi takaseinää ja katon ja takaseinän liitos on noin 20cm takaseinän puolella ,pei tettynä al.listalla on lasikuitulevyssä ilmennyt halkeimia johtuen tästä taivutuksesta"

Miten suuri tämä irtonainen levy on? Onko se taivutettu suorasta levystä?

Nyt on tilanne, jossa Laukkanen M. on saava minulta anteeksipyynnön. Esiin on tullut aivan uusia seikkoja ja niiden valossa on todellakin asetettava kysymyksenalaiseksi lasikuiturakenteen ominaisuudet tässä tapauksessa. Nyt minäkin rupian uskomaan. Sorry, Mauri!

Hyvä on, etä ilmi tulee uusia ajatuksia ja keskustelu avartaa ja lisää tietoisuutta.

Esitän vielä kerran pahoitteluni Eura miehille jos pahoitin heidän mieltään. Minullakin on ollut tarkoitus vaihtaa,tai oli Eura Mobile,mutta kuten kirjoitin useammat as,autokaupiaat puhuivat näistä ongelmista. Voi tuntua että se kilpilijan auto haukutaan ,että oma merkki menisi kaupaksi mutta minusta se tie tehdä as,auto kauppaa on väärä ja se vielä kostautuu kauppiaalle jos näin myydään jotain. Luultavasti as.auto kauppiaat ovat hyvin tietoisia kilpailijoitten ongelmista ja toivottavasti myös omistaan. Koska jos tekee vaihtokauppaa melkein on pakko tietää mitä ottaa vaihdossa ja mikä on se oikea väliraha. Ei minunkaan Eura Mobilen osto mikään mahdoton ajatus ole, siksi olen kiinostunut ko.asiasta. Virheitä ja puuteita on jokaisessa as,autossa sitä parasta ei ole vielä rakenettu,muuta virheistä oppii,toivottavasti.

Kirjoitit: "Yleensä kaikissa malleissa joissa katto oli auton perästä pyöristetty eli kattomateriaali oli taivutettu takaseinään päin."

Olisitko tässä nyt Pekka sekoittanut nuo muovimateriaalit. Jos kattolevy oli takaosastaan taivutettu kaarevaan muotoon, niin se ei ole voinut olla lasikuitua (lasikuituvahvisteinen epoksihartsi), vaan todennäköisemmin ABS-muovia. Lasikuituvahvisteista muovia ei koskaan taivuteta, vaan se laminoidaan muotoonsa. Lasikuitu kuuluu kertamuoveihin, joiden ominaisuuksia ei valmistamisen jälkeen voi muuttaa. ABS, PP, PE, PEH, PVC jne, kuuluvat kestomuoveihin, jotka voidaan vaikka sulattaa ja puristaa muottiinsa uudelleen. Niitä voidaan lämmittämällä muovata uusiin muotoihin vaikka kuinka useasti.

No joo! Kuka nyt alkaisi uittamaan piironkiaan meressä? Osmoosi voi syntyä vasta vuosikausia jatkuvan vedessä uittamisen jälkeen ja on veneiden vitsaus.

Ei siis ole kysymys osmoosista.

Kyllä se katto on LASIKUITUA .Eli sen vuoksi se juuri murtuu taivutuksesta kun on liian jäykkämateriaali.Se katto on koko auton kokoinen irtonainen levy joka on vain reunoistaan kiinni al.listoilla.Tietysti myös kattoluukkujen yms.kohdalta kiinni muussa kattorakenteessa.Jos menee kesällä katsomaan tällaisen auton katolle on se kuin atlantti myrskyn aikaan eli aaltoilee tosi paljon.Niitä tosiaan on vaihdettu sen verran että kyllä materiaali on tuttua.Pariin ansimmäiseen autoon vaihdettiin jopa ensin uusi LASIKUITULEVY katolle ennenkuin tehtaalla uskoivat että materiaali ei kestä ainakaan SUOMEN TALVESSA.

Enpä uskaltaisi mennä ko. auton katolle sitä pesemään. Adrian ½ integroitua olen käynyt useastikin pesemässä sieltä ylhäältä. Otsaosalle en ole uskaltanut astua kun se ei mielestäni ole lasikuitua vaan jotain muuta. Adrian katto ei taatusti aaltoile suomalaisessa myrskyssä. @seppo

Merkistä ja valmistajasta riippumatta kattolevyn aaltoilu ilmenee enimmäkseen silloin kun aurinko lämmittää kattolevyä ja levy tästä johtuen laajenee. Kattorakenteen runko-osa ei lämpene, eikä varsinkaan laajene samassa tahdissa, joten laajeneminen ilmenee kattolevyn aaltoina.

