Aurinkopaneeli varjoisalle paikalle

Tässä hieman kehittyneempi versio aurinkopaneelista. Esittelyn mukaan olisi huomattavasti parempi perinteiseen paneeliin verrattuna mikäli paneeliin osuu varjostumia. Jos toimii kuten mainostetaan, olisi tuo hyvä auton katolle. Hinta kolminkertainen, mutta tuotto moninkertainen varjossa.
Youtube testaajan mukaan tuntuu toimivan..

https://m.youtube.com/watch?v=xQShJnxSevY

https://optivolt.com/100-watt-solar-panel

Niin, tuohan oli kokonaisuudessaan vain mainosta. Totuus lie toinen.
Täältä katsele, jos haet laatua järkevään hintaan;
https://www.offgridtec.com/komplettsysteme/solaranlagen-wohnmobil.html

Näyttä olevan ihan peruskamaa koottuna valmiisiin paketeihin. Tuosta on tietysti helppo valita sopiva paketti omaan tarpeeseen.

Kyllä "peruskamaa", mutta toimivaa ilman turhia lupauksia.

Tuon linkkaamasi aurinkopaneelin koko näyttää olevan 530 ☓ 1070 ☓ 35 mm ja teho ilmoitettu 100 wattia.
Jos se oikeasti olisi tehokkaampi kuin muut, niin kai sen nimellinen teho pitäisi olla 300 wattia?
Ehkä tuossa mainostestissä on käytetty vanhantyyppistä paneelia verrokkina uuteen?
Tässä mielestäni parempi hinta/laatusuhde;
https://www.nordmobil.de/index.php/elektrik-1/solarmodule/offgridtec/offgridtec-olp-100w-solarpanel-12v-schindeltechnologie-detail

Itsellä on kokemusta 170 watin monopaneelista sekä nykyisestä 330 watin HC Perc-paneelista (hinta 100€), niin jos katolle sopii, niin kyllä tuossa 330 watin paneelissa on riittävä tuotto myös varjoisissa olosuhteissa.

Kyllä minäkin kaipaan teknistä selitystä tuohon varjotehoon. Kehitystä tietysti näissä tapahtuu vauhdikkaasti mutta pitäisi tietää miten.

Minulla on suunnilleen tuon kokoinen (500x1000mm 300W) yksikide-paneeli ja siinä MPPT Victronin muunnin perässä. Eilen oli pilvinen päivä, maksimi tuotto 15W. Nyt paistaa (etelässä) aurinko loivassa kulmassa, tuotto näyttää olevan 125W, kesällä kotomaassakin päästiin maksimissaan just yli 250W.

Tuosta kannattaa vilkaista tuo video, jossa jannu testaa samantehoisia paneeleita. Videolla näkee miten osittainen varjostus vaikuttaa tehoon. En väitä että olisi parempi, sattu youtubea selaillessa vastaan..

No juu, nyt katsoin videon. Tuo Optivolt on jo lähtökohdaltaan edistyneempi kuin vertailupaneli. Se on jaettu kuuteen lohkoon, poikittaissuunnassa näkyy ylä- ja alaosan sauma. ja lisäksi luultavasti pitkittäisuunnassa ohitusdiodeilla kolme lohkoa.

Vertailupaneli on vain kolmessa lohkossa pitkittäisuunnassa, hieman vanhanaikainen. Kolmilohkoinen pimenee tykkänään jos varjo tulee poikittaissuunnassa. Kuusilohkoisesta ei lähde kuin puolet.

Siinä voi olla itua kun Optivoltin avoimen kierron jännite on n. 48 V, ylä- ja alaosa on varmaankin keskenään sarjassa.

Kaikenlaisia testejä ja suosituksia kyllä löytyy. Tässäkin 2023 vuoden parhaat RV käyttöön. Huvittavaa tekstiä.
https://www.popularmechanics.com/adventure/outdoors/g43341232/best-rv-solar-panels/


Täytyy vähän tutustua tarjontaan ja päättää millainen paneeli tulee seuravaan matkavehkeeseen kesällä. Onko paneeli perinteinen vai ns taipuisa malli, jonka voi liimata suoraan kattoon?

