Taitaa olla se Geeliakun käyttö kuitenkin as,autoissa ja vaunuissa kyseealainen asia?.
Minäkin olen ajatellut asentaa tuplaakut as.osaan jossa on
jo geeli akku.
Mutta asiaa tutkittuani ,alan olla sen AMG-akun kanalla.
Koska ne oavat halvempia ja soveltuvat paremmin kyseiseen
käytöön?.
Tässä lisä tietoa jos kiinostaa;Aurinkopaneeli- ja invertterijärjestelmiin soveltuvat akut eroavat huomattavasti tavallisista starttiakuista siitä, että niiden tulee kestää useita syviä purkauskertoja. Starttiakkua käytettäessä käynnistyksen yhteydessä akusta puretaan virtaa vain 2-5 %, jonka jälkeen akku latautuu välittömästi uudelleen. Mikäli starttiakkua käytettäisiin energian varastoimiseen aurinkopaneeli- ja invertterijärjestelmässä olisi sen käyttöikä varsin lyhyt.
Tavallisimmat syväpurkausakut ovat avoimet lyijyhappoakut paksuilla lyijykennolilla, geeliakut tai AGM-akut.
Avoimissa akuissa on lähinnä kaksi haittapuolta; niitä pitää huoltaa täyttämällä säännöllisesti vettä sekä akkuhapot, jotka höyrystyvät etenkin nopean latauksen yhteydessä. Happohöryt syövyttävät invertterin elektroniikkaa ja muodostavat palovaaran, eikä niitä näin ollen tulisi varastoida sisätiloissa. Ne ovat suhteellisen edullisia ja puoltavat näin paikkansa aurinkopaneelijärjestelmissä, joissa akut usein pidetään mökin alla tai kuistilla ja säädin sisätiloissa tai erilleen akuista.
Geeliakuissa elektrolyytti on sidottu geeliin, eikä näin ollen pääse vuotamaan. Näin niitä voidaan pitää sisätiloissa, veneissä ja jopa ylösalaisin. Niiden suurin haittapuoli on rajoitettu kyky ottamaan vastaan tai antamaan ulos suuria virtamääriä kerralla, esim. käytettäessä invertteriä tai invertterilaturia. Hieman valmisteesta riippuen, geeliakkua voi ladata ainoastaan C/20, eli 100 Ah:n geeliakkua ei voi ladata 100/20 = 5 amppeeria nopeammin. Nopeissa latauksissa geelissä muodostuu kaasuja, jotka aiheuttavat geeliin kanavia ja halkeamia, niin että sähkön kulku akussa loppuu. Geeliakut soveltuvat parhaiten hitaaseen lataukseen aurinkopaneelilla ja vastaavasti hitaaseen purkaukseen esim. "aurinkopaneelilampuilla" tai kulkuvaloilla, joiden kokonaiskulutus on ainoastaan muutama kymmenkunta wattia. Invertterilaturisovellukseen, jossa latausvirta on 100 A ja antoteho 2-3 kW geeliakku on selkeästi väärä valinta.
AGM-akku on kehittynyt lyijyakku, jossa neste on sidottu lasikuitukankaaseen paksujen lyijykennojen väliin. Niillä on geeliakkujen hyvät puolet ja sallivat tämän lisäksi suuria virtoja. Niin AGM-akuissa kuin muissakin akkutyypeissä on suuria eroavaisuuksia eri valmisteiden ja mallien välillä. Olemme valinneet kaksi valmistetta valikoimaamme; Concorde SunXtender ja CT Leader. Suurin ero muodostuu latauskertojen lukumäärästä, mistä akku selviytyy, joka on suorassa suhteessa akun elinikään. Myös niiden kyky kestää jäätymistä, niiden sisäinen vastus ja sen kautta latauskyky ja itsepurkausominaisuudet ovat erillaiset. Korkea sisäinen vastus tekee sen, että jännite (V) laskee enemmän kovassa kuormituksessa. Näin invertteri, jossa on "akkuvahti" sammuttaa kovassa kuormituksessa itsensä turhaan, kun akkujännite laskee alle kynnysjännitteen. Niin kuin monessa muussakin asiassa tässä maailmassa; sen saa mistä maksaa. Lue enemmän Concorden ja Leaderin AGM-akuista ja niiden ominaisuuksista.