Samanlaista aaltoilua ilmiötä esiintyy myös alumiinilevykattolevyssä, varsinkin jos se on noesta ja liasta mustunut ja siitä syystä lämpenee puhdasta valkoista levyä enemmän.

Joillakin valmistajilla kattolevy on liimattu koko alalta kattorakenteeseen, tälläinen rakenne estää katon pintalevyn aaltoilua.

Mutta kuten asioilla yleensä, tälläkin asialla on kaksi puolta: Kattorakenteesta irti oleva kattopelti vaimentaa sateen melua asunto-osassa. : )

Viitsitkö vielä Hietala kertoa, onko niissä vanhemman Euran kulmissa joku puuprofiili sisällä, kun puhut lahoamisesta? Mikä on seinä- ja kattolevyjen kiinnitys näihin kulmaprofiileihin?

En jaksa uskoa että koko katto joka on tehty lasikuidusta taivutettaisiin esim:takaosasta lähestulkoon 90 asteen kulmaan että saataisiin takaseinä liitettyä.Tämä kattoelementti täytyy tehdä muotissa jossa on valmiina tämä takaosan taivutus.Siis ensin öljytään muotti jonka jälkeen tulee Celcoat, aine joka tekee sen hienon ja sileän pinnan.Tämän jälkeen laminoidaan lasikuitumattoa riittävän vahvuuden aikaansaamiseksi.Se että millä tekniikalla eristyslevyt kiinnitetään tähän laminoituun ulkokerrokseen ja että minkälaisia vahvikkeita käytetään ja mikä on tämän laminoidun kerroksen vahvuus siitä ei minulla ole mitään havaintoa.Sitten pitäisi laminoida sisäpuoli.Sinne on saatava johdotukset valoille ym.Lopuksi kattoelementti siistitään ja verhoillaan sisäpuolelta.Irroitetaan muotista ja nostetaan valmiissa muodossa jonkun Eura Mobilin katolle.ja varotaan uittamasta rakennetta merivedessä sitähän ei tunnetusti monenkaan perä kestä. Vai mitä Matti ? @rami

Tuntuu uskomattomalta että ei voida uskoa ihmistä joka kuitenkin on ollut asian kanssa tekemisissä useita vuosia ammatikseen. Eli kaikki jotka ei usko miehen sanaa voi mennä katsomaan lä himmästä EURAMOBILISTA jossa näkyy takaseinässä alumiininen poikkilista n20-30cm ylhäältä päin mitattuna.SE ON NIIN KUIN OLEN KIRJOITTANUT YHTÄ LASIKUITULEVYÄ tai jos on vaihdettu al. peltiä.JA SITÄ EI OLE LAMINOITU MIHINKÄÄN KIINNI VAAN ON IRTO LEVY!!!!Seinissä on rakenne erillainen eli siellä on ulko ja sisävaippa kiinnitetty toisiinsa uretaanivaahdolla mutta runko on jäykistetty puurakenteella.LAHOVAURIOT johtuivat tämän puurun gon väärästä suojauksesta!(valittu väärä aine joka ei tahtonut pysyä puun pinnassa.)

Ilman muuta me Pekka uskomme sinua. Tässä tapauksessa ei siis ole ollut kysymys lujitemuovin pakkasominaisuuksista, vaan lujitemuovin käytöstä sille täysin soveltumattomassa kohteessa. Kuten olet kertonut, niin tehtaankin ratkaisuna oli materiaalin vaihto tähän kohteeseen sopivampaan.

Lujitemuovikin olisi tuossa kohteessa kestänyt, jos se olisi valmistettu muotissa lopullisen muotoonsa. Nythän oli muottina toiminut ihan vain suora levy.

Summa summarum: Syy ei siis ollut lasikuitumuovin, vaan Euran rakennesuunnittelijan.

Hei Pekka hyvä, koita nyt olla pillastumatta. Ei tässä varmaan kukaan ole asettanut uskomisen asiaksi tätä hommaa.