Tämä taitaa olla se uusi termi aurinkopaneelikuviossa "Shingle Cells"
Täällä hieman lisätietoja:
https://www.acsolarwarehouse.com/news/what-are-shingled-solar-panels/

Kyllä mun mielestäni half- cut perc tekniikka on aika kova sana varjostumiin. Heikkoon valon määrään ei tehoa muu kuin tavaran lisääminen katolle.
https://www.solarreviews.com/blog/half-cut-solar-cell-technology-explained

Vertailut ovat todella hepposilla tiedoilla, nettisivuilla viljellään ihmeellisiä sanoja joista ei ymmärrä mitään.

"nettisivuilla viljellään ihmeellisiä sanoja joista ei ymmärrä mitään"

Kysytäänpä sitten apua tekoälyltä (tarkemmin sanottuna Microsoftin Copilotilta):

Antero:
How do shade-tolerant solar panels differ from traditional ones?

Copilot:
Shade-tolerant solar panels differ from traditional ones in their ability to function efficiently in shaded conditions. Here are some key differences:

Half-cut Solar Panels: These are standard, residential solar panels that have had their solar cells partially cut, or “half cut”. Each half performs optimally under different lighting conditions. While one half of the cell is busy gathering energy from direct sunlight, the other half can gather energy from light that’s reflected off surrounding surfaces>1. However, they are more expensive to manufacture and less efficient at converting light into electricity>1.

Shade Tolerance System: Companies like Optivolt have developed proprietary shade-tolerance technology, such as Optivolt Pulse, which delivers up to 25 times more power in the shade when compared to conventional solar panels>2. This system optimizes at the sub-module level and is a drop-in replacement for bypass diodes in traditional panels>2.

Impact of Shading: In traditional solar panels, covering just 1% of the panel can cause a 33% reduction in power output, and 10% shading can cut production altogether>2. However, shade-tolerant panels are designed to mitigate this issue.

String Inverters: Traditional string inverters connect all the panels in an array together, causing the performance of the entire array to be affected by the shading of a single panel3. Shade-tolerant panels overcome this problem by allowing other panels to still produce electricity at their maximum capacity even when one panel is shaded>3.

In summary, while traditional solar panels are less efficient in shaded conditions, shade-tolerant solar panels are designed to perform better under such conditions, albeit at a higher manufacturing cost >1 >2.

Learn more
1 solargearguide.com
2 pv-magazine.com
3 anker.com
4 pv-magazine-usa.com
5 cleversolarpower.com

=====
Tämä ei ollut mitenkään tyhjentävä vastaus vaan enemmänkin leikkimielinen kehotus kokeilla tekoälyä, esim. Edge-selaimessa toimivaa Copilotia. Tekstin joukossa olevat numerot 1 - 5 ovat kirjallisuusviitteitä, mutta kun tällä foorumilla ei voi esittää yläindeksejä, laitoin > -merkin viittausten eteen.

No juu, ei paljon vertailu helpottunut. Mutta indeksit sentään löytyvät ² ⁴ ⁵ ⁸ ⁹ jostain syystä nuo isommat tulee vähän alemmas.

Näin vaikuttaa. Varsin tyytyväinen ollut hc perc -tekniikan 330 watin paneeliin.
Nyt matkavehje vaihtuu ja täytyy miettiä millainen seuraavaan. Katon pintaan liimattava vai muovipalojen päälle tuleva malli.

Levi -11' Kaamosta pukkaa, Aurinko nousee seuraavan kerran 1.1.2024 klo 12.20 siis muutaman viikon päästä. ;)
Mitenkähän mahtaa käyä auton katon lämmön eristeille auringon paisteessa (kestääkö net, sulaako vai palaako) jos panelin liimaa peltiin kiinni.
Kuluma palolla katolla olevan panelin alla on kuiten pieni ilima tila. Luulisin että jäähdytys rako ei haittais, tieä häntä.
Ny just Ei tuu vihriää sähköä taivaalta EI.
Tuommosia mietin pikku pakkasessa, kaamoksella. ;)H

Kyllä ihan tehtaalla laittavat katolle suoraan paneeleita kiinni ja ei kattokaan ole enää pelkästään peltiä, lisävarusteena voi valita, että lasikuitukaton matkavehkeeseen...

