Eriarvoisten panelien kytkentä?

Timo Haapanen 26.03.2021 11:51

No nyt on askarreltu. Vanha paneli on pois, kiinnikeet irroitettu ja liimattu uusiin paikkoihin, helppoa vanhan panelin avulla koska leveys on sama. Vanhassa panelissa ei ollut MC-4 liittimiä joten ne juotin säätimeltä katolle tulevaan johtoon.

Nyt kun nämä diodiasiat ovat pinnalla niin hankin kaikkiin paneleihin estodiodit MC-4 liittimilla ja asensin ne paikoilleen. Samalla tuli pestyä katto paneleiden alta. Nyt vain odotellaan uutta panelia, on pikkuhomma ruuvata se paikoilleen ja napsaista pistokkeet kiinni.

@timppa

Rauno Riitinki 27.03.2021 19:53

Ketjussa on väännetty rinnan vai sarjaan, diodeilla vai ilman jne. Koska linkin satsi on aika edullinen ja koska se sisältää piuhoja lukuunottamatta jokseenkin kaiken tarvittavan, saisko kylähullun maineen, jos asentaisi kylmästi kaksi paneelia ja niille omat PWM -säätimet molemmille? Ainakin vikavarmistuksen saisi.

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-160w-aurinkopaneelisetti-matkailuajoneuvoon

Timo Kajava 27.03.2021 23:28
Timo Haapanen

No nyt on askarreltu. Vanha paneli on pois, kiinnikeet irroitettu ja liimattu uusiin paikkoihin, helppoa vanhan panelin avulla koska leveys on sama. Vanhassa panelissa ei ollut MC-4 liittimiä joten ne juotin säätimeltä katolle tulevaan johtoon.

Nyt kun nämä diodiasiat ovat pinnalla niin hankin kaikkiin paneleihin estodiodit MC-4 liittimilla ja asensin ne paikoilleen. Samalla tuli pestyä katto paneleiden alta. Nyt vain odotellaan uutta panelia, on pikkuhomma ruuvata se paikoilleen ja napsaista pistokkeet kiinni.

@timppa

Älä vaan sano että sinulla on aiemmin ollut rinnankytketyt paneelit ilman estodiodeita. Kaikista pahin tilanne, kun silloin varjossa oleva paneeli syö tehon muilta paneeleilta.

Tässä(kin) tapauksessa olisi sarjaankytkentä ollut fiksuinta tehokkuuden suhteen.

Timo Kajava 27.03.2021 23:31
Rauno Riitinki

Ketjussa on väännetty rinnan vai sarjaan, diodeilla vai ilman jne. Koska linkin satsi on aika edullinen ja koska se sisältää piuhoja lukuunottamatta jokseenkin kaiken tarvittavan, saisko kylähullun maineen, jos asentaisi kylmästi kaksi paneelia ja niille omat PWM -säätimet molemmille? Ainakin vikavarmistuksen saisi.

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-160w-aurinkopaneelisetti-matkailuajoneuvoon

Rapsakkaan hintaista, mutta eihän siinä mitään jos massia riittää.

Vastaavan saa parilla sataa jos vain kiinostusta asiaan riittää.

Rauno Riitinki 28.03.2021 14:55
Timo Kajava

Rapsakkaan hintaista, mutta eihän siinä mitään jos massia riittää.

Vastaavan saa parilla sataa jos vain kiinostusta asiaan riittää.

Oho? Tuo oli kyllä halvin, mitä löysin. Jospa et panttaa tietoa, mistä saa halvemmalla? Tarkoittanet siis kahta tuollaista satsia "parilla sataa"? Suomesta siis.

Timo Kajava 28.03.2021 15:24
Rauno Riitinki

Oho? Tuo oli kyllä halvin, mitä löysin. Jospa et panttaa tietoa, mistä saa halvemmalla? Tarkoittanet siis kahta tuollaista satsia "parilla sataa"? Suomesta siis.

Nyt kun avasin linkin uudestaan, antoi se 160w sarjan joka maksaa 229€. Eilen illalla se näytti 90W sarjan jolla hintaa 379€. Ilmeisesti joku proxyyn jäänyt sivu joka sittemmin on päivittynyt?