Täytyy vain käsittää, että ei ole erityisen helppo ymmärtää pelkän suusanallisen kuvauksen perusteella, miten joku monimutkainen rakenne on toteutettu. Lisäksi meitä tyhmiä ihmisiä on kokolailla paljon. Minä esimerkiksi en ole vieläkään oikein ymmärtänyt vastauksiasi, vaikka olen yrittänyt mahdollismman tarkalleen muotoilla kysymykseni. Usein parempi tulos saadaan, kun lukee kysymyksen pariinkin kertaan ja miettii vastauksen valmiiksi, ennekuin kirjoittaa.

Sinä olet puhunut kattolevyn taivuttamisesta alas peräseinälle. Ymmärrän kyllä mitä se tarkoittaa. Yleensähän esim veneteollisuudessa ei suoria levyjä taivuteta mihinkään, vaan sopiva kaarevuus laminoidaan jo muottiin. Sen takia Nieminen sitä piti eriskummallisena, eikä sen takia, että olisi epäillyt, että valehtelet!

Ymmärrän etukulmassa, että altapäin pääsee kosteus nurkkapuuhun ja lahottaa. Jees.Tarkoititko, että myös niissä ylkulmissa on kyllästäminen jotenkin epäonnistunut? Kysyin, että onko siellä puuta? Sinnehän ei noin teoriassa ollenkaan pitäisi joutua kosteutta. Kerroit, että taivutettu kattolevy halkeilee mahdollisesti kylmyyden aiheuttamana. Kai se taivutettu kattolevy jollakin on kiinnitetty siihen listaan, joka menee pokittain peräpeilissä. Ruuveillako siis? Jos nyt vielä jaksaisit vastata.

"Kyllä se katto on LASIKUITUA .Eli sen vuoksi se juuri murtuu taivutuksesta kun on liian jäykkämateriaali.Se katto on koko auton kokoinen irtonainen levy joka on vain reunoistaan kiinni al.listoilla."

Kirjoituksestasi saa sellaisen kuvan, että tämä kattolevy on suora levy joka taivutetaan asennusvaiheessa muotoonsa, niinkö?

7 vuotta yhtenä kesänä minäkin näitä kuituhommia tehnyt ;)

Kyllä se varmaankin taipuu, mutta siinä tapauksessa levy ei voi olla paksuudeltaan juurikaan yli millin. Kaksimillisellä ei enää onnistu.

Siksi sitä kysyinkin kun ko. materiaali on 5mm paksua.

No sitten se ei kuitenkaan ole lasikuitua.

Kyllä sitä lasikuitua on monta vahvuutta niin kuin puuta tai metallia yms.Ja kyllä tilanne on niin että se kattolevy on yksi iso suora levy jonka vahvuus on jotain 1-2mm ja on mekaanisesti taivutettu sieltä perästä.Ehkä selventää jos katsoo EURAN pe rää esim.sivulla www.taller-daydo.com/shop .Sieltä löytyy esim. EURA CONTURA 692 ja siitä kuva perästä.Siinä näkyy euran merkin yläpuolella tuo lista minkä alle kattolevy on kiinnitetty.Tietys ti siellä seinänsisällä on puurima silläkohtaan johon al.lista on ruuvveilla kiinnitetty kattolevyn läpi.Aivan sama on tilanne seinien ja katon yhtymäkohdassa siellä seinän sisällä eli siellä on puurakenne johon johon tuo kattolevy on kiinnitetty al.kulma listalla ,ruuveilla ja massalla!Se etukulman kosteusvaurio tosi aan johtui huonosta suunnittelusta (pystyrimanpää oli käytän nössä suojaamattomana ja kaikki tiedämme miten puu imee koste utta sieltä päädystä)Ja osassa autoja tämä pysty muovi jo ka on ohjaamon oven takapuolella on rakenteeltaan sellainen että ei ole kiinnitetty kuin toisestareunasta ja toisessa reunassa on kumitiiviste se aiheutti myös kosteuden pääsyä raken teisiin.

No nyt uskon ja ymmärrän sen listan sekä kiinnityksen puurimaan. Aika lähelle arvasin sen levyn paksuuden. @timo

Vielä mennäkseni vielä siihen materiaaliin kannattaa vastaan väittäjien käydä sivulla www.euramobil.de/_produkte_ab_2006/_contura_serie. html. ja tutkia siellä kohtaa BODY !!

Oisko tuo linkki lähellä:

http://www.taller-daydo.com/shop/index.php?main_page=popup_image_additional&pID=213&pic=0&products_image_large_additional=images/euramobilcontura692_1.JPG

Jari

http://www.euramobil.de/_technik_gb_2009/

Tuotako ?