Se että joku tekee ensin ei oo tae että asennus tapa on oikia, sen lämmön eriste finnfoamin näkö kulumasta. Paneli kuumentaa joka ainut aurinko päivä - vuodesta toiseen.
Kävin yhellä tontilla hallin tulipalon jäläkeen. 12cm betoni lattia jonka alta ol finnfoam sulanut. Totta finfoamillakin on joku sulamis lämpötila, luulisin niin :/
Sen verran oon laser mittarilla mittaillut panelin pinta lämpöjä, kuuma on.
Paistaahan net mainoksessa munia mustalla konepellilläkin tai saa sitä kokeilla istua aurinko paisteella mustalle konepellille.
Minä en kyllä osta autoa jonka valakiaan kattoon on suoraan liimattu musta aurinkopaneli, ol oikein tai väärin. ;) H

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=finfoamin+sulamispiste Mielenkiintoinen ilmiö tuo, kun ei kukaan ole kai ajatellu moista.
Kuinka sitten kuumentuu aurinkopaneli esimerkiksi etelän lämmössä helteellä.
Tosin noita paneleita lie jo aikasen aikaa ollu noden matkavehkeiden katolla, että onko sitten miten tapahtunnu
Oma kokemus ruskeasta peltikatosta tuossa navetan katolta yli 30 vuuen ajalta, niin se lämpiää, muttei nin kuumaksi, että ei kättä kestä.
Mutta ääntelee hieman kun laajenee, ja supistelee, No tosin siinä ehkä, että se onlautakatossa kinni, eikä alapuolella ole eristystä
Eli miten elävät panelit noiden matkavehkeiden katolla, jos ne liimataan siihen.
Kerran panelikauppias kertoili, että paneli tuottaa eniten kylmällä aurinkosäällä, eli kevät talvella, ja syksyllä, kun suoraan paneliin paistaa Mitä kuumempi paneli, sen huonompi tuotto.
Suunnittelin aikanaan sinne katolle paneleita, niin kertoi, että jätetään panelin, ja katon väliin kunnon tuuletusrako. Noo se hankinta on ollu puolenkymmentä vuotta alakamistavaille valamis homma.
Tp

Eli taas suomalainen karavaanari on viisaampi kuin valmistaja???
Ei kannata sekoittaa rakennuspalossa olevan energian määrää aurinkopaneeli asiaan…

Petteri oikeassa olet, tulipalossa on paljonkin yli +100' tai +200' lämpötiloja.
Mutta.
Lue finnoamin palo turvallisuus tiedote. Finfoamin pehmenemis lämpötila +100' ja sulamis lämpötila +200'. Kuva. ;) H

Lyhykäisyydessään:
Aurinkopanelin lämpö tilan yläpinnan ja alapinnan välinen ero tuottaa sähköä. Minkä suurempi lämpötilan ero sen suurempi tuotto. Kuuma yläpinta + hyvä alapinnan jäähdytys, sen parempi tuotto. Näin oon ymmärtäny panelin sielun elämän, mulla on vara antoo periksiki :) H

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=styroksin+sulamispiste Mitenkähän se, että koska alkoi autojen / vaunujen eristys muuttua villasta, ja styroksista finfoamiin.
Millon sitten alkoi tuo panelien yleistyminen niiden katoilla, niinja kuinka lämpösia nuo panelit on siten suorasa auringon paisteessa helteellä.
Mutta onhan sihen, jos laittaa alle vaíkka alumiiniset koroke systeemit, jotta jää reilut tuuletusraot, ja jos on useampia paneleita, niin niiden väliin raot.
Talon katollahan ei roplemaa, koska alhaaltapäin ylös kulkee ilmavirta katon, ja panelin välissä.
Tp

Ei katon päällimmäinen kerros ole finnfoamia, taitaa yleensä olla alumiinia?
Uretaaniakin saa palosuojattuna.
Uusimmissa on päällimmäinen kerros lasikuitua ja sitten metallia.