Timo Haapanen 28.03.2021 15:34

Kyllä taitaa edullisin järjestelmä olla se että on paljon paneleita katolla ja halpa säädin. Tosin maksaa ne kiinnikkeekin jo jos 3-4 panelia laittaa.

Niin se taitaa olla ettei paneleissa yleensä ole estodiodia. Kurkkasin omien 160 W paneleiden kytkentärasiaan ja siellä on kolme bypass-diodia eikä muuta, tässä uudessa joka on tulossa on ilmoitettu olevan kaksi bypass-diodia eikä estodiodista puhuta mitään. Jossain kerrottiin monikidepanelissa olevan iso vastus takavirtaa vastaan.

Turhia ne estot taitavat kuitenkin olla, ainakin mittaamalla sinne takasuuntaan ei mene. Laitoin kuitenkin koska haluan täysin itsenäisesti toimivat panelit.

@timppa

Timo Kajava 28.03.2021 20:02
Timo Haapanen

Kyllä taitaa edullisin järjestelmä olla se että on paljon paneleita katolla ja halpa säädin. Tosin maksaa ne kiinnikkeekin jo jos 3-4 panelia laittaa.

Niin se taitaa olla ettei paneleissa yleensä ole estodiodia. Kurkkasin omien 160 W paneleiden kytkentärasiaan ja siellä on kolme bypass-diodia eikä muuta, tässä uudessa joka on tulossa on ilmoitettu olevan kaksi bypass-diodia eikä estodiodista puhuta mitään. Jossain kerrottiin monikidepanelissa olevan iso vastus takavirtaa vastaan.

Turhia ne estot taitavat kuitenkin olla, ainakin mittaamalla sinne takasuuntaan ei mene. Laitoin kuitenkin koska haluan täysin itsenäisesti toimivat panelit.

@timppa

Millä jännitteellä mittasit? Meinaan kun noilla on ns. kynnysjännite joka pitää ensin ylittää. Liian pienellä jännitteellä virta on nolla, jolloin voi tulla käsitys "ettei sinne mitään mene".

Estodiodeita ei laiteta paneeleihin valmiiksi, koska ne huonontaa paneelin hyötysuhdetta. Estodiodeita käytetään ainoastaan rinnankytkennässä kun paneeleita ei voi laittaa sarjaan säätimen jänniterajoituksen takia. Tämän takia ne on aina jälkiasennus kamaa.

Enivei, jos annat aurinkopaneelille jännitettä ja virtaa, alkaa se tuottamaan valoa (eli se kuluttaa saamansa tehon valon tekemiseen). Tähän perustuu noiden estodiodeiden tarve, ettei rinnankytkettyjen valossa olevien paneeleiden tehoa tuhlata varjossa olevan paneelin valon tekemiseen. Oikeastaan ainoa huonopuoli estodiodeissa on niiden hukkateho joka huonontaa järjestelmän hyötysuhdetta aina, ja tästä hyötysuhteen huonontumisesta päästään kun paneelit kytketään sarjaan, jolloin bypass diodit huonontavat hyötysuhdetta ainoastaan varjostustapauksissa, muulloin hyötysuhde on maksimaalinen.

Timo Haapanen 01.04.2021 10:57

Koskaan en käytössä ole huomannut tehon valumista entisessä tilanteessa. Ja nyt en huomaa olemattoman kynnysjännitteen vaikutusta.

Nyt on uusi paneli paikollaan. Mittailin aamusella kun aurinko oli matalalla ( korkeuskulma 24° ) mitä virtoja siinä tilanteessa tulee. Tämä vain siksi että kun usein olen maininnut tavaran katolla peittoavan irtopanelit mennen tullen. Laskennallinen täysi teho on nyt näillä paneleilla 24 A ja 10,6 A tulee matalasta auringosta.

@timppa

Liitetiedostot

1617262329097.jpg
Timo Kajava 01.04.2021 23:10

Niin, mistä voisit huomata sen tehon valumista? Tai kynnysjännitteen vaikutusta jos kerta sinne ei mitään mene?