Jari

En tiedä miksi tuo antamani linkki ei pelitä mutta samaan pääsee www.euramobil.de/_lexikon_gb/ valitsemalla PRODUCTS sitten esim.CONTURA sitten STANDART EQUIPMENT .

Tämäpä mielenkiintoista. Kiitos, Pekka!

Nuo Tervon Jarin linkit ovat vuoden 2009 esitteestä sitä uutta ja ruuvitonta alumiiniprofiilin uriin upotettua rakennetta. Keskustelu on käynyt sitä edellisestä rakenteesta, jossa rakennevirheitä on löytynyt.

Toinen Pekan linkki, jota en ole Googlesta löytänyt lainkaan, kuvaa vuodesta 2006 eteenpäin tehtyä rakennetta. Se on puuton ja ruuviton. Esimerkkikuvissa oli "vanhan mallin" Transitin nokka.

Se keskustelu koskikin siis sitä vanhempaa mallia. Tuossa Pekan linkissä luki "ab 2006", joka tarkoittaa, että siihen saakka. Lieneeköhän hävitetty Internetistä, kun ei enää löydy.

Ilmeisesti siihen vanhempaan rakenteeseen viittaa tämä puisiin kulmatukiin ruuvatut lasikuitulevyt, josta Pekka tässä on kertonut. Rakenne on jouduttu hylkäämään varmaan näiden ongelmien takia.

Lienee siis syytä olla tarkkana ja vaatia kosteusmittauksia ja jos omistaa tällaisen vehkeen, suorituttaa niitä mittauksia ja nuuskia muutoinkin nurkissa.

Jumalauta, aamulla on lähdettävä työterveyslääkärille. Hiirikäden rullan pyörittämisestä on tullut tenniskyynärpää ranteeseen!

metkan näkönen . . .

Kyynärpää ranteessa ;-)))

Jari

Jahas. Juha on siis näitä pijolookian oikkuja, millä on kyynärpää nykysin ranteesa. Ootappa jonku aikaa, ni sulla saattaa olla vaikka napa polovesa. Tai josaki muualaki.

-)

Kyllä klo 17,31 antamani linkki vie suoraa 2006 euran sivuille että sieltä vaan tutkimaan rakenteita .On aivan varma että ei 2009 ole enää samanlainen rakenne kysymyksessä mutta onko se parempi vai huonompi sitä me emme tiedä kuin vasta jonkunvuoden kuluttua !Että sillee!!

on vaikea antaa noita linkkejä, mutta "hyvähyvvyttäni" koetan autella ja joskus jopa onnistunkin löytämään oikean linkin josta on apua . . .

Jari

Moi

Itselläni 2003 eura ja hiukka huolissani seuraan tätä keskustelua. Lähinnä etukulmien- helmojen laho ongelmaa, katto on peltiä. Jos nyt avaan etukulman ja siellä on pehmeää puuta kantaakohan joku taho (tehdas/maahantuoja/myyjä) vastuun tälläisessä tyyppiviassa varsinkin kun tuo 6 vuoden tiiveystakuu mennyt juuri umpeen. Onko kellään kokemusta vastaavista Euran tai muiden merkkien osalta? Voi kyllä olla hankalaa kun maahantuoja nykyään eri kun tämän auton osalta, ehkä suoraan tehtaaseen joutuu olemaan yhteydessä jos pehmeyttä löytyy.

Varsinkin harmittaa koska meidän automme on ollut erittäin hyvä talviauto kaksoispohjan ansoista, hiihtolomalla -30 eikä mikään vesisäiliö jäätynyt, lattiat pysyy lämpiminä vaikka ei ole sähkötolpassa ja tarkeni kalsareissa sisällä.

Pekalle kiitos suoraselkäisyydestä.

tomppa

Se taitaa olla niin, että nuo tehtaiden tiiveystakuut edellyttävät vuosittain tehtäviä kosteusmittauksia. Se on tavallaan ymmärrettävää, koska näillä mittauksilla on juuri tarkoitus seurata mahdollisia ongelmakohtia.

Jos noita kosteusmittauksia ei ole tehty vuosittain, voi olla aika hankala ruveta tehtaan kanssa neuvottelemaan. Kosteusmittauksen hinta vaihtelee jossakin 50 - 100 €:n haarukassa, joten ne kannattaa kyllä teettää, vaikkei nyt mitään ongelmia epäilisikään.