Nimpä. Peltihän, tai jokin muu materiaalihan se katolla, ja seinissä, vain sen alla sitten se eristyslevy.
Mitenköhän jos liimaa kattoon panelit, niin niiden lämpölaajeneminen vaikuttaa siihen asiaan, mutta taitavat olla eritavalla kulmapaloila, ja niissä se huomioon otettu.
Miten sitten lie noiden kulkimien valmistajat ottaneet asiaa, koska alunperinhän ei noita paneleita ole ollut katoilla.
Tosin eikai onko koskaan ollu noita vammoja katoissa noiden aiheuttamia.
Kehitys kehittyy, ja näköjään ihmiskuntakkii...
Tp

Voe hyvänen aika. Meinaakko että lämpö pystyy katto peltiin tai lasikuituun, eikä sen alla olevaan lämmön eristeeseen ts finfoamiin. Autoissa pellin tai laskuijun alla oleva tavallinen finnfoam (ei varmasti ole palon kestävää punasta finnfoamia) lämpenee minne lämpenee, mutta toivottavasti ei kutistu aikaa myöten pilalle.
Tämä ol minun kohalta tässä, piste ;)H

Lienet tarkoittanut ”pystyy”=pysähtyy???
Kyllä lämmön siirtyminen ja lämmön heijastuminen on tuttua.
Mut luuletko tosiaan, että saksalainen matkavehkeen valmistaja antaisi valita lisävarustelistaltaan katon pintaan asennettavat aurinkonpaneelit, jos ei olisi tarkemmin tutkinut asiaa? Paneelitekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja uusin asioihin kannattaisi tutustua, niin saattaisi jopa oppia jotain uutta…joku saattaisi jopa olla mitannut mihin lämpötilaan päästään Etelä-Euroopan olosuhteissa pintaan liimattavan paneelin alapuolella…

Mun LMC:ssä katto on lasikuitua. Se on reilut 2 mm paksuudeltaan.

Sen tiedän kotoa ja matka-autosta että hellekeleillä tehot putoavat jopa yli 20 %. Kotona ei koskaan helteellä tule yli 8000 W kun keväällä pääsee 10 000 W:n lukemiin.

Talonkatolla on kuitenkin n 15 sentin tuuletusväli paneleiden ja kattopinnoitteen välillä. Oletko kokeillut paneelin alapintaa, miten lämmin se tuolloin on?
Ei ole itsellä kokemusta noista pintaan liimattavista ja miten ne todellisuudessa kuumuvat alta?

Paljon on juttua taipuvista suoraan kattoon liimatuista paneeleista, eivät kestä paria vuotta pitempään kun jo kuumenevat pilalle. Tämä ainakin kuumemmilla seuduilla, miten lie kotomaan viileässä sateisessa kesässä..
Youtubeen vaikka haku flexible solar panel overheating ja tarinoita piisaa..

Noin 55 astetta paneelin pintalämpötila.
Alta ei mitattu.. ei tuonut tämä opinnäytetyö, muuta tietoa kuin, että jäähdyttäminen ei kannata sähkön tuoton lisäämiseksi, mut veden lämmittämiseksi… tosin mihin sitä lämmintä vettä kesällä tarvitaan?

Yksi näkökulma: Onko auto viileämpi , kun paneelin ja katon välissä on ilmarako eristeenä kuin vanhassa Lantikassa kattorakenteet.

Tämmöinen tuli juuri tilattua:
Offgridtec® OLP 180W Solarpanel 12V Schindeltechnologie PERC hinta 220 sis rahdin.

Nykyisen katolla 330 w HC Perc tekniikalla, mut tilattu paneeli tulee seuraavan matkavehkeen katolle. Tod.näk pitää tilata vielä toinen samalainen paneeli, mut lähdetään tolla liikkeelle.