Timo Haapanen 02.04.2021 07:27

Säätimen ampeereista näkee jos jonnekkin häviää. Kynnysjännitteestä sen verran että mitä kynnysjännite vaikuttaa kun mitataan estosuuntaan diodia etsiessä.
''Millä jännitteellä mittasit? Meinaan kun noilla on ns. kynnysjännite joka pitää ensin ylittää. Liian pienellä jännitteellä virta on nolla, jolloin voi tulla käsitys "ettei sinne mitään mene".''

Ja sitten tämä ''Estodiodeita ei laiteta paneeleihin valmiiksi, koska ne huonontaa paneelin hyötysuhdetta. Estodiodeita käytetään ainoastaan rinnankytkennässä kun paneeleita ei voi laittaa sarjaan säätimen jänniterajoituksen takia. ''

Minkä jänniterajoituksen ?? Mulla on 100 V säätimen max.

@timppa

Timo Kajava 03.04.2021 22:22
Timo Haapanen

Säätimen ampeereista näkee jos jonnekkin häviää. Kynnysjännitteestä sen verran että mitä kynnysjännite vaikuttaa kun mitataan estosuuntaan diodia etsiessä.
''Millä jännitteellä mittasit? Meinaan kun noilla on ns. kynnysjännite joka pitää ensin ylittää. Liian pienellä jännitteellä virta on nolla, jolloin voi tulla käsitys "ettei sinne mitään mene".''

Ja sitten tämä ''Estodiodeita ei laiteta paneeleihin valmiiksi, koska ne huonontaa paneelin hyötysuhdetta. Estodiodeita käytetään ainoastaan rinnankytkennässä kun paneeleita ei voi laittaa sarjaan säätimen jänniterajoituksen takia. ''

Minkä jänniterajoituksen ?? Mulla on 100 V säätimen max.

@timppa

Säätimen ampeereista ei todellakaan näe tehon hävikkkä, nuo arvot eivät siihen riitä. Ampeerit ovat samat vaikka tehoa menee harakoille, suosittelen tutustumaan Kicrhhoffin piirilakeihin jos tarkennusta haluat.

Kynnysjänniteestä sen verran että aurinkopaneelin kynnysjännitteen ylittämiseksi riittää mainiosti rinnankytketyn paneelin jännitetuotto, jolloin teho ajautuu ko. paneelin kautta harakoille. Kynnysjännitteen mittaukseen ei käy normi yleismittari, kun sen mitausjännite on liian matala.

Jänniterajoitus, on kuten itsekin totesit, säätimessäsi 100 volttia, joten paneeleiden avoimen piirin jännite ei voi ylittää sitä. Muuten paneeleita pitää laittaa rinnnan. Tosin matkailuvälineiden yhteydessä tästä ei normaalisti tule ongelmaa.
Enemmän tästä on syytä pitää huolta PWM säätimien kanssa, kun 12 voltin järjestelmässä ei voi oikeastaan mitään asentaa sarjaan kun silloin PWM säätimen jännite arvo ylittyy.

Enivei, kysymyksistäsi ja vastauksistasi päätellen et oikein ole sähkötekniikasta perillä. Mikä sinänsä on ihan ok, mutta silloin ei pitäisi viljellä luulojansa muille.

Timo Haapanen 04.04.2021 15:32

Mitäs täällä tällä kertaa nälvitään.

Näen toki säätimen ampeereista onko tilanne ok vai ei.

Alhaalla on kuva halvasta yleismittarista jossa on oikein erikseen diodinmittausasento. Selvyydeksi olen kääntänyt osoittimen siihen. Enkä ole kynnysjännitteestä ollenkaan kiinnostunut vaan siitä onko panelissa estodiodi.

Loppu on tyypillistä nälvimisjargonia.

@timppa

Liitetiedostot

1617536827748.jpg
Esa Ojala 04.05.2021 09:44

Tuossapa tuoretta paneelitekniikkaa. Voisi olla vaalealla katolla hyvä, jos saa paneelin asennettua mahdollisemman paljon irti katosta niin, että jää heijastuspintaa alle.
Koko ja paino on tietenkin rajoittava tekijä..

https://www.youtube.com/watch?v=2onYsb9advE

Petteri Haverinen 05.05.2021 09:55
Timo Haapanen

Mitäs täällä tällä kertaa nälvitään.

