Missä portit aukeavat meille?

Kanavaristeilyllä:

2=taipale 6=kerma

Käyttäjän lisäys viestiin 1.1.2013 klo 21:09:23 5=varistaipale

1=Vääksy 7=Vaajakoski?

Vääksy Taipale, Varkaus Haponlahti Kerma Varistaipale Karvio Kuusaa?? 8.Paatel?? Kuurna Jakokoski

Matilla kahdeksan oikein!

ja 8. ovat vielä tunnistamatta.

7 Kuusaan kanava?

Ei ole Kuusaa. Vihje: Kanava on venäläisten rakentama.

Käyttäjän lisäys viestiin 1.1.2013 klo 23:21:18

Vie Venäjälle, jos sinne vielä joku haluaa.

Soskua??

Matti, kumpaan vihjeeseen Soskua sopii?

Tuo 7 on mielestäni Kuusan sulku Laukaalla. Erällä Matti J:llä sattuu olemaan osuutensa siihen, että venäläiset rakensi Keitele-Päijänne kanavan josta vuosisatoja oli puhuttu. Ehdotti näet, että maksavat sillä konstin velkojaan Suomelle. Ja se naula veti!

Käyttäjän lisäys viestiin 2.1.2013 klo 08:32:19 Tässä toinen kuva sululta. http://koti.mbnet.fi/ristalo/kuusa1.htm

Myönnettävä, että 7 ja 8 olivat pelkkiä arvauksia, mutta muut kanavat on tullut kuljettua vesitse, joten olivat sikäli tuttuja.

Venäläisten rakentamat sulut ovat samanlaisia. 7. on Paatelan sululta, kuuluu samaiseen Keitele-Päijänne reittiin. Paatela Suolahden ja Äänekosken välillä. Joten 8. on Soskuan sulut Saimaankanavassa.

Käyttäjän lisäys viestiin 2.1.2013 klo 11:23:52 Kuva 7. oli Kuusaan sululta. Kanavassa viisi sulkua.

Wikipedian mukaan tuo Päijänne Keitele kanavan idean isänä pidetään Kalevi Sorsaa. Ei liene ensimmäinen kerta kun päällikkö ottaa kunnian nimiinsä. Muistelen joskus lukeneeni spekulaatiota AIV rehun keksijästä... Suurteollisuus halusi kanavaa, ja Pekka Vennamon johtamassa liikenneministeriössä laskettiin, että 150 vuotta hankkeilla ollut kanava olisi hyvä investointi juuri nyt toteutettuna.

No, eihän se mennyt aivan niin, pääperusteena ollut uitto loppui muutamassa vuodessa. Teollisuuspomojen tarpeet eivät pitäneetkään. Nyt sitten muutama. ...huvivene siitä päivittäin lipuu. Mutta jos teollisuuspomot harrastaa veneilyä, niin. ymmärrän... .

Mitähän se oikeasti maksaisi per vene, jos yksityinen firma hoitaisi kanavan ylläpidon. ? Paljon tosin tulee itsekin kanavien varrella puskaparkkeiltua, niin että onhan niistä iloa caravaanareillekkin, kanavissa on jotain kiehtovaa.

"Kanavareitti ei ole koskaan päässyt asetettuihin liikennetavoitteisiin. Uitot ovat jääneet ennakoitua selvästi pienemmiksi ja ovat vähentyneet viime vuosina entisestään. Vuonna 2004 kanavan läpi kulki enää 18 500 tonnia puutavaraa. Myöskään matkailu ei ole vetänyt odotetusti. Laivamatkailua haittaa reitin matala alikulkukorkeus. Reitin eteläpäässä Jyväskylästä kulkeva risteilyliikenne nostaa Vaajakosken sulutuslukemat lähes 2 000:een, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sen pienempiä sulutusmäärät ovat: Paatelan sululla enää runsaat 700 vuodessa. http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/keitelef.html

Tuosta Keitele-Päijänne -kanavasta vielä. Siihen jos mihin sopii kiinalaisen Sun Tzu:n sanomaksi kerrottu "Voitolla on monta isää, häviöllä ei yhtään."