Posti toi tilauksen kotiovelle ja hieman katselin paneelia tarkemmin.
Aikaisemmat paneelit ovat HC Perc ja tämä uusi Schindel Perc eli half cut (puoliksileikattu) on vaihtunut Schindel (päre/paanu) tekniikkaan… google kääntää hieman mielenkiintoisesti tuon Schindel-sanan, toisaalta ehkä vähän tuo pintaa näyttää paanukatolta?
Liitteenä kuva paneelista sekä tekniset tiedot

Paneelinkuva ei jostain syystä liittynyt, mut tässä se

Liittyi kuva mutta tällä sivustolla jos kuvan koko ylittää jonkun määrän ei tule pikkukuvaa näkyville.

Tuossa selvennystä limitykseen
https://www.solet.fi/tuote/bluesun-bsm415m5-60sb-aurinkopaneeli-perc-shingled-teknologia/

https://scanoffice.fi/tuote/hyundai-hie-aurinkopaneelit/

Näkyy tuottavan 1000 W/ m² max. 25 C° lämmössä. En ole aiemmin huomannut tälläistä arvoa. Limitys säästää neliöitä.

Ei voi tulla lähellekään 1000W/m2. Kun aurinko paistaa suoraan ylhäältä, sen säteilyteho maata kohti on n. 1350 W/m2, mutta ilmakehän läpi kuljettuaan tehosta on jäljellä n. 1000W/m2. Nykyisten kaupallisten paneelien hyötysuhde on parhaimmillaan n. 23%. Tuosta Hyundai-paneelien esitteestä luinkin, että vähän yli kahden neliön paneelista saa tehoa mallista riippuen jonkin verran yli 400W.

Tarkemmin kun lukee, niin tuossa esitteessä 1000W/m2 taitaa tarkoittaa suoran auringonpaisteen tehoa, eikä paneelista saatavaa tehoa.

Meillä vaunussa 1m2 kokoinen nimellisteholtaan 160w paneeli. On toki vanhaa tekniikkaa, mutta siitä saa noin 100w todellista tehoa. Onhan paneelit toki kehittyneet, mutta että nykyisillä sais 10 kertaa enemmän kuullostaa kyllä hieman epäilyttävältä.

Olette tietysti oikeassa, en ajatellut loppuun asti. Laskin oman autoin neliöt, suunnilleen 2,5 m² ja watteja 430.

Talon katolla on 2018 asennettu 5000 W:n kenttä ja toinen 2022 asennettu 5000 W:n kenttä joka on alaltaan 1/3 pienempi kuin vanhempi.

