No mulla toi vaunun omamassa on vaunun valinnassa oleellinen asia, toissijainen on max. kokonaispaino, joka on yleensä kiinni käytetystä akselistosta ja rungosta ymmärtäisin, ja sitä rajoittaa max. vetokyky vetoautolla.
Kun suunnittelen uuden vaunun käyttöä käytän apunani mm. Excel-taulua, jonka olen tehnyt sen takia, että saan laskettua vaunun massakeskiön, kokonaispainon huomioiden koukun painon, joka kevittää osaltaan akselipainoa vaunun oslata. Tähän tarvitsee vähintään vaunun kokonaisomapainon, lisättyjen varusteiden painon, mieluummin tarkan, mutta yleensä arvion aisapainosta (yleensä lasken 50 kg) sekä akselin paikan vaunun mitta-asteikolla.
Sitten sijoittelen tavarat, varusteen, vaatteet ja kaasupullot tuohon vaunun mitta-asteikolle painoineen ja niinpä minulla on hetkessä tieto siitä missä on vaunun massakeskiö ja kokonaismassa. Sen kun tietää saa siitä laskettua aisapainon muutoksen ja siitä taas saa laskettua paljonko kokonaispainosta vähennetään aisapainokuormaa jne.
Tiedettähän tämä ei minulle ole vaan hauska harrastus, mutta kun olen aikanani laskenut noita ilma-alusten massakeskiöitä oikein urakalla, on tämä homma niin helppoa, että sitä tekee huvikseen, mielenkiinnosta ja muuten vain ja ottaa siitä sen hyödyn minkä siitä saa.
Vaiva on saada vaunun tiedot riittävän tarkasti viemättä vaunua vaakaan, jotta voi laskea kaikki tarvittavat arvot. Eräs Kabe Briliant oli niin aisapainoinen (n. 100 kg pesusvarustuksella), että siihen tein tuon laksentataulukon ja myöhemmin olen käyttänyt sitä jokaiseen vaunuun.
Hauskaa muuten oli, että vaunun painojen korotuksen muutoskatsastuksessa sain punnittua myös vetoauton ja sain siten tarkan aisapainon ja vaunun akselipainon sekä tarkat kokonaismassat. Tämän punnituksen jälkeen homma oli tarkkaan hanskassa Briliantin kanssa.