Suomella oli parhaimmillaan bilateraalikaupan saatavia Neuvostoliitolta n. 600 miljoonaa euroa. Pähkälin, että Neuvostolitto yhtenä maailman suurimmista kanavan rakentajista voisi kuitata velkaansa rakentamalla Keitele-Päijänne -kanavan. Puhuin siitä toimittajatuttavilleni ja he haistoivat siinä uutisen ja niinpä jo muutaman päivän sisällä ehdotuksestani oli juttu radiossa, Keski-Suomalaisessa ja myös TV:n ykkösuutisissa. Tämän jälkeen asia eteni suorastaan hämmästyttävällä nopeudella kun metsäteollisuus vaistosi siinä kaksi tilaisuutta, jatkaa vientiä Neuvostolittoon (se oli ongemissa kaupan suuren epätasapainon vuoksi) ja uittaa puutta halvalla tehtailleen. Ja tottakai Keski-Suomen läänin maaherra ja Keski-Suomen liitto lobbasi asiaa sen kun kerkisi. Oletan, että myös Kalevit oli asiasta yhteydessä keskenään. Silloin vielä hengissä ollut Kymijoen uittoyhdistys oli yksi innokkaimpia asian ajajia. Neuvostoliitosta tuli hyvin nopeasti myöntävä vastaus ehdotukselle ja eduskunnassakin asia hoitui nopeutetussa aikataulussa. Ensin Vennamo esitti suunnittelurahaa ja sen jälkeen tuli muu rahoituskuvio eduskunnan päätettäväksi.

Ajattelin, että hanke toteutuessan omalla logiikallaan johtaa siihen, että Päijänne yhdistetään joko Mäntyharjun kanavan kautta Saimaan vesistöön ja sitä kautta meriyhteyteen tai Kymijoen kanavan kautta suoraan mereen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja siitä Keski-Suomen puunjalostuspaikkakunnat saa maksaa nyt kovan hinnan. Tässä vaiheessa Suomenlahden satamakaupungit heräsivät ja alkoivat jos jollakin syyllä vastustamaan Päijänteen meriyhteyttä. Näin ne sai pidettyä satamiensa suojana tapulikaupunkioikeutensa. Ensin ne olivat paskanneet Kymijoen ja sitten ne vastustuvat sen käyttöä laivaliikeentessä sillä perustella, että niiden jokeen laskemat myrkyt lähtee potkurivirtojen seurauksena liikkelle. Luonnonsuojelu sai toimia likaisen työn perusteeena. Kun kanava vihittiin sain kutsun saapua kunniavieraana vihkiäisiin mutta työasiat vei silloin muualle. Kanavan hinnaksi tuli runsaat 50 miljoonaa euroa eli sillä kuitattiin Neuvostoliitton velasta vajaa 10 prosenttia. Kanavahomma ei tainnut olla Neuvostoliitolle oikein kannattava siitä päätelleen, että koko Neuvostoliitto kaatui urakan aikana mutta Venäjä hoiti sen sopimuksen mukaisesti loppuun.

Tästä Neuvostoliiton velasta Suomessa "huudettiin" aikanaan vähintään yhtä paljon kun nyt noista Kreikan veloista. Niiden takaisinmaksusta tehtiin aikanaan sopimus jossa niille määrättiin kova korko ja tietty maksuaika. Kun Venäjä aikanaan sai taloutensa kuntoon se olisi halunnut maksaa luoton pois etuajassa mutta Suomi ei suostunut siihen koska Venäjän maksma korkotuotto oli suurempi kun Suomen vastaavista lainoista maksama korko.

Aivan hieno täydennys Matilta.

Nyt mietin, että mitenkähän tälläista, suunnattoman arvokasta hieman epävirallistakin tietoa voisi tallentaa ko.kanavan rakentamisen vaiheiden virallisiin historiatietoihin. .... Eipä taida onnistua, ja jatkossakin Wikipediassa Sorsa on idean isä. No, Valco skandaali lokasi mielestäni hieman aiheetta Kalevin elämäntyötä. näillä mennään, ja keula vastatuuleen! ;)

Lisäys: Valcohan oli Wikipedian tietojen mukaan: "Ongelmallinen tehdas

Imatran terästehtaalta vähennettiin näihin aikoihin työvoimaa ja entisistä työntekijöistä yritettiin kouluttaa puhdaselektroniikan työntekijöitä. Teollinen kulttuuriero oli kuitenkin liian suuri eikä uutta teknologiaa opittu riittävän nopeasti."

No, tuo "eri kulttuuri" on mielenkiintoinen haivanto tänä päivänä kun on niin muodikasta puhua -eri kultturien- ...tuomasta suuresta rikkaudesta.

Tämä on yksi osoitus siitä, että historian kirjoitus ei aina ole luotettavaa eikä vallankaan silloin kun lähdetiedot on väärät. Se mitä itse kirjoitin on todistettavissa kun kaikki kolme mainitsemaani toimittaa elää vielä. TV:n ja radion sen aikaisia uutisia on tuskin tallessa mutta Keskisuomalainen -lehti on mikrofilmattuna tallessa. Vaan eipä ole ensimmäinen kerta kun näin on käynyt.