On mielestäni aika mielenkiintoista, miksi teollisten aurinkopaneelien hyötysuhteella on noin 25% yläraja, jota on vaikea ylittää. Tästä tulee pitkähkö tarina, mutta käytännön vaikutus tulee lopussa, jos jaksat lukea sinne asti. Ennen vuotta 1905 fyysikot väittelivät siitä, koostuuko valo hiukkasista vai aalloista. Thomas Youngin kaksoisrakokoe (double-slit experiment) vuonna 1801 näytti osoittavan, että valo on aaltoliikettä. Tässä kokeessa samasta tuleva valo kulkee kahden lähekkäisen raon läpi. Rakojen takana olevalle seinälle ei tulekaan kahta valojuovaa vaan useita vuorottelevia valon ja varjon alueita. Tämä johtuu siitä, että kahden raon kautta kulkeneet valonsäteet siroavat raoissa ja seinälle eri reittejä kulkeneet säteet paikoin vahvistavat ja paikoin heikentävät toisiaan. Myöhemmin 1800-luvulla, kun tutkittiin valosähköistä ilmiötä, jossa valo irrottaa elektroneja metallin pinnasta, huomattiin että ilmiötä ei voi täysin selittää aaltoliikkeellä. Nimittäin valon eri aallonpituudet synnyttivät sähkövirtaa eri lailla valon väristä (aallonpituudesta) riippuen. Mutta spektrin punaisessa päässä oli metallista riippuen alue, jonka värinen valo ei synnyttänyt sähkövirtaa lainkaan. Jos valo olisi (jatkuvaa) aaltoliikettä, vähemmän energiaa sisältävä valon väri voitaisiin kompensoida suurentamalla säteilyn voimakkuutta tai vaikutusaikaa. Näin ei kuitenkaan tapahdu, eikä ymmärretty miksi. Albert Einstein selitti 1905, että valolla on sekä aalto- että hiukkasluonne. Valon "hiukkanen" eli fotoni on eräänlainen energiaa kuljettava aaltopaketti, jonka energia riippuu vain valon taajuudesta (tai kääntäen, aallonpituudesta). Taajuuden pitää olla vähintään niin suuri (eli aallonpituuden niin pieni), että fotonin energia riittää irrottamaan atomista elektronin. Vähäisempi energia ei irrota elektronia lainkaan ja kynnysarvon ylittävä energia menee hukkaan (tai paneelin lämmittämiseen, mikä puolestaan alentaa muodostuvaa jännitettä). Tästä työstä Einstein sai Nobelin palkinnon fysiikasta 1921. Kennon/paneelin valmistaja pyrkii piitä "douppaamalla" (doping-aineilla saostamalla) löytämään sellaisen kynnysenergian, joka maksimoi paneelin tehon ottaen huomioon auringonvalon spektrin. Vain yhdellä aallonpituudella hyötysuhde on maksimissaan. Tätä pienienergisemmät fotonit menevät kokonaan hukkaan ja suurienergisemmistä hyödynnetään vai elektronin irrottamiseen riittävät kynnysenergia. Auringonvalon spektri huomioon ottaen, samanlaisista puolijohderajapinnoista koostuvat kennon hyötysuhteen teoreettinen yläraja on n. 33% (ns. Schockley-Queisser -raja). Vuoden 2023 loppuun mennessä paras laboratorio-oloissa saavutettu tulos oli 26,8%, ja käytännön paneeleilla n. 23%. Periaatteessa on mahdollista yhdistää samaan kennoon useita erilaisia puolijohderajapintoja, mutta käytännössä paljon halvemmaksi tulee ostaa enemmän tai suurempia paneeleja. Kennoja voidaan tehdä muustakin kuin piistä. Esim. perovskiittiä pidetään yhtenä lupaavimmista tekniikoista, mutta toistaiseksi ei ymmärretä miksi saman tuotantolinjan jotkut paneelit ovat kestäneet joitakin vuosia ja toiset tuhoutuvat kosteuden ja/tai UV-säteilyn vaikutuksesta muutamassa viikossa.

Ja se käytännön sovellus on, että paneelien hyötysuhteeseen ei kannata odottaa merkittäviä parannuksia kovin nopeasti. Sellaisia, joista Timo yllä kertoo (2 samantehoista paneelia, 4 vuotta eroa, uusi 1/3 pienempi kuin vanhempi), ei ole odotettavissa.

Siellä ne näkyvät. Vanhassa 21 panelia, uudessa 12. Ulkomitoissa on eroa, uudet ovat isompia. Molemmissa puolissa 5000 W

Onko 5000W markkinointitehoa vai mitattua tehoa?

Meillä kaksi kenttää katolla toisessa 6600 ja toisessa 4150 ja kyllä tulee 10 kWh, kun aurinko paistaa päivällä, mitatusti… invertteri rajoittaa tuohon 10 kWh:n maksimiin. Koko päivän tuotto n 100 kWh maalis-toukukuun aurinkopäivinä. Tammikuussa tuli yhtenä päivänä yhteensä 10 kWh, kun lumet suli pois paneeleiden päältä. Tuo on 20 %:a talon kulutuksesta pakkaspäivänä.

Max. tuotto on 10 096 W. Se lukema näkyy usein, taitaa siihen invertteri pysäyttää.