Näen toki säätimen ampeereista onko tilanne ok vai ei.

Alhaalla on kuva halvasta yleismittarista jossa on oikein erikseen diodinmittausasento. Selvyydeksi olen kääntänyt osoittimen siihen. Enkä ole kynnysjännitteestä ollenkaan kiinnostunut vaan siitä onko panelissa estodiodi.

Loppu on tyypillistä nälvimisjargonia.

@timppa

Oletko Timppa päässyt jo testaamaan paneleiden tuottoa, kun laitat kulusta päälle?

Harmi, että täällä välillä keskustelun taso ala oven kynnyksen...


...kulutusta...
muokattu: 5.5.2021 10:03
Timo Haapanen 05.05.2021 16:20

Perusteellisesti en ole päässyt testailemaan. Viikonloppuna lähdetään reissuun ja pari tuntia sitten kokeilin mitä umpipilvessa olevalta taivaalta tulee.

Huonon kelin tuotto on oikeastaan kiinnostavampi kuin aurinkoisen kelin tuotto, auringossa pärjään varmasti. Nyt tuli 5,8 A ja silläkin pärjää aika kivasti, se on n. 1/4 laskennallisesta maximista.

@timppa

Liitetiedostot

1620210350377.jpg
Esa Ojala 06.05.2021 07:09

Tuosta linkistä köytyy hieman paneelien vertailua jos jotakuta sattuu kiinnostamaan...

https://www.youtube.com/watch?v=c-auRHKq2-A

Hemmo Lehtonen 06.05.2021 16:21

Kiitos videosta, laatuerot näkyi selvästi sekä lämmön vaikutus tehoon. Tuo kulmamuutoksen ero oli yllättävän pieni joten auton /vaunun katto tuntuu olevan mainio ratkaisu sijoituspaikaksi.
T. Hemmo

Timo Haapanen 07.05.2021 09:37

Video on kasittääkseni kuvattu San Franciscossa jossa ollaan N 37° leveyspiirin vaiheilla kuten myös Portugalin eteläosissa ja Espanjassa Murcian seudulla.

Varjoistakin näkee kuinka korkealta aurinko paistaa, eikös tuo edullisin kallistuskulma ( n. 20 ° ) tarkoita sitä että auringon korkeuskulma on kuvaushetkellä n. 80°.

Meillä kulma ei parhaimmillaankaan juhannuksena ole Helsingin korkeudella kuin n. 54° Nyt klo 9.15 se on 26°. Nyt panelia pitäisi kallistaa 74° astetta saadakseen sen parhaaseen asentoon, siis lähes pystyyn. Katto ei ole joka paikassa mainio paikka panelille.

Samalla korkeuskulman noustessa sijainnin mukaan muuttuu auringon liike aamulla ja illalla enemmän pystysuuntaiseksi kuin täällä meillä. Floridassa ( N 25° ) olen illalla katsellut auringon lähes pystysuoraa putoamista horisonttiin, sama toiseen suuntaan aamulla. Auringon liike pystysuunnassa on niin nopeaa että siellä sen kykenee silmin havaitsemaan.

Portugalissa ja Espanjassa katto toimii paljon paremmin kuin meillä, nousu ja lasku nopeaa ja pystysuuntaista, vinoa paistetta on paljon vähemmän kuin meillä.

@timppa






Timo Kajava 14.05.2021 22:15
Timo Haapanen

Mitäs täällä tällä kertaa nälvitään.

Näen toki säätimen ampeereista onko tilanne ok vai ei.

Alhaalla on kuva halvasta yleismittarista jossa on oikein erikseen diodinmittausasento. Selvyydeksi olen kääntänyt osoittimen siihen. Enkä ole kynnysjännitteestä ollenkaan kiinnostunut vaan siitä onko panelissa estodiodi.

Loppu on tyypillistä nälvimisjargonia.