Lueskelin huvikseni otsikon innoittamana, että minkälaisia kehitysaskeleita paneeleissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana otettu.
Valtaosa kaupan olevista "karavaanari" paneeleista, samoin kuin kotitalojen katolle asenneltavista on edelleen sitä samaa piihin perustuvaa tekniikkaa kuin 15 vuotta sitten. Hyötysuhde n. 15%, parhaimmat lähelle 20%

(hyötysuhde=% määrä paneeliin kohdistuneesta auringon säteilyenergiasta pystytään muuttamaan sähköenergiaksi)

Aivan uusimmissa nyt kaupan olevissa paneeleissa olennaisin muutos on, että paneeleiden sisäisiä kytkentöjä on kehitetty (lisätty) paremmin varjostumia sietäviksi, eli jos paneelin nurkka on varjossa, loppuosa paneelista antaa edelleen ihan täyttä tehoa. Hyötysuhdekin on parhaissa parantunut jopa 30%:iin. Ilmeisesti aloituksessa mainittu optivolt-paneeli jo jotakin tän suuntaista tekniikkaa.

Vanhemman mallisen paneelin ongelmahan on se, että jos osa paneelista on varjossa, katoaa teho melko olemattomiin.

Seuraavana tulossa oleva ja jo nyt testattu kehitysaskel lienee ns. moniliitostekniikka, jossa käytetään useampia eri materiaaleista valmistettuja alkikennoja, jotka hyödyntävät valon eri aallonpituuskaikstoja. Testeissä on päästy jopa 50% hyötysuhteeseen ja erinomaiseen varjojensietokykyyn. Mutta nämä eivät siis vielä ole "kuluttajatavaraa".

Toki tekniikka kehittyy, mut kuluttajan kannattaa vähän miettiä milloin päivittää uudempaan vai päivittääkö ollenkaan. Meillä kotona tilanne se, että HC Perc tekniikalla olevat paneelit tuottavat samanverran vuodessa kuin kulutamme sähköä, joten olemme siis asumisen suhteen ”hiilineutraaleja”.
GPS ohjattu maateline aurinkopaneeleille, tilt (lumenpudotus toiminne), tuulimittarilla olisi seuraava hankinta, jos jotain hankkisin. 3000 watin edestä paneeleita, niin myös talvikaudella olisi tuottoa. Näitähän on jo tarjolla.
Matkavehje vaihtuu ja uuden katolle laitan uusinta myynnissä olevan tekniikkaa sisältävän paneelin, toki edelleen hinta/laatusuhde järkevällä tasolla, ajatuksella.

Tänään kevättalven ensimmäinen päivä, kun aurinko lämmittää. Aurinkopaneelit heräilee talviuniltaan? Pitäisikö minunkin asennuttaa? Ei vielä sellaista autossa ole.

Pitäis. Aurinkopaneelia suosittelen kaikkiin ajoneuvoihin missä on akku.
Ihmiset ajavat ja säilyttävät henkilöautojakin vajaalla akun latauksella. Sitten märistään, ettei nykyajan akut kestä. Akut eivät ole huonontuneet, mutta autojen virrankulutus on kasvanut valtavasti. Vajaalataus kuluttaa akkua.

Moniko on mittaillut henkilöautonsa akun jännitteitä säännöllisesti?
Aivan. Ei kukaan. Lyijyakun lepojännite pitäisi olla 12,8v ja agm 13v. Suurin osa akuista (olen mittaillut niitä paljon) on kuitenkin 12,1-12,3v jännitetasolla eli sulfatoitumista tapahtuu ja akun ikä lyhenee.

Se on mietteissä mullakin, kun kahtelen akkunaostoksena vanhukselle seuraajaa, automaatikuumeessa.
Niisä on tosiaan sitä kaiken maaliman laitetta, ja pluutuuppia.
Onhan tuosakin korjaamon mukaan 10 tietämiskonetta. Akut on kestäneet, kun ensimmäinen yli 15 vuotta, ja toinen nyt on paikallaan, ja pelaa.
Tosin aiinä se,että kun lähetään kauppaan, niin se teissu on aina siinä 70 kilometrin vähintään, niin siinä kerkii akkua ladata.
Muta miten sitten jos uusi auto noine kymmenine tietämisjutuineen. Panelista ei mulle siihen, kun se lepäilee katon alla, tai no jos navetan katon päälystäisi, ja sitten autoon ylläpitolaturi.
Miten sitten lie, saako noihin uutukaisiin mootoriöljypohjan lämmitintä, tai vastaavaa, koska iliman semmosta ei puhettakan täälä semmonen,
Tp