@timppa

Et näe noista ampeereista onko tuotto maksimaalinen, ts. et näe häviöitä. Nuo arvot eivät oikeastaan kerro mitään todellisuudesta, ovat markkinointijargonia.
Kunnollisessa säätimessä kerrotaan jännitteet sekä virrat, jolloin voidaan arvioida todellinen tilanne.

Mutta kukin menee sillä minkä katsoo olevan relevanttia, vaikka se ei olisikaan totuus.


Ps. tuolla mittarilla et todellakaan pysty mittaamaan onko estodioidia vai ei.
muokattu: 14.5.2021 22:25
Timo Haapanen 15.05.2021 13:12

https://f.ruuvi.com/t/yleismittari-tutuksi/1600

@timppa

Timo Kajava 15.05.2021 21:33

Mikäköhän Haapasen viestin tarkoitus oli? Että Haapanen on lukenut jonkun harrastelijan ohjeita?

Koita nyt ymmärtää ettet pysty mittaamaan millään yleismittarilla onko sitä estodiodia vai ei, se kun tarvitsee vähän erikoisempaa kalustoa mikäli haluat mitata onko estodiodia (edes pakistani löytyvä Fluke 179 ei pysty mittaamaan sitä). Tämä johtuu ihan fysiikasta, kun P-N rajapinta aiheuttaa se ettei sitä pysty mittaamaan kuten kuvittelet. Helpompi on ihan fyysisesti ominsilmin katsoa löytyykö sitä diodia (voin sanoa ettei löydy).

Timo Haapanen 16.05.2021 09:19

https://i1.wp.com/www.hutasu.net/kuvat/diodin_mittaus.png?w=625

@timppa

Veli-Pekka Merikallio 16.05.2021 14:28

https://www.fluke.com/fi-fi/lue-lisaa/blogi/digitaaliset-yleismittarit/kuinka-testata-diodit-digitaalisella-yleismittarilla

Näyttääpä tuo onnistuvan yleismittarillakin, liekö tuonkin tekstin kirjoittaja "vain harrastelija", asian voin varmistaa naapurin dipl.inssiltä? Veikkaukseni on jo tässä vaiheessa, että ei ole mitään rakettitiedettä.

Timo Kajava 16.05.2021 15:51

Ihmettelen vieläkin mitä hyötyä on mitata mahdollista estodiodia, jos nyt semmoisen edes löytää paneelista, ellei halua varmistua että se ei ole rikki. Harvassa paneelissa semmoista estodiodia edes on tehdasasennuksena, ei ole vuosienvarrella tullut vielä eteen yhtäkään. Yhtä kaikki, joudut avaamaan sen paneelin löytääksesi moisen jos siellä edes on semmoista asennettuna.
Mutta hyvä että mister Haapanen on nyt oppinut miten diodi mitataan, tämän jälkeen voikin sitten siirtyä haastavampiin kohteisiin, kuten esim aktiivikomponentteihin. Mielelläni autan herroja mittausteknillisissä asioissa, itsellä kun on arvosana sähkömittaustekniikasta ja plakkarissa on korkea-asteen koulutus sähköpuolelta.

Timo Haapanen 16.05.2021 16:23

No nyt osaat sinäkin diodin mitata. Ei mennyt hukkaan tyhjän jankkaaminen.

@timppa

Timo Kajava 16.05.2021 16:36

Nyt kun vielä saataisiin sinutkin oppimaan mitä ja miten yleismittarilla voi ylipäätään mitata.

Timo Kajava 18.05.2021 21:30

Haa, nythän mä hiffasin. Mies vedättää, tietenkin yleismittarilla pystyy mittaamaan eihän se mittari ole jos se ei mittaa, mitata sillä voi jopa mitä vaan (vaikka kaivon syvyyttä), tosin eri asia saako järkevää mittaustulosta :D Tosiaan, vähän fingerporia.


Sain tosiaan semmoisen käsityksen, että yrität mitata yleismittarilla aurinkopaneelin terminaalista onko siellä paneelin sisällä estodiodia vai ei. Vaikka tarkoititkin että mittaat suoraan sitä estodiodia.

Osallistuaksesi keskusteluun siirry jäsenkirjautumiseen tai vierailijoille tarkoitettuun Facebook-tunnistautumiseen.